Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra näpäytti Tytti Tuppuraista epäjohdonmukaisuudesta – SDP:n leikkausvaatimus kesti vain muutaman tunnin

Vigeliukselta tyrmäys ministeri Adlercreutzille: ”Kehitysapu ei kaipaa suojelua, vaan moottorisahaa”

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttajille selvät säännöt – ”Jos velvoitteita ei noudata, siitä seuraa sanktioita”

Hallitus panee kuriin holtittoman järjestöjen tukemisen – Rydman: Perussuomalaiset leikkaa toissijaisista menoista

Reijonen: Jakeluvelvoitepäätöksen jarruttaminen oli iso moka kokoomukselta ja muilta hallituskumppaneilta

Veronmaksajat: Kehysriihi toi tervetulleen korjauksen kotitalousvähennykseen – veronkevennykset tukevat kasvua

Kolumni: Uusiutuva turve olisi tarvinnut vain luku- ja kirjoitustaitoisia keskustan kansanedustajia

Nieminen tyytyväinen kehysriihen päätöksiin – työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu

Hallitus uudistaa kotoutumispalvelut: Jatkossa maahanmuuttaja kotoutuu työn kautta ja kantaa enemmän vastuuta

”Historiallinen muutos” – yrittäjien eläkemaksut sidotaan jatkossa todellisiin tuloihin

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

EU-suvereniteettirahasto

Ruotsin puolivuosikausi EU:n puikoissa on päättymässä näillä näppäimillä. Espanjan johdolla unioni käsittelee loppuvuoden jäsenmaita voimakkaasti jakavia asioita kuten yhteisvelkaa ja yksittäisten valtioiden velkaantumisastetta. Ruotsin valtiovarainministeri varoittaakin vallan siirrosta Brysseliin.

EU:n nyt neuvoteltavien budjettisäännösten mukaan jäsenmaan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen saisi olla korkeintaan 60 prosenttia. Vuosittaisen valtion tulo- ja menoarvion alijäämä saisi olla korkeintaan kolme prosenttia. Säännöistä lipeäville valtioille on tulossa seuraamuksia, joista päätettäneen ennen vuodenvaihdetta.
Ihan kuriositeettina <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000009310755.html">mainittakoon</a>, että Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on luokkaa 72 prosenttia (2022) ja budjetin <a href="https://tutkibudjettia.fi/etusivu">alijäämä</a> hulppeat 10 prosenttia (budjetti 2023).
Tällä me tienataan
EU:n <a href="https://www.suomenuutiset.fi/elpymisvalineen-kustannukset-karkaamassa-kasista-puisto-suomen-saanto-elpymisvalineesta-suorastaan-kalpenee-sen-kustannusten-rinnalla/">elpymisväline</a> on vielä tuoreessa muistissa. Sillä rahoitettiin koronakriisistä toipumista runsaalla 800 miljardilla eurolla. Suomen maksuosuus tästä on 7,3 miljardia ja takaisin on saatu tai saadaan 2,6 miljardia euroa.
Nyt yhteisvelkaa sanotaan tarvittavan erityisesti vihreän siirtymän rahoittamiseen ja tätä varten ehdotetaan niin sanotun suvereniteettirahaston perustamista. Sillä rahoitettaisiin energiahuollon turvaavia sekä kriittiseen teknologiaan liittyviä hankkeita.
Suomen energiahuolto näyttäisi tosin ainakin median mukaan olevan kohtuullisessa kunnossa ja vihreä siirtymäkin näyttäisi olevan suunnitelmien sekä kokkapuheiden osalta hyvässä vauhdissa. Eli Suomessa markkinat hoitanevat vihreän siirtymän ilman unionin rahoitustakin.
Talousministeri varoittaa vallan keskittämisestä
Ruotsin porvarihallituksen valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson <a href="https://www.svd.se/a/KnX3pE/svantesson-varnar-for-mer-makt-till-bryssel">summaa</a> puolivuotiskauden EU:n johdossa uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa iloitsemalla uusista budjettisäännöistä ja varoittamalla vaaroista, joita sisältyy vallan luovuttamisesta Brysseliin.
&#8211; Ei ole salaisuus, että Ruotsilla ja monilla muilla on erilaisia näkemyksiä talouskasvusta. Lainaa ei pitäisi olla liikaa, eikä suuntaus yhteiseen velanottoon ole kannatettavaa. Ruotsin kaltaiset maat maksavat ja muut hyötyvät väärin perustein. Jännitteitä on selvästi ilmassa.

