Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Ulkomaalaistaustaiselle taksikuskille 4,5 vuotta vankeutta lapsenraiskauksesta ja muista seksuaalirikoksista – uhreina kaksi 15-vuotiasta tyttöä

STT teki tappiota vuosia ja sai huomautuksia virheistä – Sanoman lähtö oli viimeinen isku

Tynkkynen varoittaa vasemmiston klaanikytköksistä: ”Kyse on todellisuudesta, jota meidän on turha katsoa sormien läpi”

Kehitysjärjestö Fingo ryhtyi kielipoliisiksi – haluaa kieltää toistakymmentä vakiintunutta sanaa

Tupakointi voi johtaa vuokrasopimuksen purkamiseen – uusi kielto koskee myös vanhoja sopimuksia

Ratikkavalitusta ei vielä käsitelty, Turku alkaa ratikan rakentamisen savimaahan ja avoimin kustannuksin

Strandman paljastaa eduskunnan ylimääräisen istunnon hintalapun: ”Lasku veronmaksajille oli 46 525 euroa”

Purra arvostelee demareiden poukkoilevaa talouslinjaa: ”Ensin vaaditte säästöjä, nyt haluatte lisää menoja”

Palkansaajan ostovoima kohenee – ”Oppositio haluaa murjoa kansan veromoukareillaan”

Presidentti Stubb vastaanotti F-35-hävittäjät – Ministeri Lulu Ranne: ”Ne ovat aivan keskeinen osa puolustustamme”

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät

Vaalikatastrofi järisyttää jo koko Ruotsia: Jengirikollisten lähipiiri vaalitoimitsijoina Tukholmassa – ääniä ostettu Luulajassa ja Piitimessä

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin

Elinkeinoelämä ja vasemmisto ajattelevat lompakoillaan – eliitin ihmisvihamielinen katastrofilogiikka esillä Ylen äärioikeistokeskustelussa

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta

Marinin hallituksen luoma opiskelijamaahanmuuttomonsteri näkyy vielä Rauman leipäjonoissa – järjestelmän purku jo hyvässä vauhdissa

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi

Paavo Arhinmäki vähättelee graffitirikostaan: ”Mieluummin en olisi jäänyt kiinni”

Purra: Media komppaa opposition valheita euron bensasta

Jo 160 000 allekirjoittanutta vaatii uusia vaaleja Ruotsiin – kansanliike polkaistiin pystyyn muutamassa päivässä

James Appathurai

Monessa maassa suunnitellaan isoja merituulivoima-alueita. Niin myös Suomessa. Itämerellä juuri tapahtuneet tahalliset putki- ja kaapelirikot ovat hyvä esimerkki siitä, että merellä sijaitsevia kohteita on vieraan vallan helppo sabotoida. Myös kyberhyökkäykset ovat mahdollisia, ja niitä onkin tehty esimerkiksi Saksassa merituulivoimaloihin. Yksittäiset turbiinit eivät ole yhtä kriittisiä kohteita iskuille kuin infrastruktuuri, kuten korkeajännitekaapelit.

Reutersin juuri julkaiseman <a href="https://www.reuters.com/business/energy/europes-wind-power-goal-hits-new-snag-security-2023-10-26/">jutun</a> mukaan merituulivoimaa pyritään Euroopassa moninkertaistamaan, mutta turvasuunnitelmat ovat epämääräisiä. Ongelmaksi on muodostumassa se, kenen maksettavaksi turvallisuus tulee.
Useiden maiden hallitukset toteavat, että merituulivoimakehittäjien tai teollisuuden pitäisi maksaa turvallisuudesta. Hankekehittäjät sanovat, että valtioiden pitää maksaa aluevesien suojelemisesta.
161 turbiinia ilman valvontaa
Reuters kertoo Nysted Wind Farmista Tanskassa. Alle 10 kilometrin päähän Tanskan rannikosta on kohoamassa 161 tuuliturbiinia. Ne tuottavat noin 4 prosenttia maan sähköstä. Sähkö siirretään mantereelle kahden kaapeliyhteyden kautta. Turbiinien ympärillä ei ole esteitä eikä valvontaa. Paikalla on teknikoita päivällä viiteen asti, minkä jälkeen he lähtevät kotiin.
&#8211; Jos venäläiset haluaisivat aiheuttaa vahinkoa, he voisivat tehdä sen helposti, kertoo Nystedin tuulivoima-alueen toiminnanjohtaja Thomas Almegaard.
Tilanne on samanlainen Pohjanmerellä ja Itämerellä. Euroopan valtiot ja yritykset ovat vasta heränneet tuulivoima-alueiden valvonnan tarpeeseen.
Hankekehittäjien mukaan hallitusten pitäisi tarjota miljardien dollarien varat yritysten infrastruktuurin suojaamiseen. Hallitukset harkitsevat, kuuluuko valvonta niille ja kuinka paljon ne voivat käyttää varoja merituulivoimalaomaisuuden turvaamiseen.
EU:lla on tavoitteena lähes kaksinkertaistaa uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaismäärästä vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää merituulivoiman nopeaa laajentamista. Kun Venäjän öljystä ja kaasusta on päästy eroon, vaihtoehdoksi suunnitellusta merituulivoimasta onkin tulossa ratkaisun sijaan miljardien eurojen turvallisuuspäänsärky.
Hyökkäyksiä putkiin ja kaapeleihin
Turvallisuusriski nousi esiin viime vuonna Nord Stream -putkilinjaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Lokakuussa Suomen ja Viron välistä kaasuputkea ja tietoliikennekaapelia vaurioitettiin ja myös Ruotsin ja Viron välinen tietoliikennekaapeli koki kovia.
Alankomaat ja Tanska ovat syyttäneet venäläisiä aluksia siitä, että ne yrittävät kartoittaa kriittistä infrastruktuuria niiden vesillä.
Reutersin haastattelemista maista Iso-Britannia ja Puola ilmoittivat budjetoivansa infrastruktuurin turvallisuuden kehittämiseen merellä. Iso-Britannia on käyttänyt 65 miljoonaa puntaa kahden aluksen mukauttamiseen vedenalaiseen valvontaan ja merenpohjan sodankäyntiin.
Puola hyväksyi heinäkuussa lain, joka sallii sen armeijan upottaa vihollisaluksen, joka tähtää siellä energiainfrastruktuuriin. Se sanoi perustavansa pysyvän rannikkovartiostotukikohdan lähelle paikkaa, jonne avomerellä sijaitsevia tuulivoimaloita suunnitellaan.
Nato tehostanut toimintaansa
Nato perusti maaliskuussa merenalaisen infrastruktuurin haavoittuvuuksia käsittelevän yksikön ja on tehostanut Itämerellä ja Pohjanmerellä partioivien alusten ja lentokoneiden toimintaa.
Naton uusista turvallisuushaasteista vastaava apulaispääsihteeri James Appathurai sanoi konferenssissa Kööpenhaminassa aiemmin lokakuussa, että uhka on todellinen.
Hän totesi myös, että Venäjän merenalainen tutkimusohjelma on käyttänyt vuosikymmeniä Euroopan kriittisen merenalaisen infrastruktuurin kartoittamiseen ja &#8221;sabotointitoimenpiteiden valmisteluun&#8221;.
Turvalaitteita ei juuri asenneta
Vain muutamalle tuulivoima-alueelle on asennettu tutkat valvomaan liikennettä. Turvalaitteita ei juurikaan asenneta, koska sitä ei vaadita ja asentamisen kustannukset ovat korkeat.
Turvallisuuden takaamisen ratkaisuihin kuuluvat vedenalaiset droonit merenalaisen infrastruktuurin tarkkailuun, pienet tutkat ja kamerat laivojen tarkkailuun sekä virtakaapeleiden sisällä olevat anturit epätavallisten liikkeiden havaitsemiseen. Tällaisten laitteiden asentaminen suureen tuulipuistoon maksaisi kolmen alan lähteen mukaan 20–60 miljoonaa euroa.
Monessa maassa on vielä auki se, mille taholle merituulivoimaloiden turvaaminen ja sen maksaminen kuuluvat. Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Saksa joko kertoivat Reutersille tai ovat sanoneet muualla, että tuulivoimaloihin investoiminen ja niiden turvaaminen ovat ensisijaisesti teollisuuden vastuulla.
&nbsp;

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>