

Lasse Koskinen
Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä
Varatuomari Jorma Ratia (ps.) on Lahden kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja. Hän vastaa puheenjohtajan ominaisuudessa Lahden kaupunkikonsernin yhtiöiden omistajaohjauksesta. Yhtiötä ja ohjauksessa olevia kuntayhtymiä ja toimialoja Lahdessa on noin 50.
– Kunnallisten yhtiöiden tarpeellisuus riippuu toimialoista. Yhtiöittämiselle pitää olla todellinen tarve, ja niiden pitää olla kannattavia. Yhtiöitä tarvitaan hyvin vähän, koska kaikki toiminta on lakisääteistä. Yhtiötä tarvitaan lähinnä vapailla markkinoilla toimimiseen, Jorma Ratia linjaa.
Tulospalkkiot puhuttavat
Jorma Ratia muistuttaa, että kunnalliset yhtiöt voivat toimia markkinaehtoisesti, kunhan eivät toimi EU-direktiivien vastaisesti tai kilpaile kunnallisen tuen turvin. Se tarkoittaa, ettei tappiollista yhtiötä saa rahoittaa kunnan talousarviosta eikä yhteiskunnallisesti tuettu yhtiö saa sekoittaa markkinoita kunnallisen tuen turvin.
Kunnallisten johtajien erilaiset tulospalkkiot ovat puhuttaneet Suomessa tiedotusvälineitä ja kansalaisia. Kuntayhtiöiden hallitukset jakavat toimitusjohtajilleen ja muulle henkilökunnalle usein palkkioita vuotuisesta tuloksesta. Ratia ei näe tähän olevan todellista aihetta, koska yhtiöiden tulos syntyy pitkälti juuri kunnan sisäisen laskutuksen ansiosta. Tällöin tulospalkkio tulee omistajan taskusta.
Avoimuutta kaivataan
Yhtiöiden hallitukset usein vetoavat tiedon rajoittamisessa osakeyhtiölakiin. Ratia muistuttaa, että osakeyhtiölaki ei tunne hallitusten jäsenten vaitiolovelvollisuutta, mutta hallituksen jäsen ei saa sanomisillaan tai muulla tavoin tehdä haittaa yhtiölle. Moni hallitus vaikenee vain varmuuden vuoksi.
– Tunnen jonkin verran Ruotsin yhtiölakia, ja siinä ovat julkisomisteisia osakeyhtiöitä koskevat määräykset avoimuudesta laajemmat kuin Suomessa. Jos myös Suomessa halutaan lisää avoimuutta kuntayhtiöille, niin lakia pitää muuttaa. Yhtiöiden hallitusten päätöksiä pitää avata enemmän omistajalle esimerkiksi sopimusten osalta, Ratia toteaa.
Osinkojen tuottajia
Energiayhtiöiden ja vastaavien muiden taloudellista tulosta tuottavien yhtiöiden odotetaan kunnissa tuottavan osinkoja omistajakunnalleen osana kunnan vuotuista talousarviota. Tuotto-odotukset saattavat olla hyvinkin kovia.
– Markkinatilanne on muuttunut niin kaukolämmön kuin sähkön myynnissä. Kunnalliset energiayhtiöt eivät tuota enää niin suuria osinkoja kuin kymmenen vuotta sitten. Jos energiayhtiöt tekevät kunnollista tulosta, niin ei ole mitään syytä niitä myydä, mutta jos tuloksenteko on heikkoa, on syytä harkita ainakin jonkin osan myymistä yhtiöstä, Ratia linjaa.
Poliittinen edustus
Jorma Ratia sanoo usean kunnan yhteenliittymien olevan periaatteessa hyvä ratkaisu kunnallisten yhtiöiden omistukseen, mutta tässä törmätään useimmiten poliittisiin etupiireihin, jotka eivät ymmärrä yhteisen, vahvemman yhtiön muodostamisen tarvetta. Ratia ei näe mitään estettä siihen, etteikö useamman kunnan yhteisomistukseen voitaisi yhtiöiden osalta mennä. Lahdessa toimitaan niin, että energiaa myydään naapurikunnille.
Kunnissa käydään usein kuumaa keskustelua siitä, pitäisikö kunnallisten yhtiöiden hallituksissa olla ulkopuolisia, sitoutumattomia asiantuntijoita. Nyt kunnallisten yhtiöiden hallituksiin valitaan pääosin poliittisin perustein, eli puolueiden kunnallisjärjestöt valitsevat edustajiaan yhtiöhallitusten jäseniksi. Asiantuntemusta toki edellytetään. Joissakin kunnissa hallituksessa on sekä jäsenkirjaperusteisia että sitoutumattomia hallituksen jäseniä.
– Valtiollisten ja kunnallisten yhtiöiden hallituksissa tulee olla myös poliittinen edustus. En lämpene sille, että hallitukset olisivat kokonaan ulkopuolisia ja sitoutumattomia. Kuntien omistajaohjaus ei toimi hyvin, jos hallitus muodostuu epäpoliittisista henkilöistä. Yhtiöhallituksista pitää olla suora reitti poliittisesti valittuihin elimiin, kuten omistajaohjauksesta vastaaviin kunnanhallituksiin, Ratia linjaa päätöksentekoa.
Investoinnit ja osingot
Lahdessa kaupungin energiatuotannosta vastaa kaupungin kokonaan omistama Lahti Energia Oy. Ratia sanoo, että yhtiön päätehtävä on tuottaa kohtuuhintaista energiaa asukkailleen ja yrityksille. Lahden energiayhtiöltä odotetaan suoraan myös tulostuottoa kaupungin vuotuisiin budjetteihin. Joka vuosi tätä tuottoa on syntynyt, joskus enemmän ja suurten investointien aikoina vähemmän.
– Lahden yhtiön kolmas voimala maksoi 180 miljoonaa euroa. Tämä investointi oli pakko tehdä, koska yhtiön ensimmäinen voimala tuli käyttöiältään tiensä päähän. Suuri uusinvestointi johti siihen, että kunnollista tuottoa saadaan vasta viiden tai seitsemän vuoden kuluttua. Tämä on vain hyväksyttävä, Ratia toteaa.
Omistajan oltava alalta
Ratia painottaa, että jos kunta kaikesta huolimatta lähtee siihen, että myy kokonaan tai osan energiayhtiöstään tai muusta yhtiöstä, niin ostaja ei saa olla pelkkä sijoitusyhtiö, vaan sen tulee olla sen alan asiantuntija, jota myytävä yhtiö edustaa. Ostajan pitää toimia samalla toimialalla kuin myytävä yhtiö.
Lahdessa kunnallinen vesiyhtiö on nimeltään Lahti Aqua. Se tuottaa osin myös energiaa polttamalla kuivattua jätelietettä biokaasuksi. Sen tuottaja on Lahti Aquan omistama tytäryhtiö. Jorma Ratia toimi aiemmin Lahti Energian hallituksen puheenjohtajana. Silloin Lahdessa tehtiin laskelmia tulen ja veden yhdistämisestä eli Lahti Energian ja Lahti Aquan yhdistämisestä yhdeksi yhtiöksi. Laskelmat tuottivat merkittäviä hyötyjä. Se tyrmättiin kuitenkin poliittisella tasolla.
Pienvoimalat yleistyvät
Ratia korostaa, että kunnallinen energiatuotanto on muutosvaiheessa. Maailma näyttää olevan menossa hajautetun energian suuntaan eli alueellisiin pienvoimaloihin, joista hurjimmat suunnitelmat ovat päätyneet jopa kunnallisiin ydinvoimaloihin. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan hajautettu energiatuotanto etenee.
Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja konserni- ja tilajaoston puheenjohtajana Jorma Ratia näkee kunnallisten yhtiöiden olevan laskusuunnassa. Kunnallisia palveluita tullaan ostamaan entistä enemmän markkinaehtoisesti toimivilta yksityisiltä yrityksiltä. Ulkoa ostaminen vaatii entistä enemmän omistajaohjaukselta. On siis tarkasteltava, mikä tapa tuottaa on kuntalaisille edullisinta.
Lasse Koskinen
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kunnalliset yhtiöt Jorma Ratia osakeyhtiölaki energiainvestoinnit energiayhtiöt pienvoimala yhtiöittäminen tulospalkkiot energiatuotanto vesiyhtiöt Biokaasu Lahti Omistajaohjaus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Juvonen: Käyttövoimavero on aikansa elänyt