Ruotsin valtiovarainministeri varoittaa EU:n vaikutusvallan kasvusta sekä yhteisvelasta

Suomen seuraava hallitus todennäköisesti joutuu ratkaisemaan Suomen kannan tuleviin EU-tukipaketteihin. Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti tänään aamupäivällä Ilta-Sanomien vaaligrilli-ohjelmassa, että kaikki eduskuntapuolueet ovat jo aiemmin sitoutuneet vastustamaan uutta yhteisvelkaa. Nyt vihreät kuitenkin vihjailee lipsuvansa siitä, mitä on sovittu.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen johdolla eduskunta hyväksyi kesällä 2021 EU-elvytyspaketin eli yhteisvelkajärjestelyn, josta Suomelle koituu miljardien tappiot. Suomen seuraava hallitus myös todennäköisesti joutuu ratkaisemaan Suomen kannan tuleviin EU-tukipaketteihin ja yhteisvelkaan.
Perussuomalaisten Riikka Purra sanoi tänään Ilta-Sanomien vaaligrilli -ohjelmassa, että Suomen kanta seuraavaan tukipakettiin on kielteinen, koska kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet vastustamaan uutta yhteisvelkaa.
&#8211; Meillä on eduskunnan yhdessä sovitut lausumat elvytyspaketin käsittelyn yhteydessä, joissa sanotaan selvästi, että Suomi ei halua enempää yhteistä velkaa eikä veroja unionitasolle, Purra sanoo. Hän oli tänään keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon kanssa <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000009483952.html">haastateltavana</a> Ilta-Sanomien vaaligrillissä.
Vihreät väläyttää jo lipeävänsä sovitusta
Lähtökohtaisesti Suomi ei siis tule hyväksymään uusia EU-yhteisvelkapaketteja. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sanna-marin-ilmoitti-topakasti-vastustavansa-eu-yhteisvelkapaketteja-purra-ei-ole-uskottavaa/">vakuutteli eilen</a> samaa eilisessä puoluejohtajien vaalitentissä esiintyen uusien EU-pakettien vastustajana.
Kuitenkin osa puolueista on jo nyt lipeämässä sovitusta: esimerkiksi vihreät <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009466724.html">väläyttelee jo</a>, että se saattaa olla valmis siihen, että Euroopan unioni ottaisi vastaisuudessakin yhteisesti velkaa.
Vaarana onkin, että kun EU:n no bailout -periaatteesta on jo kerran luistettu, unionissa on houkutusta pyrkiä tekemään sama uudestaan. Mikäli asia on perussuomalaisista kiinni, Suomi ei tule enää osallistumaan uusiin tukipaketteihin.
Korkokuluista kertyy karmeasti maksettavaa
EU-elvytyspaketin maksaminen alkaa vuonna 2028. Taloudellisesti paketti oli jo alun alkaenkin suomalaisten kannalta surkea.
Purra huomauttaa, että Suomen 6,6 miljardin maksuosuus elvytyspaketista on nykyisellä korkotasolla nousemassa jopa 10 miljardiin euroon.
&#8211; Minua ihmetyttää, kuinka vähän elvytyspaketista puhutaan näiden eduskuntavaalien alla. Nyt puhutaan illasta toiseen muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta siitä ei puhuta, että Marinin hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa, Purra sanoo.
Uutta EU-pakettia pukkaa
Lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja ja yhteisvelkaa on siis hyvin todennäköisesti edessä. Jo kesän kynnyksellä luultavimmin esitetään EU-suvereniteettirahastoa. Lisäksi tulossa voi olla ennallistamisasetus.
Kepun Saarikko on aiemmin ilmoittanut vastustavansa uutta EU-yhteisvelkaa – vaikka hyväksyi edellisen paketin Marinin hallituksessa. Saarikko toisti aiemman kantansa ja totesi, että jatkossa komission suunnitelmiin – esimerkiksi koskien suvereniteettirahastoa – tulisi vaikuttaa aikaisemmassa vaiheessa.
&nbsp;

Purra: Illasta toiseen puhutaan muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta ei siitä, että hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa

Mitkä asiat Suomen EU-politiikassa ovat pielessä, ja mihin asioihin Suomen tulisi jatkossa pyrkiä vaikuttamaan? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että EU:n suurin ongelma on ylipäätään se, että unioni ei noudata omia sääntöjään. &#8211; Jatkossa Suomen tulee ryhdistäytyä EU:ssa ja tuoda kansalliset kannat paremmin esille päätöksenteon pohjaksi, Purra sanoo. Hän puhui tänään Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen vaalitilaisuudessa.

Riikka Purra ensinnäkin huomauttaa, että unionin perussopimuksissa ja muissa EU-säännöissä yhteisvelka- ja tulonsiirtopaketit on kielletty, eli jo EU:n omat säännöt kieltävät sen, että jäsenvaltiot joutuisivat takaamaan toistensa lainoja.
&#8211; Yhteisvelkajärjestelyjä ja takauksia kuitenkin EU:ssa tehdään. Esimerkiksi elvytyspakettia ei olisi pitänyt tapahtua, mutta se kuitenkin vietiin läpi, muka koronan vuoksi, vaikka sillä ei ollut juuri mitään tekemistä koronan kanssa, Purra sanoo.
Lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja ja yhteisvelkaa on edessä.
&#8211; Jo kesän kynnyksellä todennäköisesti esitetään EU-suvereniteettirahastoa. Lisäksi on tulossa ennallistamisasetusta ja paljon muuta. Selitykset näille aina keksitään, vaikka eduskunta jo elvytyspaketin yhteydessä sai aikaan lausumat, että Suomi ei osallistu muihin vastaaviin yhteisvelkapaketteihin.
&#8211; Eduskunta on myös ottanut yksimielisesti kantaa, että Suomi ei kannata EU-verotusta, mutta sekin näyttää etenevän.
Brysselin virkamiehet eivät tiedä Suomen kantoja
Suomen omaa EU-politiikkaa Purra moittii hampaattomaksi.
&#8211; EU-vaikuttaminen on ollut lyhytjänteistä, etenkin viime aikoina. Monen asian kohdalla on nähty, että hallitus ei ole ollut ajoissa liikkeellä, eikä hallitus ole edes kyennyt muodostamaan yksiselitteistä Suomen kantaa, jota edistää Brysselissä.
Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan Suomen EU-politiikka on heikompaa.
&#8211; Ruotsi ja Tanska ajavat omia intressejään unionissa selvästi Suomea voimakkaammin, joten tässä on yksi selkeä tavoite EU-politiikan parantamiselle, Purra sanoo ja huomauttaa, että Suomen epäselvistä kannoista kuulee myös EU-virkamiesten suusta Brysselissä.
&#8211; Virkamiesten on vaikea tietää, mitä tehdä, jos heillä ei ole tiedossa Suomen kanta, mitä siis pitäisi edistää. Suomi ikään kuin vain kelluu EU-politiikassa, kaikki on kuulemma kotiin päin, kun EU:ssa kerätään pääomaa, jota ei kuitenkaan koskaan käytetä.
Perussuomalaiset vastustaa liittovaltiokehitystä
EU on jatkuvasti hivuttaen siirtynyt kohti liittovaltiota, ja toimivaltaa on siirtynyt hiljalleen jäsenvaltioilta EU:lle. Perussuomalaiset vastustaa liittovaltiokehitystä, ja perussuomalaisten vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman strateginen pitkän aikavälin tavoite on EU-ero. Se ei kuitenkaan ole ajankohtainen hanke.
&#8211; Suomessa EU:ta tällä hetkellä kannatetaan laajasti, varmasti osaksi turvallisuuspoliittisista syistä. Koska kansa ei kannata EU-eroa, perussuomalaisetkaan ei sitä aktiivisesti edistä. Toisaalta kansan mielipide voi muuttua nopeasti, mikä nähtiin myös Nato-kysymyksen suhteen vuosi sitten, Purra sanoo.
Perussuomalaiset on Suomen ainoa EU-kriittinen puolue.
&#8211; Me kerromme kansalle, kuinka paljon EU-jäsenyys maksaa, kuinka paljon EU-tukipaketit maksavat veronmaksajalle, miten EU:n metsäpolitiikka vaikuttaa suomalaisiin metsänomistajiin ja miten päätösvaltaa valuu unionille. Me kerromme suomalaisille myös eurovaluutan ja eurojärjestelmän ongelmista.
Vaikka unionin kehityssuunta onkin kohti liittovaltiota, Purra toteaa, että EU:sta on myös hyötyjä.
&#8211; Ukrainan sodan yhteydessä EU on onnistunut näyttämään myös vahvuutensa. Totta kai myös EU:n kauppapolitiikkaan liittyy paljon hyötynäkökulmia Suomelle.
&nbsp;

Uusia EU-tukipaketteja tulossa heti eduskuntavaalien jälkeen – Purra: Suomen ajettava voimakkaammin omaa etuaan