PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä – kristillisdemokraattien kannatus romahti, demarit alamäessä

Kaleva kepuloi euron bensa-tarinalla – Purra: Pitäytykää tosiasioissa

Sisäministeri Rantanen haluaa selvittää Tanskan kotoutumismallin käyttöönottoa Suomessa – ”Kiinnostaa paljon”

Bernerin epäonnistunut taksiuudistus kuopataan viimein – taksialalle kunnianpalautus, turvallisuus etusijalle

Lähes kaksi miljardia euroa ulkomaalaisten sosiaaliturvaan – Antikainen vaatii tekoja

Järkyttävät luvut julki – IL: Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista jo yli 60 prosenttia

Kantokyky sosiaalietuuksiin on ylitetty – Strandman: ”Suomen rahakukkaro ei ole pohjaton”

Garedew: “Perussuomalaiset joutuvat pelastamaan maaseudun keskustalta”

PS-Nuoret: Poliittisten nuorisojärjestöjen tuet leikkuriin – puolueet rahoittakoot oman nuorisotoimintansa

Hallitus korjaa opiskeluperäisen maahanmuuton ongelmia – Ronkainen: ”Ulkomaalainen opiskelija ei saa tulla Suomeen sosiaalijärjestelmän elätettäväksi”

Antikainen ja Peltokangas esittävät ministerien kelposuusvaatimusten tiukentamista: Ministereiksi vain Suomen kansalaisia

Koposelta ehdotus: ”Jokainen voisi itse päättää, haluaako maksaa tuloistaan kehitysapua”

Vasemmisto käy jo kuntoilunkin kimppuun – Aittakumpu: ”Kaikki ei tule valmiina yhteiskunnalta – sosialismi, se vain ei toimi”

Järkyttävä tilasto – PS-Nuoriso laski poliittisten nuorisojärjestöjen saamat tuet

Purra: Ruotsin vasemmiston voitto nojasi maahanmuuttajaääniin, antisemitismiin ja terrorismin tukemiseen

Porvaripuolueille täystyrmäys Ruotsin vieraskielisiltä: Malmön Rosengårdissa demareiden ja vasemmistopuolueen yhteinen kannatus lähes 100 prosenttia

ulkomaiset sijoittajat

Noin 60 prosenttia Suomen tuulivoimaloista ja hankkeista on ulkomaisten tahojen omistuksessa. Suomalaisten omistajien osuus vähenee kovaa vauhtia. Omistus keskittyy yhä enemmän Luxemburgiin rekisteröityihin erikoisrahastoihin. Se hankaloittaa esimerkiksi verojen perimistä Suomeen.

Suomessa toimivat tytäryhtiöt tekevät pääsääntöisesti nollatulosta vuodesta toiseen hyödyntämällä laina- ja korkojärjestelyjä, kun emoyhtiöt ja pääomasijoittajat kuorivat kermat päältä. Pahinta on yhtiöiden kustannusten ulkoistaminen yksityisille kansalaisille, veronmaksajille ja maanomistajille.
Monet energiayritykset omistavat toisiaan ristiin. Tuulivoimayhtiöiden omistus myös muuttuu tiheään ja kätkeytyy rahastoihin, joihin sijoitetun pääoman alkuperää ei aina tunneta. Joissakin yhtiöissä omistuksen tiheä vaihtuminen ja erilaiset järjestelyt antavat viitteitä rahanpesusta, peitellystä osingonjaosta ja mahdollisesta kirjanpitorikoksesta.
Tuulivoimahankkeita vaivaa puutteellinen läpinäkyvyys sopimuskäytäntöjen, omistuksen ja verotuksen suhteen.
Ulkomaisilla omistajilla ei ole myöskään intressiä pitää huolta Suomen yhteiskunnasta, verotuksesta, taloudesta tai ympäristöstä.
Veroedut ja anonymiteetti vetävät Luxemburgiin
Suomi tukee tuulivoimarakentamista suurilla summilla.
&#8211; Miksi talouskriisissä oleva maa tukee edelleen miljarditolkulla tuulivoimayhtiöitä? Miksi Suomi hyväksyy, että pääomasijoittajat voivat ulkoistaa merkittäviä investointikustannuksia? kysyy Maailmanpankissa kymmenen vuotta maatalous- ja yksityissektorin investointien asiantuntijana työskennellyt maa- ja metsätaloustieteen tohtori Riikka Rajalahti. Hän toimii edelleen konsulttina Maailmanpankille.
Tarkastellessaan tuulivoimaloiden omistusta ja verotusta hän huomasi, että yhä enenevässä määrin omistus on siirtynyt ulkomaille ja suurin osa nimenomaan erikoisrahastoille Luxemburgiin.
Luxemburg on kansainvälisten kiinteistösijoittajien suosima maa, jota suositaan veroetujen lisäksi hallinnointieduilla ja anonyymiydellä.
&#8211; Iso kysymys on, mikä näiden Luxemburgissa sijaitsevien rahastojen todellinen omistus on, mitä sieltä löytyy? miettii Rajalahti.
Voittojen verotus jää ulkomaille
Veroedut ovat yleensä pääsyy Luxemburgin käyttöön.
&#8211; Kuten useat ulkomaille rekisteröidyt metsärahastot, myös tuulivoimaloihin sijoittavat erikoisrahastot ovat pitkälti Suomen verotuksen ulottumattomissa. Vaikka vuoden 2023 alussa tehty lakimuutos laajensi luovutuksesta saatujen voittojen verotusta, käytännössä maiden väliset kahdenkeskiset sopimukset yleensä estävät sen, Rajalahti kertoo.
Hankkeen tulos voidaan hävittää myös laskennallisesti esimerkiksi emoyhtiön ja Suomessa sijaitsevan tytäryhtiön lainajärjestelyillä. Lainajärjestelyillä tytäryhtiöt saadaan tekemään nollatulosta. Pääomasijoittaja saa kuitenkin tuoton, josta verot maksetaan yleensä Suomen ulkopuolelle.
&#8211; Suurin osa toimii näin, mutta on poikkeuksiakin eli on yhtiöitä, jotka maksavat tuloksestaan veroja Suomeen.
Pääomasijoittajat hyötyvät lunastuslaista
Suomi sallii myös sen, että tuulivoimayhtiöiden pääomasijoittajat voivat ulkoistaa merkittävän osan investointikustannuksiaan.
&#8211; Törkein esimerkki on lunastuslain käyttö. Liityntälinjojen alle jäävästä maasta maksetaan pieni kertakorvaus, joka ei ole rinnastettavissa metsämaan hintaan. Metsämaa menee siis melkein ilmaiseksi täysin pääomasijoittajien hyväksi. Maasta pitäisi maksaa vähintään markkina-arvo sekä tulevat tuotot, Rajalahti painottaa.
Yhtiöiden investointikustannuksia helpottaa myös se, että purkuvaraukset eivät ole riittävät ja perustukset saa nykykäytännön mukaan jättää maahan. Esimerkiksi Ranskassa on huomattu, että 50 000 euron purkuvakuudet voimalaa kohden ovat liian pienet, sillä todelliset purkukustannukset ovat olleet 500 000 – 850 000 euroa voimalalta.
Ylipäätään haittakorvausten puute on tyypillistä kustannusten ulkoistamista.
&#8211; Suomessa ei esimerkiksi korvata tuulivoimaloiden aiheuttamaa asuinkiinteistöjen arvon laskua, vaikka pohjoismaisten kattavien tutkimusten perusteella tuulivoima vaikuttaa negatiivisesti kiinteistöjen arvoon, huomauttaa Rajalahti.
Tuulivoimaloilta vaaditaan maailmalla myös yhä useammin korvauksia aiheuttamistaan haitoista, ja oikeudet ovat määränneet tuulivoimaloita pysäytettäviksi ja jopa purettaviksi. Yhtiöt ovat joutuneet maksamaan korvauksia alueiden asukkaille.
Hiilinielujen väheneminen johtaa sanktioihin
Haittakorvausten puutteeseen Rajalahti listaa myös pysyvän metsäkadon ja hiilinielujen vähenemisen.
&#8211; Suomi on sitoutunut EU:ssa tiettyyn hiilinielujen tasoon. Jos sitä ei saavuteta, uhkaa sanktio tai joudumme ostamaan hiilinieluja taakanjakosektorilta tai EU:n hiilipörssistä. Tuulivoimayhtiöiden sijaan nämä kustannukset maksaa veronmaksaja tai metsänomistaja metsätaloutta rajoittavien toimien kautta. Ongelman aiheuttajat eivät siis maksa. Sama tilanne on luontokadon suhteen, hän sanoo.
Suomi kaipaa selkeää tuulivoimarakentamisen hallinnointia.
&#8211; Valtiovalta on vuosikausia välttänyt vastuuta tuulivoimarakentamisen kokonaisvaltaisen koordinoinnin, suunnittelun, vaikutusten arvioinnin ja tuulivoimaa koskevan päivitetyn lainsäädännön suhteen. On annettu mennä markkinavetoisena ja rakennettu, mihin yhtiöt tai maanomistajat haluavat. Ongelma näkyy nyt heikkona hankkeiden sijoittamisena ja sähköverkkojen jälkijättöisenä suunnitteluna.
Myös liityntälinjojen järkevä suunnittelu on ollut olematonta.
&#8211; Samaan aikaan odotetaan tuulivoimarakentamisen ja tuotannon kasvua sekä siihen nojaavaa teollisuutta, joka pelastaisi Suomen talouden. Siinä on iso ristiriita.
Verotuksen riskit kasvavat myynneissä
Kansainväliset tuulivoimayhtiöt ja suuret maanomistajat hallinnoivat hankkeita.
&#8211; Finsilva (CapMan), UPM, Metsähallitus, Tornator ja tulevaisuudessa mahdollisesti United Bankers, luettelee Rajalahti.
Vuokrasopimuspohjat on laadittu siten, että ne olisivat mahdollisimman helposti siirrettävissä, antaisivat hyvin laajat oikeudet vuokra-alueen käyttöön ja minimoisivat sijoittajalle jäävät riskit.
Paikalliset pienet metsänomistajat ovat maanvuokraajina vähemmistö.
&#8211; Pienillä on erilaiset sopimukset kuin suurilla. Ja kun sopimukset myydään eteenpäin, ei kunnalla tai valtiolla ole sanomista siihen. Vuosikymmenien aikana voimalat myydään yleensä useita kertoja. Samalla vastuiden, vuokrien ja verotuksen riskit kasvavat.
Riikka Rajalahden mukaan on tärkeää saada investointeja Suomeen.
&#8211; Pitää kuitenkin miettiä, mitä vaikutuksia investoinneilla on huoltovarmuuden, verotuksen, omaisuudensuojan, turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Rahastoja kiinnostaa vain tuotto, hän toteaa.
Selvitys tuulivoimaloiden omistuksesta, rahoituksesta ja verotuksesta löytyy <a href="https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Tuulivoimaloiden-omistus-rahoitus-ja-verotus-on-Luxemburgissa-mita-jaa-Suomeen.pdf">täältä</a>.
&nbsp;

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla

Valtaosa Suomessa toimivista tuulivoimaloista on ulkomaisten tahojen hallinnassa. Tuulivoimaloiden lisäksi eräät tahot suunnittelevat vetytehtaiden perustamista Suomeen. Yksi hankepaikkakunnista on Kristiinankaupunki, jonne sijoitettavan tehtaan tuottamasta vihreästä vedystä ja synteettisestä metaanista ei Suomen raskaan liikenteen käyttöön jäisi pisaraakaan. Tehtaan koko tuotanto lastattaisiin laivaan ja vietäisiin Saksaan sikäläisen raskaan liikenteen ja teollisuuden käyttöön. Malliesimerkki siitä, miten Suomea hyödynnetään hävyttömästi kuntapäättäjien siunatessa kaiken. Hyödyt menevät ulkomaille ja haitat jäävät Suomeen.

Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaisen (24.10.2022) mukaan Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla vedyntuotantolaitos ja siihen liittyvä metanointiyksikkö. Asialla on saksalainen CPC Germania GmbH &amp; Co ja sen tytäryhtö CPC Finland. Hankkeessa on mukana myös Saksan Frankfurtissa päämaajaansa pitävän varainhoitoyrityksen Prime Energyn hallinnoima rahasto Green Energy Infrastructure Fund.
Tehtaan arvioidaan maksavan 450 miljoonaa euroa. Sen suunnittelu ja lupaprosessit ovat meneillään. Tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2025.
Valtaosa uusista voimaloista ulkomaisomistuksessa
Tehdasrakennuksesta tulisi suuri. Se olisi kooltaan vähintään 400 metriä kertaa 150 metriä. Tehdas tulisi yksityisten omistamille maille, joista on sopimukset tekeillä. Valmistuttuaan tehdas työllistäisi CPC Finlandin mukaan 25-30 henkeä ja tuottaisi vuodessa 200 megawattia vihreää vetyä, josta tehdään synteettistä metaania (LNG), joka vietäisiin laivoilla Saksaan.
Kristiinankaupungin ympäristössä on jo lukuisia teollisen tuulivoiman tuotantoalueita, mutta ne eivät riitä tuottamaan energiaa vetytehtaan tarpeeseen. Siksi hankkeeseen kuuluu viiden uuden tuulivoima-alueen rakentaminen, jotka sijoittuisivat Pohjanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan. Voimaloita tarvittaisiin niiden tehosta riippuen 60-150 kappaletta.
Suomeen on Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan rakenteilla tai suunnitteilla yli 54 000 MW:n edestä tuulivoimaloita maalle ja merelle 13 500 megawatin verran merituulivoimaloita. Tämän vuoden kesäkuun lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 4 037 MW. Tänä vuonna on valmistumassa 340 voimalaa ja ensi vuonna 250 voimalaa. Valtaosa kaikista voimaloista on ulkomaisten tahojen omistamia.
Myös vetytehtaiden tuotot siirtyvät ulkomaille
Tuulivoimaa ei ole tarkoitettukaan kattamaan Suomen energiankäytön tarvetta, vaan ulkomaiset sijoittajat ja tuulivoimayritykset haluavat täyttää Suomen tuulivoimaloilla ja siirtää täältä energiaa Eurooppaan. Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa maatuulivoimaloiden rakentaminen ei juuri enää onnistu, koska vastustus niitä kohtaan on niin suurta. Ratkaisun tarjoaa Suomi. Täällä kunnat myöntävät auliisti lupia tuulivoimaloille välittämättä kuntalaisten vastustuksesta ja jo havaituista tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista.
Nyt nähdään tuulivoimalarakentamisen seuraava vaihe eli vetytehtaiden tulo. Niidenkään tuotantoa ja tuottoja ei ole suunniteltu suomalaisten hyväksi, vaan hyödyt ja tuotteet siirtyvät eurooppalaisille ja globaaleille yrityksille.
&nbsp;

Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>

ulkomaiset sijoittajat

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla

Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen

Uusimmat

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä – kristillisdemokraattien kannatus romahti, demarit alamäessä

Kaleva kepuloi euron bensa-tarinalla – Purra: Pitäytykää tosiasioissa

Sisäministeri Rantanen haluaa selvittää Tanskan kotoutumismallin käyttöönottoa Suomessa – ”Kiinnostaa paljon”

Bernerin epäonnistunut taksiuudistus kuopataan viimein – taksialalle kunnianpalautus, turvallisuus etusijalle

Lähes kaksi miljardia euroa ulkomaalaisten sosiaaliturvaan – Antikainen vaatii tekoja

Järkyttävät luvut julki – IL: Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista jo yli 60 prosenttia

Kantokyky sosiaalietuuksiin on ylitetty – Strandman: ”Suomen rahakukkaro ei ole pohjaton”

Garedew: “Perussuomalaiset joutuvat pelastamaan maaseudun keskustalta”

PS-Nuoret: Poliittisten nuorisojärjestöjen tuet leikkuriin – puolueet rahoittakoot oman nuorisotoimintansa

Hallitus korjaa opiskeluperäisen maahanmuuton ongelmia – Ronkainen: ”Ulkomaalainen opiskelija ei saa tulla Suomeen sosiaalijärjestelmän elätettäväksi”

Viikon suosituimmat

Antikainen ja Peltokangas esittävät ministerien kelposuusvaatimusten tiukentamista: Ministereiksi vain Suomen kansalaisia

Koposelta ehdotus: ”Jokainen voisi itse päättää, haluaako maksaa tuloistaan kehitysapua”

Vasemmisto käy jo kuntoilunkin kimppuun – Aittakumpu: ”Kaikki ei tule valmiina yhteiskunnalta – sosialismi, se vain ei toimi”

Järkyttävä tilasto – PS-Nuoriso laski poliittisten nuorisojärjestöjen saamat tuet

Purra: Ruotsin vasemmiston voitto nojasi maahanmuuttajaääniin, antisemitismiin ja terrorismin tukemiseen

Bernerin epäonnistunut taksiuudistus kuopataan viimein – taksialalle kunnianpalautus, turvallisuus etusijalle

Lähes kaksi miljardia euroa ulkomaalaisten sosiaaliturvaan – Antikainen vaatii tekoja

Järkyttävät luvut julki – IL: Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista jo yli 60 prosenttia

Kaleva kepuloi euron bensa-tarinalla – Purra: Pitäytykää tosiasioissa

Porvaripuolueille täystyrmäys Ruotsin vieraskielisiltä: Malmön Rosengårdissa demareiden ja vasemmistopuolueen yhteinen kannatus lähes 100 prosenttia

Toimitus suosittelee

Koulushoppailu ei ole rasismia vaan järjenkäyttöä – poliittinen eliitti turvautuu pakkokeinoihin

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat

Järjestörahoitus on rikki: Somalijärjestön toiminnanjohtaja maksatti veronmaksajilla jopa peruuttamattoman hammaslääkärikäyntinsä

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026