

LEHTIKUVA
Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa seuraavaan hallitusohjelmaan selkeät kirjaukset turvealan tulevaisuudesta. Turveala on ollut kuluneella hallituskaudella myllerryksessä, eikä alan yrittäjillä ole varmuutta tulevasta tilanteessa, jossa jopa elinkeinoministerin suulla on todettu, että kaikki mahdollinen turve tarvitaan tulevaa talvea varten.
– Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusohjelmassa energiaturpeen käyttö haluttiin vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tuo tavoite olisi turpeen huonon imagon ja korkean päästökauppahinnan takia toteutunut ilman minkäänlaisia ylimääräisiä toimiakin. Veronkorotuksilla ja ilmastoaktivisteja kuuntelemalla aiheutettiin lähinnä turvautumista venäläiseen tuontipuuhun ja vaikeuksia kotieläin- ja puutarhayrittäjille, Jari Koskela tuhahtaa.
Turpeen osuus energiatuotannosta on viime vuosina ollut 3-4 prosenttia. Koskelan mielestä alasajoa ei pidä tehdä ennen kuin on saatavilla riittävästi toimitusvarmaa ja kotimaista vaihtoehtoa. Nyt polttoon ajautuu yhä enemmän kotimaista ainespuuta. Vaikka energiaturpeen käyttö lopulta väheneekin, on energiaturvetta Koskelan mukaan jatkossakin nostettava huoltovarmuuspolttoaineeksi.
– Energiapalettimme on murroksessa, ja polttoon perustumattomien tuotantomuotojen osuus kasvaa. Sen sijaan kuivikkeena ja kasvualustana turve on edelleen korvaamatonta. Ei ole nähtävillä, että niille olisi tulossa yhtä laadukasta ja kotimaista vaihtoehtoa, Koskela muistuttaa.
Turpeesta tehtävä keskeinen vientituote
Kiertotalous on yksi 2000-luvun megatrendeistä, ja turpeella on siinä merkittävä rooli. Lannan ravinteita ja nestettä sitonutta kuiviketurvetta voidaan esimerkiksi käyttää luomulannoitteiden raaka-aineena. Turvelanta parantaa maaperän pieneliötoimintaa. Turve parantaa myös kompostien toimintaa, ja sitä voidaan käyttää öljyvahinkojen torjunnassa.
– Euroopan unionista tulee tällä hetkellä paljon säätelyä maa- ja metsätalouteen. Kaikkia vaatimuksia ei ole yksinkertaisesti edes mahdollista toteuttaa ilman turvetta. Kasvuturpeessahan esimerkiksi puuntaimet kasvavat. Suomi voisi aivan hyvin viedä kasvuturvetta muualle Eurooppaan, jotta siellä voisivat lisätä hiilinieluja. Meillä Suomessa metsienhoito jo osataan, Koskela toteaa.
Turpeen osuus kaikista kasvualustoista maailmassa on ollut noin 70 prosenttia. Kasvuturvetta käytetään maailmassa 40-50 miljoonaa kuutiota, ja sen käytön odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Koskelan mukaan Suomen olisi tartuttava näihin kasvunäkymiin ja tehtävä turpeesta Suomelle keskeinen vientituote.
Turveyrittäjille luotava kannattava toimintaympäristö
Koskelan mielestä tulevaa talvea varten on ensisijaisesti otettava jo luvitetut turvetuotantoalueet käyttöön. Pidemmällä tähtäimellä on varmistettava, että turvetuotannolle myönnetään myös riittävästi uusia lupia eikä takerruta pelkästään vihreiksi selitettyjen hankkeiden etusijamenettelyyn.
Vaikka energiaturpeen osuus väheneekin, on muiden turvetuotteiden mahdollisuuksiin nyt uskottava. Myös EU:n ruokaturvaa, eläinterveyttä ja ruoantuotannon kestävyyttä peräänkuuluttava Pellolta pöytään -strategia antaa odottaa turpeelle valoisampaa tulevaisuutta.
– Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on selkeästi linjattava turvetuotannon jatkosta ja luotava turveyrittäjille aidosti kannattava toimintaympäristö, Koskela painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turpeen vienti Sanna Marinin hallitus turveyrittäjät kiertotalous energiaturve energiatuotanto turvetuotanto kuiviketurve turveala Antti Rinteen hallitus Jari Koskela Hallitusohjelma Maa- ja metsätalous Turve Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turvetuottajille ei tule rahaa korvaamaan turpeen alasajoa – rahat menevätkin julkiselle sektorille

Tavio: Vihreä siirtymä ristiriidassa kotimaisen huoltovarmuuden kanssa – ”Hiilikasoja ja turvetta tarvitaan edelleen”

Perussuomalaiset: Kansallinen ilmastostrategia ajaa teollisuuden ahtaalle – ilmastotoimille aikalisä

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: ”Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Mäenpää: Huoltovarmuuden vahvistamista tuettava julkisilla hankinnoilla

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.