Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Miljonääri maksoi 191 Kokoomusnuorten jäsenmaksua – järjestön sisäinen kohu johti johtajien eroon

Järjestäytynyt rikollisuus soluttautuu Suomen vankiloihin – 350 vankia kytköksissä, uhka myös henkilökunnalle

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Strandman: Sopimuspalokunnat pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä

Perussuomalaisten Kymen piiri nimesi eduskuntavaaliehdokkaita – mukana neljä kansanedustajaa

Kansa äänesti muutoksen puolesta Unkarissa – Magyar ja Tisza ottavat vallan Orbánilta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Teräaseisiin liittyvät väkivaltatilanteet yleistyneet suomalaisissa oppilaitoksissa – Strandman: Koulujen turvallisuus on palautettava

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

vetyteollisuus

Valtaosa Suomessa toimivista tuulivoimaloista on ulkomaisten tahojen hallinnassa. Tuulivoimaloiden lisäksi eräät tahot suunnittelevat vetytehtaiden perustamista Suomeen. Yksi hankepaikkakunnista on Kristiinankaupunki, jonne sijoitettavan tehtaan tuottamasta vihreästä vedystä ja synteettisestä metaanista ei Suomen raskaan liikenteen käyttöön jäisi pisaraakaan. Tehtaan koko tuotanto lastattaisiin laivaan ja vietäisiin Saksaan sikäläisen raskaan liikenteen ja teollisuuden käyttöön. Malliesimerkki siitä, miten Suomea hyödynnetään hävyttömästi kuntapäättäjien siunatessa kaiken. Hyödyt menevät ulkomaille ja haitat jäävät Suomeen.

Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaisen (24.10.2022) mukaan Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla vedyntuotantolaitos ja siihen liittyvä metanointiyksikkö. Asialla on saksalainen CPC Germania GmbH &amp; Co ja sen tytäryhtö CPC Finland. Hankkeessa on mukana myös Saksan Frankfurtissa päämaajaansa pitävän varainhoitoyrityksen Prime Energyn hallinnoima rahasto Green Energy Infrastructure Fund.
Tehtaan arvioidaan maksavan 450 miljoonaa euroa. Sen suunnittelu ja lupaprosessit ovat meneillään. Tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2025.
Valtaosa uusista voimaloista ulkomaisomistuksessa
Tehdasrakennuksesta tulisi suuri. Se olisi kooltaan vähintään 400 metriä kertaa 150 metriä. Tehdas tulisi yksityisten omistamille maille, joista on sopimukset tekeillä. Valmistuttuaan tehdas työllistäisi CPC Finlandin mukaan 25-30 henkeä ja tuottaisi vuodessa 200 megawattia vihreää vetyä, josta tehdään synteettistä metaania (LNG), joka vietäisiin laivoilla Saksaan.
Kristiinankaupungin ympäristössä on jo lukuisia teollisen tuulivoiman tuotantoalueita, mutta ne eivät riitä tuottamaan energiaa vetytehtaan tarpeeseen. Siksi hankkeeseen kuuluu viiden uuden tuulivoima-alueen rakentaminen, jotka sijoittuisivat Pohjanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan. Voimaloita tarvittaisiin niiden tehosta riippuen 60-150 kappaletta.
Suomeen on Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan rakenteilla tai suunnitteilla yli 54 000 MW:n edestä tuulivoimaloita maalle ja merelle 13 500 megawatin verran merituulivoimaloita. Tämän vuoden kesäkuun lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 4 037 MW. Tänä vuonna on valmistumassa 340 voimalaa ja ensi vuonna 250 voimalaa. Valtaosa kaikista voimaloista on ulkomaisten tahojen omistamia.
Myös vetytehtaiden tuotot siirtyvät ulkomaille
Tuulivoimaa ei ole tarkoitettukaan kattamaan Suomen energiankäytön tarvetta, vaan ulkomaiset sijoittajat ja tuulivoimayritykset haluavat täyttää Suomen tuulivoimaloilla ja siirtää täältä energiaa Eurooppaan. Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa maatuulivoimaloiden rakentaminen ei juuri enää onnistu, koska vastustus niitä kohtaan on niin suurta. Ratkaisun tarjoaa Suomi. Täällä kunnat myöntävät auliisti lupia tuulivoimaloille välittämättä kuntalaisten vastustuksesta ja jo havaituista tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista.
Nyt nähdään tuulivoimalarakentamisen seuraava vaihe eli vetytehtaiden tulo. Niidenkään tuotantoa ja tuottoja ei ole suunniteltu suomalaisten hyväksi, vaan hyödyt ja tuotteet siirtyvät eurooppalaisille ja globaaleille yrityksille.
&nbsp;

Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen

Suomesta on muodostumassa hallituksen siunauksella sääntelystä hyötymään pyrkivien yritysten temmellyskenttä. Sääntelyn lisääminen yleensä antaa entistä enemmän mahdollisuuksia suosikkihankkeille ja sisäiselle korruptiolle, mikä johtaa yhteiskunnallisesti huonoon kierteeseen.

Sääntelyn voimalla ajetaan nyt ylisuuria voittoja tuottavaa tuulivoima- ja vetyteollisuutta Suomeen. Hallitus tukee hankkeita ”vihreän siirtymän” nimissä. Suomen maaperästä ja ilmasta halutaan kaikki irti. Hyödyt menevät isoille yrityksille tai ulkomaille, haitat jäävät Suomeen.
Hallituksen tekemät muutokset sääntelyyn eivät koskaan paranna ihmisten enemmistön asemaa, eikä ilmastopolitiikka ole poikkeus. Voittajia pelissä ovat varakkaimmat suomalaiset ja ilmastonmuutosteollisuuden yritykset omistajineen, häviäjiä kaikki muut, varsinkin tavalliset suomalaiset.
Tuulivoimaa Suomesta Eurooppaan
Suomi suunnitellaan täyteen tuulivoimaloita. Vain perussuomalaiset ja Puolustusvoimat ovat olleet tätä kehitystä vastaan. Nyt tuulivoimatoimijat ovat kohdistaneet Puolustusvoimiin paineita, jotta myös Puolustusvoimien tutkien vuoksi rauhaan jätetyt alueet saataisiin tuulivoimatuotantoon.
Tuulivoimaloita suunnitellaan yli oman tarpeen. Tarkoituksena on myydä niiden tuottama sähkö Eurooppaan, jossa tuulivoimaloita voidaan sitten purkaa niiden aiheuttamien terveys- ja maisemahaittojen vuoksi. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaloiden terveyshaitat on tutkimuksilla todettu ja tuulivoimaloista sairastuminen kuuluu sairauskassan piiriin.
Kun tuulivoimarakentaminen romahti Saksassa vuonna 2019, yli 26 000 tuulivoima-alan ammattilasta jäi siellä työttömäksi. Saksalaiset firmat siirtyivät Suomeen, koska täällä on ”niin helppo saada lupia”.
Saksassa on viime vuosina jouduttu purkamaan 6 000 voimalaa, yksi lapatehdas on suljettu ja alalla menee huonosti. Komponenttipula ja materiaalien hinnannousu hidastavat rakentamista. Voimaloiden valmistus on siirtynyt aina vain enemmän Kiinaan.
Hallitus tekee vastustuksesta kallista
Saksassa kansalaiset vastustavat tuulivoimaloita voimakkaasti ja hallitus yrittää siksi kiirehtiä lakia, jonka avulla tuulivoimaloiden luvitus nopeutuisi ja kansalaisten valitukset voitaisiin jättää huomiotta.
Myös Suomessa hallitus on tehnyt tuulivoimaosayleiskaavoista valittamisen vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi nykyään valittaa vain, jos sattuu saamaan sinne valitusluvan ja lompakossa on satoja euroa käytettäväksi valitukseen. Luvitusta halutaan nopeuttaa.
Suomen katsotaan olevan niin harvaanasuttu maa, että täällä ympäristölle tai ihmisille aiheutuvista haitoista ei ole väliä.
Ulkomainen kaivostoimija kehui hiljattain keskipohjalaista kuntaa loistavaksi paikaksi kaivokselle, koska ”kunnassa ei ole mitään”.
Vety tarvitsisi miljarditukia
Teollisuus on tehnyt tarvitsemaansa vetyä maakaasusta. Tämä harmaa vety on ollut kustannuksiltaan 1,50 dollaria kilolta. Hiilidioksidista eroon pääsemiseksi on kehitetty vihreä vety, jossa tuotetaan sähköä tuuli- tai aurinkovoimalla ja erotetaan vedestä vetyä. Hinta on 6 dollaria kilolta, siis neljä kertaa enemmän kuin harmaan vedyn.
Jotta vihreän vedyn tuotanto saataisiin käytiin, on esitetty energiajärjestelmämalleja, joiden mukaan vuonna 2050 vihreän vehdyn tuotanto olisi paljon halvempaa. Se olisi edelleen kuitenkin 2,5 kertaa kalliimpaa, joten sen valmistus tarvitsee satoja miljoonia, jopa miljardeja, tukea vuosittain. Tuet maksetaan suomalaisten verorahoista.
Jo nyt työ- ja elinkeinoministeriö on antanut kymmeniä miljoonia tukia ministeriön entisen työntekijän perustamalle yhtiölle. Valtiolta tukea annettiin lisää toistakin kautta.
Turve ei hyödytä isoja yrityksiä
Joitakin vuosia sitten Kaliforniassa ei juuri näkynyt aurinkopaneeleita, vaikka siellä paistaa aurinko 300 päivää vuodessa. Jos pieni yritys toi esiin aurinkoenergian hyödyt, iso yritys osti tai painosti sen pois markkinoilta. Iso halusi edelleen kaupata kuluttajille kaasua, sähköä tai öljyä. Omakotitaloasukkaat joutuivat jatkamaan isojen yritysten pihdeissä, vaikka he olisivat pystyneet auringon avulla tuottamaan itse talonsa tarvitseman sähkön ja lämmön/viilennyksen ja säästäneet vuosittain valtavat summat. Isot firmat eivät ideasta tykänneet.
Suomen olisi mahdollista muuttaa turve uusiutuvaksi ja käyttää sitä paikallisesti lämmitykseen ja sähköntuotantoon. Se työllistäisi alueen yrittäjiä ja varmistaisi Suomen huoltovarmuuden, mutta isot yritykset ja niiden siipien alla olevat poliittiset toimijat eivät hyötyisi siitä, joten se estetään verotoimilla ja sääntelyillä.
Hallituksen tekemät päätökset satavat yleensä vain isojen yritysten laareihin.
&nbsp;

Vihersiirtymässä suuria suositaan pienten kustannuksella

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen kalasääksin pesäpuun Lapissa. Pesä olisi estänyt viiden tuulivoimalan rakentamisen alueelle. Voimaloista ainakin kaksi tulisi epäillyn tai hänen lähisukulaisensa maille. Keskusta ajaa Suomen kunnissa voimakkaasti tuulivoimaa välittämättä tuulivoimaloiden haittavaikutuksista luonnolle ja ihmisille.

Lapin piirin kansanedustaja Kaisa Juuso ei hyväksy tällaista villin lännen meininkiä.
&#8211; On virhesatsaus rakentaa maatuulivoimaloita. Metsää kaatuu, tiet tehdään, sähkön hinta vaihtelee. Kunnat kuvittelevat rikastuvansa. Lapin liitto vasta kartoittaa tuulivoimalle sopivia alueita, silti monen kunnan alueelle on jo vireillä isoja hankkeita, Tornioonkin suunnitellaan yli 130 voimalaa. Torniossa väitetään, että alueelle tulee vety- ja akkuteollisuutta, jos on tarjolla tuulivoimaa. Tuulivoimayhtiöiden vedätys on melkoinen, hän sanoo.
Keskustalainen ”aavistushakkuu”
Kunnanhallituksen keskustalaisen puheenjohtajan isän epäillään kaataneen maallaan sijaitsevan sääksen pesäpuun suunnitellulla tuulivoima-alueella. Tapahtuneen huomasi 80-luvun lopulta saakka kalasääksen pesiä Helsingin yliopistolle tarkastanut Matti Suopajärvi.
&#8211; Täällä ei kovin paljon sääksen pesiä ole. Olin liikkeellä sielläpäin, ja puuta ei näkynyt. Menin katsomaan, oliko myrsky sen kaatanut, ei ollut. Moottorisahalla oli vedetty poikki. Viime ja edellisvuonna pesä oli lintujen käytössä, kertoo Suopajärvi.
Hänen mukaansa todennäköisin kaataja oli maanomistaja. Yhtiöiden pitää tehdä hakkuusuunnitelma, ja pesäpuu oli tiedossa Metsäkeskuksen ja Ely-keskuksen rekisterissä. Yhtiö ei olisi sitä hakannut.
&#8211; Jos käytetään kahden kilometrin suojaetäisyyttä ja piirretään ympyrä, niin sen ympyrän sisään on hankkeessa suunniteltu viisi voimalaa. Kaksi niistä olisi tullut hyvin lähelle, yksi ilmeisesti tämän maanomistajan palstalle ja toinen hänen tai hänen poikansa maille.
Suopajärvi on tehnyt pesäpuun kaadosta rikosilmoituksen.
Ympäristövaikutusarviota eli YVA:ta ei ole alueella vielä edes tehty.
&#8211; Hanke on vasta varhaisessa vaiheessa. Taisi tämä olla sellainen ”aavistushakkuu”, arvioi Suopajärvi.
Kuviteltua rikastumista
Kansanedustaja Kaisa Juuso ihmettelee tuulivoimarakentamisen kiirettä ja etenemisjärjestystä.
&#8211; Monen kunnan alueella on vireillä isoja tuulivoimahankkeita, vaikka Lapin liitto vasta kartoittaa sopivia alueita. Tuulivoimatoimijat tekevät ensin sopimukset maanomistajien kanssa ja tuovat sitten vasta asian kuntaan. Outoa on se, että eikö esimerkiksi Tornio voi itse miettiä, mihin tuulivoima-alue sopii ja sitten pyytää tarjouksia?
Suomessa kuntien valtuustot hyväksyvät helposti tuulivoimaloiden osayleiskaavat.
&#8211; Kunnat hakevat kiinteisöverotuloja, mutta unohtavat, että kun valtionosuuksia määritellään, otetaan huomioon kunnan verotulopohja. Jos verotulopohja kasvaa, tuulivoimaloiden kiinteistöverot vähentävätkin kuntien valtionosuuksia. Kunnat kuvittelevat rikastuvansa.
Eläimet reservaattiin
Matti Suopajärveä harmittaa sääksen pesäpuun kaato, mutta enemmän häntä huolettaa metsäalueiden rakentaminen, tuulivoimaloiden siivistä maastoon irtoavat mikromuovit ja eläinten elintilan rajoittaminen.
&#8211; Hillitön rakentaminen johtaa siihen, että tulee olemaan perskuleen kauheasti myllyjä. Pakotetaan sääksi pysymään kahden kilometrin säteellä pienessä reservaatissa. Ei ole tutkimuksia metsien pirstoamisesta, teiden rakentamisesta ja siitä, mitä se kaikki merkitsee koko pesivälle linnustolle viiden, kymmenen tai 30 vuoden kuluessa. Ei ole tutkimuksia myöskään kuulolla saalistavista linnuista, kuten pöllöistä. Tuulivoimalat kaventavat koko ekosysteemin toimintaa. Suurempia vaikutuksia luontoon on liian vähän tutkituttu.
Suopajärvi paheksuu myös sitä, että vaikka sähkön tarve on isointa Etelä-Suomessa, sinne ei tuulivoimaloita haluta.
&#8211; Tornion pohjoisraja on suunniteltu ihan täyteen myllyjä. Ja niiden pohjoispuolelle suunnitellaan kaivosta.
Myös muualla Suomessa petolintujen on ruvennut käymään huonosti, kun tuulivoiman suunnittelu alkaa. Pohjanmaalla merikotkan pesiä on hävitetty ja maakotkien pesien hävittämisestä on epäilyjä. Hävitykset tehdään salassa, joten näyttöä on vaikea saada. Pohjanmaalla merikotkia on myös hiljattain ammuttu.
&nbsp;

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun