PS ARKISTO
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.
– Agenda 2030 sisältää sinällään kauniilta kuulostavia tavoitteita, köyhyyden poistamista ja maailman palauttamista lähes paratiisimaiseen olotilaan, jossa kaikki ovat ystäviä keskenään. Millään tavalla realistinen ohjelma se ei kuitenkaan ole, Kaisa Garedew toteaa.
– Ohjelman takana on vihervasemmistolainen ideologia, jossa heikennetään itsenäisten valtioiden päätäntävaltaa sosialisoimalla kaikki varat ja vastuut yhteisiksi, hän lisää.
Agenda2030:n tavoitteiden toteuttamisen on arvioitu maailmanlaajuisesti vaativan jopa 4 000 miljardia euroa vuosittain. Käytännössä maksumiehiä ovat lähinnä länsimaiden kansalaiset ja yritykset, kansainväliset tukipaketit ja velkaraha.
– Ohjelmassa on kyse valtavan suurista valtioilta, yrityksiltä, monenkeskisiltä toimijoilta ja sijoittajilta kerättävistä rahasummista ja niiden käytön ohjailusta. Missä on paljon rahaa, siellä on aina myös vallanhalua ja oman edun tavoittelua, Garedew varoittaa.
Erityisen kriittisesti Garedew suhtautuu ohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin.
– Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Ilmakehässä on 0,04 prosenttia hiilidioksidia. Tuosta hiilidioksidimäärästä 96 prosenttia syntyy ilman ihmisen toimia, luonnosta ja meristä. Vain neljä prosenttia hiilidioksidista on ihmisen aiheuttamaa. Tästä neljästä prosentista Suomen päästöt ovat vain 0,1 prosenttia. Niillä ei ole mitään vaikutusta globaaliin ilmaston lämpenemiseen, eikä niiden vuoksi ole mitään syytä hankaloittaa suomalaisten elämää, Garedew painottaa.
Sanna Marinin hallituksen säätämässä ilmastolaissa Suomen hiilineutraalisuustavoite on asetettu vuoteen 2035. Garedewin mielestä ilman kustannusarvioita tehdystä tavoitteesta tulisi luopua.
– Sekä valtion että kuntien tasolla on aika tehdä tiliä ilmastotoimista ja käydä rehellistä keskustelua myös ilmastolaista. Suomalaisilla on oikeus tietää, paljonko heidän verorahojaan käytetään näihin täysin turhiin puuhasteluihin. Kuinka moni suomalainen hyväksyisi nämä toimenpiteet, jos tietäisi niiden todelliset kustannukset? Garedew kysyy.
– Sen puoleen ilmastolaki kuin Agenda 2030:kään ei ole suomalaisille eduksi. Niiden ajamat tavoitteet kurjistavat taloutta, heikentävät kilpailukykyämme ja kohdistaisivat suhteettoman raskaita kustannuksia tavallisiin ihmisiin, ellei nykyinen hallitus olisi päättänyt kompensoida niitä, hän luettelee.
– Minun mielestäni sekä Agenda2030:n toimeenpanosta että ilmastolaista tulisi luopua kokonaan. Se olisi Suomen etu, Garedew summaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tukee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) esiin nostamaa ajatusta ilmastolain avaamisesta. Myös perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa kritisoinut ilmastolain tavoitteita.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Puolan pääministeri Donald Tusk on ilmoittanut Puolan parlamentissa, että hän haluaa maan irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Tusk on pyytänyt Puolan puolustusministeriötä aloittamaan valmistelut sopimuksesta irtautumiseksi.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".