Pääkirjoitus: Me emme tienaa tällä

Lulu Ranne: Verolla ja velalla tämä maa ei nouse

Valtiovarainministeri Purra: Velkaannumme yli 11 miljardia euroa lisää ensi vuonna – ”Näin emme voi jatkaa”
Viikon suosituimmat

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Yritys rajoittaa maahanmuuttoa ajautui Saksassa historialliseen kaaokseen – Antifa miehitti kristillisdemokraattien toimiston, demarit varoittavat oikeistoa “helvetin porttien avaamisesta”
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Sanna Marinin rekrynnyt Tony Blair möhli maahanmuutolla Britannian sekaisin, vaatii nyt lisää digitaalista kyttäämistä ja kasvojentunnistuskameroita ratkaisuna vasemmiston itse luomaan kaaokseen
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.

Oikeusministeri Leena Meri: Huumeiden piikityshuoneet täysin älyvapaa idea – ”En haluaisi sellaista yhteiskuntaa, jossa huumausaineisiin suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Antikainen: Ilmastokeskustelu on kummelikamaa – nyt muka Suomen metsät tuottavat päästöjä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.
Uusimmat

Koskela: Venäläisten kiinteistökauppojen täyskielto etenee viimein

Simula: Metsäteollisuus on Suomen kivijalka
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää