Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Elisabeth Svantesson

Inflaatio ja taantumaa kohti kaatuva talous sekä kotitalouksien vaikeudet selviytyä kasvavista menoista ovat arkea myös naapurimaassa. Työttömyys on kasvussa ja osallistuminen työelämään joissakin väestöryhmissä perin alhaista. Lääkkeeksi ruotsidemokraattien tukema hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta.

Ruotsidemokraattien tukema hallitus haluaa työnteon olevan aina ja kaikille kannattavaa. Siksi hallitus laskee työn verotusta vuoden 2024 budjetissa. Kevennykset on suunnattu erityisesti pieni- ja keskituloisille.
Työnteon täytyy olla kannattavaa
Näin työssäkäyville jää enemmän rahaa käteen ja se helpottaa kansalaisten elämää kustannuspaineiden alla. Työnteolla ja työpaikan yhteisellä tekemisellä on oman rahan lisäksi paljon muitakin positiivisia vaikutuksia
&#8211; Työ merkitsee yhteisöllisyyttä sekä yhteenkuuluvuutta ja se on keino hallita omaa elämäänsä. Työssä oppii puhumaan ymmärrettävää ruotsia ja sisäistämään ruotsalaisia arvoja, <a href="https://regeringen.se/pressmeddelanden/2023/09/sankt-skatt-for-vanligt-folk-som-arbetar/">toteaa</a> pääministeri Ulf Kristersson hallituksen tiedotteessa.
&#8211; Tuhansille ruotsalaisperheille työnteko ei kuitenkaan ole kannattavaa. Tukia voi pinota päällekkäin ja näin niiden määrä nousee aivan liian korkeaksi. Nyt kevennämme ennen kaikkea pieni- ja keskituloisten verotusta. Etuusuudistusten kanssa tuloksena on se, että työn tekeminen tulee aina olemaan tuilla elämistä kannattavampaa.
Työikäiset pois tukiviidakosta
Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson säestää Kristerssonia ja painottaa kannattavan työnteon merkitystä.
Svantesson kuvailee ruotsalaisia työmarkkinoita ”kaksijakoisiksi”, joissa osa ihmisistä on juuttunut tukiviidakkoon, eikä käy palkkatöissä ”samassa laajuudessa” kuin muu väki. Työnteon vetovoimatekijöitä on siksi lisättävä.

Työn verotus alas ja tuet leikkuriin – oleskelu ei lyö leiville tulevaisuuden Ruotsissa

Viranomaiset aikovat yhdistää voimansa taistelussa järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Ruotsin oloissa järjestäytynyt rikollisuus tarkoittaa myös jengien harjoittamaa laajaa ja rajat rikkovaa laitonta liiketoimintaa. Kyse on pohjimmiltaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Ruotsin järjestäytyneessä rikollisuudessa liikkuu vuodessa 100–150 miljardin kruunua. Huumekaupan ja salakuljetuksen lisäksi rikollisten rahaliikenne koostuu avustus- ja muista petoksista, verovilpistä, rahanpesusta, ihmiskaupasta, kiristyksestä, varkauksista sekä korruptiosta.
Eli kaikesta mistä vain voi nyhtää rahaa lakien ulkopuolella. Talousrikollisuuden karsimisessa ei ole kyseeessä enempää tai vähempää kuin demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan järjestyksen sekä rahoituspohjan turvaaminen.
&#8211; Taistelussa talousrikollisuutta vastaan on kyse elämästä ja kuolemasta, <a href="https://www.svt.se/nyheter/ekonomi/ska-vassa-arbetet-mot-ekonomisk-brottslighet">tiivisti</a> valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson SVT:n uutisten mukaan.
Tuloksia rahan liikkeitä seuraamalla
Valtiovarainministerin mielestä keskeistä jengi- ja muun järjestäytyneen rikollisuuden vastaisissa toimissa on viranomaisten välinen tiedonvaihto, jota on tehostettava ja se vaatii lainmuutoksia. Järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa taistelussa on seurattava rahaa organisaation huipulle asti.
Se tuo tuloksia ja siihen vaaditaan viranomaisten kitkatonta yhteistyötä.
Viranomaisten yhteisessä <a href="https://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2023/08/kraftsamling-for-att-knacka-gangens-ekonomi/">tiedotustilaisuudessa</a> olivat Svantessonin lisäksi läsnä verohallinnon pääjohtaja Katrin Westling Palm, tullilaitoksen pääjohtaja Charlotte Svensson sekä ulosottoa edustava valtakunnanvouti Fredrik Rosengren.
Peiteyritykset ja raskas liikenne syyniin
Viranomaiset panostavat erityisesti peiteyritysten paljastamiseen ja tutkimiseen. Rikollisen rahan jäljille on hyvä päästä, ennen kuin se vaihtaa olomuotoaan lailliseksi peiteyritysten kautta. Yrityksiä käytetään hyödyksi myös yhteiskuntaa kuppaavissa avustuspetoksissa.
Tullin osalta panoksia lisätään raskaan, rajat ylittävät liikenteen valvontaan. Koska laiton lasti liikkuu useimmiten laillisen lastin seassa.
Ulosottotoimintaa tehostetaan muun muassa siten, että voudin välttäminen on riippumatonta asuinpaikasta ja rahan liikkeitä seuraamalla päästään yhä paremmin rikollisen todellisen varallisuuden lähteille.

Viranomaiset heräämässä yhteistyöhön Ruotsissa: ”Taistelu talousrikollisuutta vastaan on elämän ja kuoleman kysymys”

RUOTSI @ Pankkien jättimäiset tulokset herättävät kiihtyvää keskustelua lahden tuolla puolen. Voitot ovat riippumattoman ruotsalaisasiantuntijan mielestä käsittämättömiä ja osoitus siitä, että toimiala ei ole terve. Suomessa pohjoismaisten pankkien miljardivoitoista ja niiden oikeutuksesta ei ole juurikaan kohistu.

Kilpailu Ruotsin pankkimarkkinoilla ei arvostelijoiden mielestä toimi. Pankit rahastavat nousevilla koroilla ansiottomasti ja repivät voittonsa asuntovelallisten selkänahasta. Maksajiksi joutuvat loputkin kansalaisista vuokrien nousun myötä.
– Asuntolainojen korot <a href="https://www.suomenuutiset.fi/porvarihallitus-haluaa-lisata-kilpailua-ruotsin-pankkisektorilla-harvinaisen-torkeaa-kommentoi-velallisten-edustaja-pankkien-jattivoittoja/">nousevat</a> korkeuksiin samaan aikaan, kun ruotsalaistalouksien muutkin kulut kasvavat. Ja nyt pankit näkevät tilaisuutensa tulleen voittomarginaalien lisäämiseen. Harvinaisen törkeää, totesi äskettäin omistusasujien pääekonomisti Håkan Larsson TV 4:n <a href="https://www.tv4.se/artikel/2TtJ31diZeh4Oxnh3F9JlI/raseri-mot-storbankerna-efter-rekordvinster-ohyggligt-provocerande">uutisissa</a>.
<h4 style="font-weight: 400;">”Suurpankkien toiminta muistuttaa kartellia”</h4>
Lääkkeeksi kuluttajan kurjuuteen on tarjottu pankkikilpailun lisäämistä. Apuun on huudettu sekä Finanssivalvontaa että porvarihallitusta. Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson onkin ehdottanut lääkkeeksi kilpailun lisäämistä ja kuluttajalle mahdollisuutta irtisanoa lainansa ripeästi sekä vaihtaa pankkia.
-Neljä suurpankkia ovat muuttuneet toistensa kaltaisiksi viime vuosikymmeninä. Ne reagoivat pitkälti samoin ja muuttuvat korkoja kuorossa. Pankkien lainaehdot ovat vaikeasti ymmärrettäviä ja neuvottelutyyli hankala. Kyseessä on kartellia muistuttava kulttuuri, <a href="https://www.aftonbladet.se/minekonomi/a/76MMk4/ekonom-om-bankvinsterna-det-liknar-en-kartell">arvioi</a> riippumaton pankkiekonomisti Claes Hemberg uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa.
<h4 style="font-weight: 400;">”Poliittista peliä”</h4>
Pankkien sisällä näkemys kilpailutilanteesta ja voitoista on toki täysin erilainen. Kilpailu on kovaa ja rahan hinta kuluttajalle on kohtuullinen. Keskustelu pankkien voitoista nähdäänkin helposti ”populistisena”.
-En ymmärrä tällaista, pankit eivät ole sen kannattavampia kuin muutkaan pörssiyritykset, kummastelee kohua Danske Bankin analyytikko Andreas Håkansson.
-Mielestäni keskustelu on kieroutunutta ja tuntuu jonkin sortin poliittiselta peliltä, jossa pankkeja voidaan mollata ja muut toimijat jättää rauhaan.
Ruotsin kuluttajajärjestö huomauttaa, että pankkien tehtävä on tuottaa voittoa osakkailleen, eikä välttämättä palvella asiakkaan etua. Siksi jokaisen velallisen oma aktiivisuus on tarpeen.

Kuohunta pankkien jättivoitoista ei ota laantuakseen Ruotsissa – kartelliakin epäillään

Nordea, Swedbank ja SEB tekivät vuoden toisella neljänneksellä jättivoitot. Tämä närästää velallisten lisäksi ruotsidemokraattien tukemaa porvarihallitusta. Kansalaiset ovat helisemässä jyrkästi nousevien lainanhoitokulujen kanssa kaiken muunkin kallistuessa.

Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson toteaa uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa, että hän on äskettäin käynyt keskusteluja Ruotsin jokaisen suurimman pankin kanssa. Ministerin viestinä näissä tapaamisissa on ollut se, että korkean inflaation aikana kaikki alan toimijat kantavat vastuunsa.
&#8211; Ja olen huomauttanut pankeille, että on outoa ja herättää useita kysymyksiä kilpailutilanteesta, kun ne voivat nostaa lainakorkoja nopeasti samalla, kun palkka- ja säästötilien osalta tarvetta ripeään reagointiin ei ole ollut, Svantesson <a href="https://www.svd.se/a/dw0vyj/s-provocerande-hoga-bankvinster">sanoo</a>.
Ministeri pitää realistisena, että kilpailua Ruotsin pankkisektorilla lisätään. Eräs keino voisi olla helpottaa kuluttajien mahdollisuutta lainojen irtisanomiseen ja pankinvaihtoon.
Törkeää rahastusta
Ruotsin omistusasujien etujärjestö Villaägarna näkee puolestaan punaista pankkien julkaistessa jättituloksia samaan aikaan kansalaisten kamppaillessa talousvaikeuksien kanssa.
&#8211; Asuntolainojen korot nousevat korkeuksiin samaan aikaan, kun ruotsalaistalouksien muutkin kulut kasvavat. Ja nyt pankit näkevät tilaisuutensa tulleen voittomarginaalien lisäämiseen. Harvinaisen törkeää, <a href="https://www.tv4.se/artikel/2TtJ31diZeh4Oxnh3F9JlI/raseri-mot-storbankerna-efter-rekordvinster-ohyggligt-provocerande">lausuu</a> omistusasujien pääekonomisti Håkan Larsson TV 4:n uutisissa.
&#8211; Kilpailu Ruotsin pankkimarkkinoilla ei toimi ja nyt on sekä Finanssivalvonnan, että valtiovarainministerin syytä reagoida vallitsevaan tilanteeseen.
&nbsp;

Porvarihallitus haluaa lisätä kilpailua Ruotsin pankkisektorilla – ”Harvinaisen törkeää”, kommentoi velallisten edustaja pankkien jättivoittoja

Ruotsin puolivuosikausi EU:n puikoissa on päättymässä näillä näppäimillä. Espanjan johdolla unioni käsittelee loppuvuoden jäsenmaita voimakkaasti jakavia asioita kuten yhteisvelkaa ja yksittäisten valtioiden velkaantumisastetta. Ruotsin valtiovarainministeri varoittaakin vallan siirrosta Brysseliin.

EU:n nyt neuvoteltavien budjettisäännösten mukaan jäsenmaan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen saisi olla korkeintaan 60 prosenttia. Vuosittaisen valtion tulo- ja menoarvion alijäämä saisi olla korkeintaan kolme prosenttia. Säännöistä lipeäville valtioille on tulossa seuraamuksia, joista päätettäneen ennen vuodenvaihdetta.
Ihan kuriositeettina <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000009310755.html">mainittakoon</a>, että Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on luokkaa 72 prosenttia (2022) ja budjetin <a href="https://tutkibudjettia.fi/etusivu">alijäämä</a> hulppeat 10 prosenttia (budjetti 2023).
Tällä me tienataan
EU:n <a href="https://www.suomenuutiset.fi/elpymisvalineen-kustannukset-karkaamassa-kasista-puisto-suomen-saanto-elpymisvalineesta-suorastaan-kalpenee-sen-kustannusten-rinnalla/">elpymisväline</a> on vielä tuoreessa muistissa. Sillä rahoitettiin koronakriisistä toipumista runsaalla 800 miljardilla eurolla. Suomen maksuosuus tästä on 7,3 miljardia ja takaisin on saatu tai saadaan 2,6 miljardia euroa.
Nyt yhteisvelkaa sanotaan tarvittavan erityisesti vihreän siirtymän rahoittamiseen ja tätä varten ehdotetaan niin sanotun suvereniteettirahaston perustamista. Sillä rahoitettaisiin energiahuollon turvaavia sekä kriittiseen teknologiaan liittyviä hankkeita.
Suomen energiahuolto näyttäisi tosin ainakin median mukaan olevan kohtuullisessa kunnossa ja vihreä siirtymäkin näyttäisi olevan suunnitelmien sekä kokkapuheiden osalta hyvässä vauhdissa. Eli Suomessa markkinat hoitanevat vihreän siirtymän ilman unionin rahoitustakin.
Talousministeri varoittaa vallan keskittämisestä
Ruotsin porvarihallituksen valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson <a href="https://www.svd.se/a/KnX3pE/svantesson-varnar-for-mer-makt-till-bryssel">summaa</a> puolivuotiskauden EU:n johdossa uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa iloitsemalla uusista budjettisäännöistä ja varoittamalla vaaroista, joita sisältyy vallan luovuttamisesta Brysseliin.
&#8211; Ei ole salaisuus, että Ruotsilla ja monilla muilla on erilaisia näkemyksiä talouskasvusta. Lainaa ei pitäisi olla liikaa, eikä suuntaus yhteiseen velanottoon ole kannatettavaa. Ruotsin kaltaiset maat maksavat ja muut hyötyvät väärin perustein. Jännitteitä on selvästi ilmassa.

Ruotsin valtiovarainministeri varoittaa EU:n vaikutusvallan kasvusta sekä yhteisvelasta

Ruotsidemokraatit sopi yhdessä hallituspuolueiden kanssa vaalikauden ympäristöpolitiikasta. Päätökset on viety myös valtion budjettiin. Tämän seurauksena liikenteen päästöt eivät tule vähentymään suunniteltua 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

