PS ARKISTO
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.
– Agenda 2030 sisältää sinällään kauniilta kuulostavia tavoitteita, köyhyyden poistamista ja maailman palauttamista lähes paratiisimaiseen olotilaan, jossa kaikki ovat ystäviä keskenään. Millään tavalla realistinen ohjelma se ei kuitenkaan ole, Kaisa Garedew toteaa.
– Ohjelman takana on vihervasemmistolainen ideologia, jossa heikennetään itsenäisten valtioiden päätäntävaltaa sosialisoimalla kaikki varat ja vastuut yhteisiksi, hän lisää.
Agenda2030:n tavoitteiden toteuttamisen on arvioitu maailmanlaajuisesti vaativan jopa 4 000 miljardia euroa vuosittain. Käytännössä maksumiehiä ovat lähinnä länsimaiden kansalaiset ja yritykset, kansainväliset tukipaketit ja velkaraha.
– Ohjelmassa on kyse valtavan suurista valtioilta, yrityksiltä, monenkeskisiltä toimijoilta ja sijoittajilta kerättävistä rahasummista ja niiden käytön ohjailusta. Missä on paljon rahaa, siellä on aina myös vallanhalua ja oman edun tavoittelua, Garedew varoittaa.
Erityisen kriittisesti Garedew suhtautuu ohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin.
– Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Ilmakehässä on 0,04 prosenttia hiilidioksidia. Tuosta hiilidioksidimäärästä 96 prosenttia syntyy ilman ihmisen toimia, luonnosta ja meristä. Vain neljä prosenttia hiilidioksidista on ihmisen aiheuttamaa. Tästä neljästä prosentista Suomen päästöt ovat vain 0,1 prosenttia. Niillä ei ole mitään vaikutusta globaaliin ilmaston lämpenemiseen, eikä niiden vuoksi ole mitään syytä hankaloittaa suomalaisten elämää, Garedew painottaa.
Sanna Marinin hallituksen säätämässä ilmastolaissa Suomen hiilineutraalisuustavoite on asetettu vuoteen 2035. Garedewin mielestä ilman kustannusarvioita tehdystä tavoitteesta tulisi luopua.
– Sekä valtion että kuntien tasolla on aika tehdä tiliä ilmastotoimista ja käydä rehellistä keskustelua myös ilmastolaista. Suomalaisilla on oikeus tietää, paljonko heidän verorahojaan käytetään näihin täysin turhiin puuhasteluihin. Kuinka moni suomalainen hyväksyisi nämä toimenpiteet, jos tietäisi niiden todelliset kustannukset? Garedew kysyy.
– Sen puoleen ilmastolaki kuin Agenda 2030:kään ei ole suomalaisille eduksi. Niiden ajamat tavoitteet kurjistavat taloutta, heikentävät kilpailukykyämme ja kohdistaisivat suhteettoman raskaita kustannuksia tavallisiin ihmisiin, ellei nykyinen hallitus olisi päättänyt kompensoida niitä, hän luettelee.
– Minun mielestäni sekä Agenda2030:n toimeenpanosta että ilmastolaista tulisi luopua kokonaan. Se olisi Suomen etu, Garedew summaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tukee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) esiin nostamaa ajatusta ilmastolain avaamisesta. Myös perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa kritisoinut ilmastolain tavoitteita.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
