Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Hiipivä lohikäärme valtaa lännen salaa – Kiina tavoittelee maailmanmahdin asemaa

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin

Perussuomalaisten leikkausesitykselle rajua kritiikkiä – Bergbom: ”Meillä ei ole varaa maksaa kehitysapua velaksi”

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”

Strandman vaatii datakeskusjättejä kuriin: 100 miljoonan euron veronkorotus ja tiukka kansallinen ohjaus

Kansanedustajat haluavat itätiedusteluarkistot auki – kyse on myös tämän päivän turvallisuudesta

Mäenpää kiittää oikeusministeriä yrityslähestymiskieltolaista: ”Tärkeä asia”

Ranska varautuu uusiin levottomuuksiin – presidentti Macron syyttää tekoälyä ja ulkovaltoja mellakoiden hyödyntämisestä

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

Vihreät nuoret poliitikot esittävät ilmaista rahaa maahanmuuttajille – Koponen: ”Se tie on nähty jo, ja tulokset ovat huolestuttavia”

pienvoimala

Varatuomari Jorma Ratia (ps.) on Lahden kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja. Hän vastaa puheenjohtajan ominaisuudessa Lahden kaupunkikonsernin yhtiöiden omistajaohjauksesta. Yhtiötä ja ohjauksessa olevia kuntayhtymiä ja toimialoja Lahdessa on noin 50.

&#8211; Kunnallisten yhtiöiden tarpeellisuus riippuu toimialoista. Yhtiöittämiselle pitää olla todellinen tarve, ja niiden pitää olla kannattavia. Yhtiöitä tarvitaan hyvin vähän, koska kaikki toiminta on lakisääteistä. Yhtiötä tarvitaan lähinnä vapailla markkinoilla toimimiseen, Jorma Ratia linjaa.
Tulospalkkiot puhuttavat
Jorma Ratia muistuttaa, että kunnalliset yhtiöt voivat toimia markkinaehtoisesti, kunhan eivät toimi EU-direktiivien vastaisesti tai kilpaile kunnallisen tuen turvin. Se tarkoittaa, ettei tappiollista yhtiötä saa rahoittaa kunnan talousarviosta eikä yhteiskunnallisesti tuettu yhtiö saa sekoittaa markkinoita kunnallisen tuen turvin.
Kunnallisten johtajien erilaiset tulospalkkiot ovat puhuttaneet Suomessa tiedotusvälineitä ja kansalaisia. Kuntayhtiöiden hallitukset jakavat toimitusjohtajilleen ja muulle henkilökunnalle usein palkkioita vuotuisesta tuloksesta. Ratia ei näe tähän olevan todellista aihetta, koska yhtiöiden tulos syntyy pitkälti juuri kunnan sisäisen laskutuksen ansiosta. Tällöin tulospalkkio tulee omistajan taskusta.
Avoimuutta kaivataan
Yhtiöiden hallitukset usein vetoavat tiedon rajoittamisessa osakeyhtiölakiin. Ratia muistuttaa, että osakeyhtiölaki ei tunne hallitusten jäsenten vaitiolovelvollisuutta, mutta hallituksen jäsen ei saa sanomisillaan tai muulla tavoin tehdä haittaa yhtiölle. Moni hallitus vaikenee vain varmuuden vuoksi.
&#8211; Tunnen jonkin verran Ruotsin yhtiölakia, ja siinä ovat julkisomisteisia osakeyhtiöitä koskevat määräykset avoimuudesta laajemmat kuin Suomessa. Jos myös Suomessa halutaan lisää avoimuutta kuntayhtiöille, niin lakia pitää muuttaa. Yhtiöiden hallitusten päätöksiä pitää avata enemmän omistajalle esimerkiksi sopimusten osalta, Ratia toteaa.
Osinkojen tuottajia
Energiayhtiöiden ja vastaavien muiden taloudellista tulosta tuottavien yhtiöiden odotetaan kunnissa tuottavan osinkoja omistajakunnalleen osana kunnan vuotuista talousarviota. Tuotto-odotukset saattavat olla hyvinkin kovia.
&#8211; Markkinatilanne on muuttunut niin kaukolämmön kuin sähkön myynnissä. Kunnalliset energiayhtiöt eivät tuota enää niin suuria osinkoja kuin kymmenen vuotta sitten. Jos energiayhtiöt tekevät kunnollista tulosta, niin ei ole mitään syytä niitä myydä, mutta jos tuloksenteko on heikkoa, on syytä harkita ainakin jonkin osan myymistä yhtiöstä, Ratia linjaa.
Poliittinen edustus
Jorma Ratia sanoo usean kunnan yhteenliittymien olevan periaatteessa hyvä ratkaisu kunnallisten yhtiöiden omistukseen, mutta tässä törmätään useimmiten poliittisiin etupiireihin, jotka eivät ymmärrä yhteisen, vahvemman yhtiön muodostamisen tarvetta. Ratia ei näe mitään estettä siihen, etteikö useamman kunnan yhteisomistukseen voitaisi yhtiöiden osalta mennä. Lahdessa toimitaan niin, että energiaa myydään naapurikunnille.
Kunnissa käydään usein kuumaa keskustelua siitä, pitäisikö kunnallisten yhtiöiden hallituksissa olla ulkopuolisia, sitoutumattomia asiantuntijoita. Nyt kunnallisten yhtiöiden hallituksiin valitaan pääosin poliittisin perustein, eli puolueiden kunnallisjärjestöt valitsevat edustajiaan yhtiöhallitusten jäseniksi. Asiantuntemusta toki edellytetään. Joissakin kunnissa hallituksessa on sekä jäsenkirjaperusteisia että sitoutumattomia hallituksen jäseniä.
&#8211; Valtiollisten ja kunnallisten yhtiöiden hallituksissa tulee olla myös poliittinen edustus. En lämpene sille, että hallitukset olisivat kokonaan ulkopuolisia ja sitoutumattomia. Kuntien omistajaohjaus ei toimi hyvin, jos hallitus muodostuu epäpoliittisista henkilöistä. Yhtiöhallituksista pitää olla suora reitti poliittisesti valittuihin elimiin, kuten omistajaohjauksesta vastaaviin kunnanhallituksiin, Ratia linjaa päätöksentekoa.
Investoinnit ja osingot
Lahdessa kaupungin energiatuotannosta vastaa kaupungin kokonaan omistama Lahti Energia Oy. Ratia sanoo, että yhtiön päätehtävä on tuottaa kohtuuhintaista energiaa asukkailleen ja yrityksille. Lahden energiayhtiöltä odotetaan suoraan myös tulostuottoa kaupungin vuotuisiin budjetteihin. Joka vuosi tätä tuottoa on syntynyt, joskus enemmän ja suurten investointien aikoina vähemmän.
&#8211; Lahden yhtiön kolmas voimala maksoi 180 miljoonaa euroa. Tämä investointi oli pakko tehdä, koska yhtiön ensimmäinen voimala tuli käyttöiältään tiensä päähän. Suuri uusinvestointi johti siihen, että kunnollista tuottoa saadaan vasta viiden tai seitsemän vuoden kuluttua. Tämä on vain hyväksyttävä, Ratia toteaa.
Omistajan oltava alalta
Ratia painottaa, että jos kunta kaikesta huolimatta lähtee siihen, että myy kokonaan tai osan energiayhtiöstään tai muusta yhtiöstä, niin ostaja ei saa olla pelkkä sijoitusyhtiö, vaan sen tulee olla sen alan asiantuntija, jota myytävä yhtiö edustaa. Ostajan pitää toimia samalla toimialalla kuin myytävä yhtiö.
Lahdessa kunnallinen vesiyhtiö on nimeltään Lahti Aqua. Se tuottaa osin myös energiaa polttamalla kuivattua jätelietettä biokaasuksi. Sen tuottaja on Lahti Aquan omistama tytäryhtiö. Jorma Ratia toimi aiemmin Lahti Energian hallituksen puheenjohtajana. Silloin Lahdessa tehtiin laskelmia tulen ja veden yhdistämisestä eli Lahti Energian ja Lahti Aquan yhdistämisestä yhdeksi yhtiöksi. Laskelmat tuottivat merkittäviä hyötyjä. Se tyrmättiin kuitenkin poliittisella tasolla.
Pienvoimalat yleistyvät
Ratia korostaa, että kunnallinen energiatuotanto on muutosvaiheessa. Maailma näyttää olevan menossa hajautetun energian suuntaan eli alueellisiin pienvoimaloihin, joista hurjimmat suunnitelmat ovat päätyneet jopa kunnallisiin ydinvoimaloihin. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan hajautettu energiatuotanto etenee.
Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja konserni- ja tilajaoston puheenjohtajana Jorma Ratia näkee kunnallisten yhtiöiden olevan laskusuunnassa. Kunnallisia palveluita tullaan ostamaan entistä enemmän markkinaehtoisesti toimivilta yksityisiltä yrityksiltä. Ulkoa ostaminen vaatii entistä enemmän omistajaohjaukselta. On siis tarkasteltava, mikä tapa tuottaa on kuntalaisille edullisinta.
&nbsp;

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä

Ranska tuottaa sähköstään yli 70 prosenttia ydinvoimalla. Se on eniten maailmassa. Sama meno näyttäisi jatkuvan tulevaisuudessakin mutta nyt panostetaan pieniin voimaloihin. Karvaista kokemuksista viisastuneina.