&#8211; Tarkoittaa sitä, että tavoite jää saavuttamatta. Ja jos jää, niin jää mutta suunta on kuitenkin selvä, <a href="https://www.svd.se/a/15MxpM/elisabeth-svantesson-om-kritiken-mot-tidopartiernas-budget">toteaa </a>valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson.
Hän sanoo Svenska Dagbladetin haastattelussa ymmärtävänsä heitä, jotka haluavat laittaa ympäristöasiat kaiken muun edelle. Kyse on kuitenkin siinä mielessä arvovalinnoista, että kansalaisten pitäisi pystyä elämään hallituksen päätösten kanssa. Joskus jopa ilmaston kustannuksella.
Jakeluvelvoite minimitasolle 2024 alusta
&#8211; Meillä on valtava yhteinen vastuu vähentää päästöjä. Kun lähellämme riehuu sota ja inflaatio laukkaa meidän on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan.
Päästövähennystavoitteeseen yltämistä hankaloittaa ja toisaalta kansalaisten arkea helpottaa sekin, että Ruotsi pudottaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen EU:n minimitasolle vuoden 2024 alusta.

Hallitus kuuntee kansaa: Ruotsi luopuu liikenteen päästövähennystavoitteesta

Sähkön hinnannousu ja energiasektorin haavoittuvuus vaativat konkreettisia toimenpiteitä korskeiden puheiden jatkoksi. Ydinvoiman tulevaisuus on turvattava tai työpaikat ja päästötavoitteet ovat vaarassa. Näin kirjoittavat kokoomuksen ja ruotsidemokraattien valtiopäiväedustajat yhteisessä mielipideartikkelissaan Dagens Industri -verkkomediassa.

Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan taksonomiaa eli luokitusjärjestelmää, jossa määritellän ympäristön kannalta kestävät investoinnit. Taloudelliset panostukset pitäisi kohdistaa näihin ”vihreisiin” investointeihin. Ydinvoima on jäämässä suotavien energiantuotantomuotojen ulkopuolelle.
&#8211; On olemassa suuri riski siitä, EU:n sääntökehyksessä ydinvoima luokitellaan ympäristön kannalta kestämättömäksi investoinniksi. Jos yhä uusia ydinreaktoreita joudutaan sulkemaan Ruotsissa, sillä on tuhoisia seurauksia kotitalouksille, työlle ja ilmastolle, <a href="https://www.di.se/debatt/debatt-sd-m-karnkraften-behovs/">kirjoittavat</a> kokoomuksen Elisabeth Svantesson ja ruotsidemokraattien Oscar Sjöstedt DI:n verkkomediassa.
Valtaosa Ruotsin energiasta uhanalaista
Jos sekä ydin- että vesivoima jäävät vaille kestävän kehityksen statusta, se tarkoittaa 75 prosenttia Ruotsin sähköntuotannosta, valtiopäiväedustajat muistuttavat. Investointien houkutteleminen maahan kävisi erittäin vaikeaksi ja teollisuuden toimintaedellytykset heikkenisivät oleellisesti, kun tuotanto ei enää perustuisi ”kestävällä tavalla” tuotettuun energiaan.
&#8211; Tämä on tietysti mieletöntä, koska ruotsalainen energiantuotanto on ainutlaatuisen puhdasta. Jos muilla EU:n jäsenvaltioilla olisi samanlainen sähkön tuotantovalikoima käytössään, unionin ilmastotyö olisi edennyt huomattavasti pidemmälle.
Ruotsidemokraatit ja kokoomus edellyttävät, että punavihreän hallituksen energiaministeri ilmestyy hattu kädessä valtiopäivien talousvaliokuntaan ja tekee selväksi sen, että Ruotsi tulee toimimaan EU:ssa siten, että ydinvoima kuuluu kestävällä tavalla tuotetun energian piiriin.
&#8211; Hallitus on jo antanut meille EU:n korkeimman työttömyysasteen ja heikoimpien joukkoon kuuluvan taloudellisen kasvun. Jos se ei nyt onnistu puolustamaan maamme energiahuoltoa, kyseessä on jälleen uusi isku vasten ruotsalaista työtä ja kilpailukykyä.
&nbsp;

Ruotsidemokraatit ja maltilllinen kokoomus yhteisrintamassa: ”Ydinvoimaa tarvitaan energiahuollon turvaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi”