

LEHTIKUVA
Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen
Valtaosa Suomessa toimivista tuulivoimaloista on ulkomaisten tahojen hallinnassa. Tuulivoimaloiden lisäksi eräät tahot suunnittelevat vetytehtaiden perustamista Suomeen. Yksi hankepaikkakunnista on Kristiinankaupunki, jonne sijoitettavan tehtaan tuottamasta vihreästä vedystä ja synteettisestä metaanista ei Suomen raskaan liikenteen käyttöön jäisi pisaraakaan. Tehtaan koko tuotanto lastattaisiin laivaan ja vietäisiin Saksaan sikäläisen raskaan liikenteen ja teollisuuden käyttöön. Malliesimerkki siitä, miten Suomea hyödynnetään hävyttömästi kuntapäättäjien siunatessa kaiken. Hyödyt menevät ulkomaille ja haitat jäävät Suomeen.
Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaisen (24.10.2022) mukaan Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla vedyntuotantolaitos ja siihen liittyvä metanointiyksikkö. Asialla on saksalainen CPC Germania GmbH & Co ja sen tytäryhtö CPC Finland. Hankkeessa on mukana myös Saksan Frankfurtissa päämaajaansa pitävän varainhoitoyrityksen Prime Energyn hallinnoima rahasto Green Energy Infrastructure Fund.
Tehtaan arvioidaan maksavan 450 miljoonaa euroa. Sen suunnittelu ja lupaprosessit ovat meneillään. Tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2025.
Valtaosa uusista voimaloista ulkomaisomistuksessa
Tehdasrakennuksesta tulisi suuri. Se olisi kooltaan vähintään 400 metriä kertaa 150 metriä. Tehdas tulisi yksityisten omistamille maille, joista on sopimukset tekeillä. Valmistuttuaan tehdas työllistäisi CPC Finlandin mukaan 25-30 henkeä ja tuottaisi vuodessa 200 megawattia vihreää vetyä, josta tehdään synteettistä metaania (LNG), joka vietäisiin laivoilla Saksaan.
Kristiinankaupungin ympäristössä on jo lukuisia teollisen tuulivoiman tuotantoalueita, mutta ne eivät riitä tuottamaan energiaa vetytehtaan tarpeeseen. Siksi hankkeeseen kuuluu viiden uuden tuulivoima-alueen rakentaminen, jotka sijoittuisivat Pohjanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan. Voimaloita tarvittaisiin niiden tehosta riippuen 60-150 kappaletta.
Suomeen on Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan rakenteilla tai suunnitteilla yli 54 000 MW:n edestä tuulivoimaloita maalle ja merelle 13 500 megawatin verran merituulivoimaloita. Tämän vuoden kesäkuun lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 4 037 MW. Tänä vuonna on valmistumassa 340 voimalaa ja ensi vuonna 250 voimalaa. Valtaosa kaikista voimaloista on ulkomaisten tahojen omistamia.
Myös vetytehtaiden tuotot siirtyvät ulkomaille
Tuulivoimaa ei ole tarkoitettukaan kattamaan Suomen energiankäytön tarvetta, vaan ulkomaiset sijoittajat ja tuulivoimayritykset haluavat täyttää Suomen tuulivoimaloilla ja siirtää täältä energiaa Eurooppaan. Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa maatuulivoimaloiden rakentaminen ei juuri enää onnistu, koska vastustus niitä kohtaan on niin suurta. Ratkaisun tarjoaa Suomi. Täällä kunnat myöntävät auliisti lupia tuulivoimaloille välittämättä kuntalaisten vastustuksesta ja jo havaituista tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista.
Nyt nähdään tuulivoimalarakentamisen seuraava vaihe eli vetytehtaiden tulo. Niidenkään tuotantoa ja tuottoja ei ole suunniteltu suomalaisten hyväksi, vaan hyödyt ja tuotteet siirtyvät eurooppalaisille ja globaaleille yrityksille.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- merituulivoimalat ulkomaiset sijoittajat CPC Finland vedyntuotanto Kristiinankaupunki vetytehtaat vety vetyteollisuus maatuulivoimalat tuulivoimala-alueet Tuulivoima Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Koskela: Vihreä siirtymä ja tuulivoima eivät ole ratkaisuja sähkökriisiin tässä tilanteessa

Ranne: Sähkön omavaraisuus ei voi perustua tuulivoiman lisäämiseen

Ministeri Ohisalo sulkee silmänsä tuulivoimaloiden haitoilta – Kaisa Juuso peräänkuuluttaa ministeriltä vastuunkantoa tuulivoimarakentamisen seurauksista

Purra: Missä luonnon arvostus on silloin, kun metsiä hakataan paljaaksi tuulivoimahankkeiden alta?

Tutkimus: Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin

Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.