Ydinvoiman osuus Ranskan sähköntuotannosta on maailman suurin ja <a href="https://www.france24.com/en/france/20211013-france-unveils-nuclear-power-overhaul-with-eye-on-china">panostukset</a> ovat peräisin vuoden 1974 opetuksista. Tuolloin öljyntuottajamaiden järjestö OPEC yritti pistää maailman polvilleen tuotantoa rajoittamalla.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron julisti heti kautensa alussa sulkevansa 14 ydinreaktoria. Ydinvoiman osuus maan sähköntuotannosta olisi pudonnut 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Ääni muuttui kellossa
Nyt on toinen ääni kellossa ja Macron <a href="https://www.france24.com/en/france/20211012-macron-unveils-€30-billion-investment-plan-to-re-industralise-france">ilmoittikin</a> runsas viikko sitten merkittävistä panostuksista ympäristöystävälliseen huipputekniikkaan.
Ranska investoi 30 miljardia euroa viiden vuoden sisällä tulevaisuuden teknologiaan ja osa siitä ohjataan pienten ydinvoimaloiden rakentamiseen. Minireaktorin teho on korkeintaan 300 MWh, kun nykyisten yksittäisten ydinvoimaloiden teho on 1 500 MWh tienoilla. Ydinvoiman olisi tästäkin syystä päädyttävä EU:n kestävien sijoitusten listalle.
-Tarvitsemme tätä tekniikkaa tulevaisuudessakin, presidentti Macron myönsi puheessaan.
Pieni on kaunista
Pikkuvoimaloiden komponentit rakennetaan sarjatuotantona normitehtaiden tuotantolinjoilla ja niitä rahdataan voimaloiden pystytyspaikoille tarpeen mukaan. Kyseessä on tavallaan Ikea-ajattelusta, joka nyt siis viedään energiantuotantoon.
Pienvoimaloiden etuina ovat muun muassa tarvittavan uraanipolttoaineen pieni määrä ja siten paremmin hallittavissa olevat jätteen jälleenkäsittely. Laitosten rakentaminen on nopeampaa ja samalla viivästysten riski on vähäisempi.
Jättivoimaloiden rakentamisprosessien koukerot ovat monesti osoittautuneet lähes ylittämättömiksi.
S
&nbsp;

Ranska satsaa ydinvoimaan – tähtäimessä pienet reaktorit ja kestävä kehitys

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>

pienvoimala

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä

Ranska satsaa ydinvoimaan – tähtäimessä pienet reaktorit ja kestävä kehitys

Uusimmat

Hiipivä lohikäärme valtaa lännen salaa – Kiina tavoittelee maailmanmahdin asemaa

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin

Perussuomalaisten leikkausesitykselle rajua kritiikkiä – Bergbom: ”Meillä ei ole varaa maksaa kehitysapua velaksi”

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”

Strandman vaatii datakeskusjättejä kuriin: 100 miljoonan euron veronkorotus ja tiukka kansallinen ohjaus

Kansanedustajat haluavat itätiedusteluarkistot auki – kyse on myös tämän päivän turvallisuudesta

Mäenpää kiittää oikeusministeriä yrityslähestymiskieltolaista: ”Tärkeä asia”

Ranska varautuu uusiin levottomuuksiin – presidentti Macron syyttää tekoälyä ja ulkovaltoja mellakoiden hyödyntämisestä

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys

Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

Vihreät nuoret poliitikot esittävät ilmaista rahaa maahanmuuttajille – Koponen: ”Se tie on nähty jo, ja tulokset ovat huolestuttavia”

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin

Toimitus suosittelee

Vantaan väestö vaihtuu eurooppalaisittain harvinaisen kovaa vauhtia – talous velkaantuu

Koulushoppailu ei ole rasismia vaan järjenkäyttöä – poliittinen eliitti turvautuu pakkokeinoihin

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat

Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026