
Suomen ilmastotoimien ”romahdus” perustui Marinin hallituksen aikaiseen dataan ja vihreän konsulttifirman arvioon nykyhallituksen toimista
Entinen ilmastoministeri Maria Ohisalo herätti hämminkiä syyttämällä nykyhallitusta päästötiedoista, jotka oli itse asiassa kerätty hänen ministerikaudellaan. Ohisalon mainitseman ympäristöjärjestön raportti toki moittii Suomen nykyhallituksen toimia kunnianhimon puutteesta, mutta ainoa raportissa nimeltä mainittu ”kansallinen asiantuntija” on äärivihreän konsulttifirman palkkalistalla.
Viime lauantaina vihreiden Maria Ohisalo pöyristeli viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) sitä, miten ”Suomen sijoitus ilmastotoimissa romahti”. Hän viittasi valtioiden ilmastotoimia arvioivaan CCPI-indeksiin, jossa Suomen sijoitus oli ”romahtanut” sijalta 15 sijalle 26.
Ohisalo ei ollut hoksannut, että vuoden 2024 CCPI-vertailussa käytetyt päästötiedot ovat vuodelta 2022, jolloin hän itse toimi Suomen ilmastoministerinä. Nolon virheensä takia Maria Ohisalo sai X:ssä yhteisöhuomautuksen ja poisti sen seurauksena oman postauksensa.
Kylmässä maassa käytetään paljon energiaa
CCPI-indeksi (Climate Change Performance Index) on vuosittain julkaistava vertailu, jossa yhteensä 63 valtion ilmastotoimet pisteytetään kasvihuonepäästöjen, uusiutuvan energian käytön ja maassa harjoitetun ilmastopolitiikan perusteella. Ydinvoiman käytöstä ei tässä vertailussa heru pisteitä.
Suomen sijoitusta CCPI-vertailussa heikentää eniten se, että Suomessa käytetään paljon energiaa asukasta kohden. Tämä johtuu Suomen kylmästä ilmastosta ja pitkistä välimatkoista, joten asialle ei ole juuri mitään tehtävissä.
Helsingin Sanomat tarkisti laskelman perusteet ja totesi, että Suomen CCPI-sijoituksen heikkenemisellä on vaikea nähdä olevan ”ainakaan vankkaa yhteyttä” kesäkuussa 2023 aloittaneen nykyhallituksen toimiin.
Oliko vihreä konsultti ainoa haastateltu asiantuntija?
Helsingin Sanomien jutussa todetaan myös, että CCPI-indeksia ylläpitävän Germanwatch-järjestön raportti perustuu tilastojen lisäksi myös haastatteluihin. Näiden asiantuntijahaastattelujen perusteella Germanwatch kirjoittaa, että uuden hallituksen linja on vähemmän kunnianhimoinen kuin edellisen.
Suomen osalta ainoa raportissa nimeltä mainittu ”kansallinen asiantuntija” on Third Rock -konsulttiyrityksen johtava konsultti Veikko Sajaniemi. Sajaniemi kertoo Helsingin Sanomille, että hän ei tiedä, kuinka monta ihmistä Suomea koskevaa osuutta varten haastateltiin. Voi siis hyvin olla, että Veikko Sajaniemi on ainoa Suomen osalta haastateltu asiantuntija.
– Suomen kokoisessa maassa virhemarginaali asiantuntijahaastatteluiden osalta saattaa olla aika iso, kuka minäkin vuonna vastaa kyselyyn, Sajaniemi toteaa Helsingin Sanomille.
Konsulteilla juuret vahvasti vihreässä liikkeessä
Third Rock Finland Oy on vuonna 2016 toimintansa aloittanut yritys, joka tarjoaa yrityksille ”vastuullisuuskonsultointia”. Myöhemmin toiminta on laajentunut myös ilmastopalveluihin.
Third Rock -konsulttiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sari Kuvaja aloitti uransa Greenpeacen metsäkampanjoissa jo 1990-luvulla. Toimitusjohtaja on Leo Stranius, joka on aiemmin työskennellyt Kansalaisareenan, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajana. Yrityksen keskeisten toimijoiden juuret ovat siis todella syvällä vihreän ideologian ytimessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Luonto-Liitto Kansalaisareena Sari Kuvaja Third Rock Finland Oy Veikko Sajaniemi Germanwatch kasvihuonepäästöt CCPI-indeksi uusiutuva energia Vastuullisuus Leo Stranius Suomen luonnonsuojeluliitto Maria Ohisalo Ydinvoima ilmastopolitiikka Greenpeace
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Viikon itsejauhotus” – entinen ilmastoministeri Ohisalo pöyristeli Suomen romahdusta ilmastotoimissa hänen omalla ministerikaudellaan

Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”

Vihreään ilmastorahastoon leikkaus

Puheet luontokadosta ovat vahvasti liioiteltuja – tutkimustieto ei tue median pelottelua

Lapin lentoturismi syynissä – ministeri Ranne: ”Lapin matkailua ei saa nitistää ilmastotoimilla”
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.














