Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Lapsensa murhannut mies vaihtoi Ruotsissa sukupuolta – pääsi naisvankilaan ahdistelemaan ja herättämään pelkoa

Puolustusvoimat tavoittelee miljoonan jalkaväkimiinan hankintaa – tavoitteena valmistuksen käynnistäminen vuonna 2028

Garedew: ”Kommandopipot, burkat ja niqabit eivät kuulu Suomeen”

Keir Starmer korvattiin somalinaisella – brittiparlamentti sai ensimmäisen somaliedustajansa

Aittakumpu vaatii loppua poliitikkojen ja Stea-järjestöjen kytköksille: Omien järjestöjen rahoituksesta päättäminen on kyseenalaista

Purra: Islamismin vastustamisen on näyttäydyttävä vaalituloksessa: ”Silmien sulkeminen ei enää onnistu”

Ranskan kaaos levisi Belgiaan – autot tulessa ja poliisit kivisateessa Brysselin mellakoissa

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”

Mäenpää: Malttia datakeskusinnostukseen

Venäjän musta surma vaiettiin kuoliaaksi – ruton pelossa hybridisodan eväät

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille 

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Trumpin Yhdysvalloissa maahanmuutto nettonegatiivista – väkivaltarikollisuus romahtanut, työllisyys nousee

Mäenpää selvittää siviilipalveluksen outoja opetussisältöjä ja ideologista tuputusta – työministeri puuttui Elokapina-koulutuksiin

Biokaasu

Varatuomari Jorma Ratia (ps.) on Lahden kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja. Hän vastaa puheenjohtajan ominaisuudessa Lahden kaupunkikonsernin yhtiöiden omistajaohjauksesta. Yhtiötä ja ohjauksessa olevia kuntayhtymiä ja toimialoja Lahdessa on noin 50.

&#8211; Kunnallisten yhtiöiden tarpeellisuus riippuu toimialoista. Yhtiöittämiselle pitää olla todellinen tarve, ja niiden pitää olla kannattavia. Yhtiöitä tarvitaan hyvin vähän, koska kaikki toiminta on lakisääteistä. Yhtiötä tarvitaan lähinnä vapailla markkinoilla toimimiseen, Jorma Ratia linjaa.
Tulospalkkiot puhuttavat
Jorma Ratia muistuttaa, että kunnalliset yhtiöt voivat toimia markkinaehtoisesti, kunhan eivät toimi EU-direktiivien vastaisesti tai kilpaile kunnallisen tuen turvin. Se tarkoittaa, ettei tappiollista yhtiötä saa rahoittaa kunnan talousarviosta eikä yhteiskunnallisesti tuettu yhtiö saa sekoittaa markkinoita kunnallisen tuen turvin.
Kunnallisten johtajien erilaiset tulospalkkiot ovat puhuttaneet Suomessa tiedotusvälineitä ja kansalaisia. Kuntayhtiöiden hallitukset jakavat toimitusjohtajilleen ja muulle henkilökunnalle usein palkkioita vuotuisesta tuloksesta. Ratia ei näe tähän olevan todellista aihetta, koska yhtiöiden tulos syntyy pitkälti juuri kunnan sisäisen laskutuksen ansiosta. Tällöin tulospalkkio tulee omistajan taskusta.
Avoimuutta kaivataan
Yhtiöiden hallitukset usein vetoavat tiedon rajoittamisessa osakeyhtiölakiin. Ratia muistuttaa, että osakeyhtiölaki ei tunne hallitusten jäsenten vaitiolovelvollisuutta, mutta hallituksen jäsen ei saa sanomisillaan tai muulla tavoin tehdä haittaa yhtiölle. Moni hallitus vaikenee vain varmuuden vuoksi.
&#8211; Tunnen jonkin verran Ruotsin yhtiölakia, ja siinä ovat julkisomisteisia osakeyhtiöitä koskevat määräykset avoimuudesta laajemmat kuin Suomessa. Jos myös Suomessa halutaan lisää avoimuutta kuntayhtiöille, niin lakia pitää muuttaa. Yhtiöiden hallitusten päätöksiä pitää avata enemmän omistajalle esimerkiksi sopimusten osalta, Ratia toteaa.
Osinkojen tuottajia
Energiayhtiöiden ja vastaavien muiden taloudellista tulosta tuottavien yhtiöiden odotetaan kunnissa tuottavan osinkoja omistajakunnalleen osana kunnan vuotuista talousarviota. Tuotto-odotukset saattavat olla hyvinkin kovia.
&#8211; Markkinatilanne on muuttunut niin kaukolämmön kuin sähkön myynnissä. Kunnalliset energiayhtiöt eivät tuota enää niin suuria osinkoja kuin kymmenen vuotta sitten. Jos energiayhtiöt tekevät kunnollista tulosta, niin ei ole mitään syytä niitä myydä, mutta jos tuloksenteko on heikkoa, on syytä harkita ainakin jonkin osan myymistä yhtiöstä, Ratia linjaa.
Poliittinen edustus
Jorma Ratia sanoo usean kunnan yhteenliittymien olevan periaatteessa hyvä ratkaisu kunnallisten yhtiöiden omistukseen, mutta tässä törmätään useimmiten poliittisiin etupiireihin, jotka eivät ymmärrä yhteisen, vahvemman yhtiön muodostamisen tarvetta. Ratia ei näe mitään estettä siihen, etteikö useamman kunnan yhteisomistukseen voitaisi yhtiöiden osalta mennä. Lahdessa toimitaan niin, että energiaa myydään naapurikunnille.
Kunnissa käydään usein kuumaa keskustelua siitä, pitäisikö kunnallisten yhtiöiden hallituksissa olla ulkopuolisia, sitoutumattomia asiantuntijoita. Nyt kunnallisten yhtiöiden hallituksiin valitaan pääosin poliittisin perustein, eli puolueiden kunnallisjärjestöt valitsevat edustajiaan yhtiöhallitusten jäseniksi. Asiantuntemusta toki edellytetään. Joissakin kunnissa hallituksessa on sekä jäsenkirjaperusteisia että sitoutumattomia hallituksen jäseniä.
&#8211; Valtiollisten ja kunnallisten yhtiöiden hallituksissa tulee olla myös poliittinen edustus. En lämpene sille, että hallitukset olisivat kokonaan ulkopuolisia ja sitoutumattomia. Kuntien omistajaohjaus ei toimi hyvin, jos hallitus muodostuu epäpoliittisista henkilöistä. Yhtiöhallituksista pitää olla suora reitti poliittisesti valittuihin elimiin, kuten omistajaohjauksesta vastaaviin kunnanhallituksiin, Ratia linjaa päätöksentekoa.
Investoinnit ja osingot
Lahdessa kaupungin energiatuotannosta vastaa kaupungin kokonaan omistama Lahti Energia Oy. Ratia sanoo, että yhtiön päätehtävä on tuottaa kohtuuhintaista energiaa asukkailleen ja yrityksille. Lahden energiayhtiöltä odotetaan suoraan myös tulostuottoa kaupungin vuotuisiin budjetteihin. Joka vuosi tätä tuottoa on syntynyt, joskus enemmän ja suurten investointien aikoina vähemmän.
&#8211; Lahden yhtiön kolmas voimala maksoi 180 miljoonaa euroa. Tämä investointi oli pakko tehdä, koska yhtiön ensimmäinen voimala tuli käyttöiältään tiensä päähän. Suuri uusinvestointi johti siihen, että kunnollista tuottoa saadaan vasta viiden tai seitsemän vuoden kuluttua. Tämä on vain hyväksyttävä, Ratia toteaa.
Omistajan oltava alalta
Ratia painottaa, että jos kunta kaikesta huolimatta lähtee siihen, että myy kokonaan tai osan energiayhtiöstään tai muusta yhtiöstä, niin ostaja ei saa olla pelkkä sijoitusyhtiö, vaan sen tulee olla sen alan asiantuntija, jota myytävä yhtiö edustaa. Ostajan pitää toimia samalla toimialalla kuin myytävä yhtiö.
Lahdessa kunnallinen vesiyhtiö on nimeltään Lahti Aqua. Se tuottaa osin myös energiaa polttamalla kuivattua jätelietettä biokaasuksi. Sen tuottaja on Lahti Aquan omistama tytäryhtiö. Jorma Ratia toimi aiemmin Lahti Energian hallituksen puheenjohtajana. Silloin Lahdessa tehtiin laskelmia tulen ja veden yhdistämisestä eli Lahti Energian ja Lahti Aquan yhdistämisestä yhdeksi yhtiöksi. Laskelmat tuottivat merkittäviä hyötyjä. Se tyrmättiin kuitenkin poliittisella tasolla.
Pienvoimalat yleistyvät
Ratia korostaa, että kunnallinen energiatuotanto on muutosvaiheessa. Maailma näyttää olevan menossa hajautetun energian suuntaan eli alueellisiin pienvoimaloihin, joista hurjimmat suunnitelmat ovat päätyneet jopa kunnallisiin ydinvoimaloihin. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan hajautettu energiatuotanto etenee.
Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja konserni- ja tilajaoston puheenjohtajana Jorma Ratia näkee kunnallisten yhtiöiden olevan laskusuunnassa. Kunnallisia palveluita tullaan ostamaan entistä enemmän markkinaehtoisesti toimivilta yksityisiltä yrityksiltä. Ulkoa ostaminen vaatii entistä enemmän omistajaohjaukselta. On siis tarkasteltava, mikä tapa tuottaa on kuntalaisille edullisinta.
&nbsp;

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen on jättänyt kirjallisen kysymyksen biokaasuautoista hallituksen vastattavaksi. Mäkynen pitää bioautoja sähköautoja huomattavasti ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona, ja biokaasuautoiluun panostamisella olisi Suomelle myös valtavat työllistämis- ja talousvaikutukset.

Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Liikenteen päästövähennystavoitteiden tulee vastata tähän tavoitteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportti valmistui viime kuussa. Työryhmä suosittelee, että Suomessa olisi 700 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.
Työryhmä on suosituksissaan todennut, että kaasuautotavoitteita tulee tarkistaa ylöspäin. 2,5 TWh:n biokaasumäärällä voisi vuonna 2030 liikkua esimerkiksi noin 145 000 kaasukäyttöistä henkilö- ja pakettiautoa ja noin 6 000 raskasta ajoneuvoa.
Biokaasuautot vahvasti aliedustettuina suosituksissa
Perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkysen mielestä biokaasuautot ovat vahvasti aliedustettuina työryhmän suosituksissa.
&#8211; Suomessa on valtava potentiaali panostaa biokaasuautoilun tulevaisuuteen. Esimerkiksi kotiseudullani Pohjanmaalla on biokaasuautojen erityisosaamista ja edistyksellistä biokaasutuotantoa muun muassa Stormossenilla. Jos biokaasualaan alettaisiin toden teolla panostamaan, niin tällä olisi valtavat taloudelliset vaikutukset kotiseudullani Vaasassa, jonne syntyisi lisää uusia työpaikkoja biokaasuautoilun ympärille.
&#8211; Biokaasuautoilun tulevaisuuden toimintaedellytykset Suomessa ovat kuitenkin auki. Sen lisäämiseksi tarvitaan myös biokaasuautoilun mahdollistavaa infrastruktuuria, esimerkiksi kaasutankkausasemia ja muita pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joilla sitoutetaan kotimaiset biokaasualan toimijat investoimaan biokaasuautoilun tulevaisuuteen Suomessa. Jos alan yrittäjät eivät näe biokaasuautoiluun panostamista kannattavana, niin mitään buumia emme tule näkemään, Mäkynen linjaa.
Biokaasu maakaasua ja sähköä ympäristöystävällisempää
Hallituksen työryhmän loppuraportissa puhutaan biokaasuautojen lisäämisestä. Kuitenkin EU:n valmisteilla olevassa puhtaiden ajoneuvojen direktiivissä biokaasu rinnastetaan maakaasuun. Eurooppalainen autoteollisuus on lobannut voimakkaasti sähköautoilun puolesta, ja se näkyy myös puhtaiden ajoneuvojen direktiivin sisällössä.
Biokaasun käyttö polttoaineena vähentää auton kasvihuonekaasupäästöjä noin 85 % verrattuna bensiiniin, kun huomioidaan polttoaineen koko elinkaaren aikaiset päästöt. Maakaasulla vastaava vähennys on 25 %. Biokaasulla ajavat autot ovat maakaasua ja sähköautoilua huomattavasti ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Suomen toimittava nopeasti EU:n suuntaan
Mäkysen mukaan tällä hetkellä on epäselvää, kuinka paljon EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivi tulee rajoittamaan Suomen omia pyrkimyksiä lisätä biokaasuautoja tulevaisuuden Suomessa.
&#8211; Toivon, että kirjallisen kysymyksen vastaus antaisi selkoa sille, mikä vaikutus EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivillä on suomalaisille biokaasualan yrittäjille. Suomessa voidaan asettaa kunnianhimoisia tavoitteita ilmastopolitiikassa, mutta totuus on se, että EU saattaa hyvinkin kaventaa niitä järkeviä ilmastopoliittisia ratkaisuja, joilla lisätään kotimaista työllisyyttä.
&#8211; Tilanne vaatii nopeita toimia Suomen hallitukselta EU:n suuntaan. Jos nyt ei toimita, niin Suomi menettää taas hyvän työllistämiskeinon, kun se alistaa itsensä EU:n määräysvallan alle, Mäkynen summaa.
&nbsp;

Mäkynen: Biokaasuautoiluun panostamalla lisää kotimaisia työpaikkoja

&#8221;Olisiko etusivun uutinen, jos Suomi voisi kasvattaa energiaomavaraisuuttaan kotimaisin keinoin. Panostaisiko valtio uuteen energiamuotoon? Suitsuttaisiko media ihmettä? Kyllä luulisi. Mutta tosiasiassa ei&#8221;, hämmästelee perussuomalainen asianajaja ja yrittäjä Laura Korpinen <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/laurakorpinen/pelastaako-pallon-status-vai-flatus/?fbclid=IwAR2nS7JdDzr2tM27duiP0w789OLE9li08VAGQKVG7NNxRSh8WBIJsnKQ__g">blogikirjoituksessaan</a>.

Meillä on mahdollisuus tehdä jätteestä (lannasta, nurmesta, biojätteestä ja muusta biomassasta) biokaasua, joka on kotimaista, ympäristöystävällistä, edullista ja nopeasti uusiutuvaa. Jäte, joka muutoin aiheuttaisi haitallisia metaanikaasuja, voidaan hyödyntää energiana, Korpinen muistuttaa.
&#8211; Vanha auto voidaan muuntaa kohtuukustannuksin bensan rinnalla kaasua käyttäväksi, ja saada lähes päästöttömäksi. Uutta ökykallista autoa ei tarvitse ostaa. Biokaasuauto mahdollistaa tavallisen kansalaisen konkreettisen ympäristöteon, joka on ekotekona aivan toista luokkaa kuin luontoa raiskaava eliitin Tesla-patsastelu.
Korpisen mukaan kaasu tuo tasa-arvoisuutta kansalaisten välille, kun se mahdollistaa ympäristöystävällisen autoilun myös pieni- ja keskituloiselle. Sitä vastoin sähköautoilu luo eriarvoisuutta, koska uuden auton hankkiminen on mahdollista vain varakkaille.
<h4>Sähköauton akku kuormittaa ympäristöä</h4>
Hallituksessa ainoastaan Vasemmistoliiton Li Andersson on positiivisena poikkeuksena halunnut edistää biokaasuautoilua, kuten <a href="https://www.verkkouutiset.fi/li-andersson-valtio-voisi-maksaa-biokaasukonvertoinnin-kaikille-halukkaille/">Verkkouutiset</a> kertoo. Hänen ehdotuksensa sellaisenaan ei liene mahdollinen, mutta on positiivista, että joku hallituksessa näkee sähköautoilulle vaihtoehtoja, Korpinen kirjoittaa.
&#8211; Kun mietitään ympäristön kannalta parasta vaihtoehtoa, pitäisi tarkastella laitteen koko elinkaarta. Jos näin tehdään, biokaasuauto on sähköautoa ympäristöystävällisempi. Sähköauton rakentaminen on kaivannaisteollisuuden vuoksi suuresti ympäristöä kuormittavaa. Sähköauton kallein osa, akku, on lyhytikäinen, Korpinen perustelee.
Korpinen ei myöskään usko, että toimintakuntoisia sähköautoja saataisiin käytettyjen autojen markkinoille vastaavalla tavalla kuin nykyisiä polttomoottoriautoja.
&#8211; Biokaasuauto edustaa kierrätysajattelua, sähköautoilu uushankintaan perustuvaa kerskakulutusta.
Korpisen mielestä biokaasulla olisi laajempiakin yhteiskunnallisia etuja.
<h4>Biokaasu hyödyttäisi myös maaseutua ja valtion turvallisuutta</h4>
&#8211; Biokaasutuotanto toisi maaseudulle mahdollisuuden lisäansioihin. Maatalousyrittäjä voisi saada helpotusta omaan kulurakenteeseensa, jos saisi tarvitsemansa energian koneisiin ja kuivuriin suoraan omalta tilalta, tai tilojen yhteistyönä tuotetusta biokaasusta.
Korpisen mukaan biokaasu olisi myös valtion turvallisuuden kannalta parempi ratkaisu: mitä useammista yksiköistä energiaverkosto koostuu, sitä vaikeampaa on sitä lamauttaa.
&#8211; Turvallisuutta lisäisi myös, jos riippuvuutta Venäjän maakaasusta voitaisiin vähentää kotimaisen biokaasutuotannon avulla.
Kaikesta edellä todetusta huolimatta olemme tilanteessa, jossa hallitus ajaa sähköautoilevaa Suomea kuin käärmettä pyssyyn. Nyt suunnitellaan kiinteistöille jopa velvoitteita latauspaikkojen rakentamiseen, Korpinen ihmettelee.
&#8211; Jokainen voisi miettiä, miksi meille pakkosyötetään ajatusta sähköautoilusta ylivertaisena ja ainoana oikeana vaihtoehtona. Kuka hyötyy siitä, että valitaan se kalliimpi, toimimattomampi ja ympäristön kannalta selvästi huonompi vaihtoehto.

PS:n Laura Korpinen: Miksei Suomi tee jätteistä biokaasua?

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>

Biokaasu

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä

Mäkynen: Biokaasuautoiluun panostamalla lisää kotimaisia työpaikkoja

PS:n Laura Korpinen: Miksei Suomi tee jätteistä biokaasua?

Uusimmat

Lapsensa murhannut mies vaihtoi Ruotsissa sukupuolta – pääsi naisvankilaan ahdistelemaan ja herättämään pelkoa

Puolustusvoimat tavoittelee miljoonan jalkaväkimiinan hankintaa – tavoitteena valmistuksen käynnistäminen vuonna 2028

Garedew: ”Kommandopipot, burkat ja niqabit eivät kuulu Suomeen”

Keir Starmer korvattiin somalinaisella – brittiparlamentti sai ensimmäisen somaliedustajansa

Aittakumpu vaatii loppua poliitikkojen ja Stea-järjestöjen kytköksille: Omien järjestöjen rahoituksesta päättäminen on kyseenalaista

Purra: Islamismin vastustamisen on näyttäydyttävä vaalituloksessa: ”Silmien sulkeminen ei enää onnistu”

Ranskan kaaos levisi Belgiaan – autot tulessa ja poliisit kivisateessa Brysselin mellakoissa

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”

Mäenpää: Malttia datakeskusinnostukseen

Venäjän musta surma vaiettiin kuoliaaksi – ruton pelossa hybridisodan eväät

Viikon suosituimmat

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”

Trumpin Yhdysvalloissa maahanmuutto nettonegatiivista – väkivaltarikollisuus romahtanut, työllisyys nousee

Mäenpää selvittää siviilipalveluksen outoja opetussisältöjä ja ideologista tuputusta – työministeri puuttui Elokapina-koulutuksiin

Toimitus suosittelee

Koulushoppailu ei ole rasismia vaan järjenkäyttöä – poliittinen eliitti turvautuu pakkokeinoihin

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat

Järjestörahoitus on rikki: Somalijärjestön toiminnanjohtaja maksatti veronmaksajilla jopa peruuttamattoman hammaslääkärikäyntinsä

Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026