Elinkeinoministeri Wille Rydman harkitsee vakavasti asettumista Helsingin pormestariehdokkaaksi

Väylien korjausvelan purkaminen etenee – tämän vuoden tavoitteena päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä

Niemiseltä toimenpidealoite välituntien lisäämisestä kännykkäkiellon piiriin – “Välitunnit ovat olennainen osa koulupäivää”

IMF peruu suunnittelemansa Artikla IV -matkan Venäjälle – valtiovarainministeri Purra: ”Kannatti reagoida”

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jyrähtävät EU:lle: ”Näpit irti koulutuksesta!”

Perussuomalaisten Pirkanmaan piiri nimesi ensimmäiset aluevaaliehdokkaat

Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kriittinen teknologia

Ruotsin puolivuosikausi EU:n puikoissa on päättymässä näillä näppäimillä. Espanjan johdolla unioni käsittelee loppuvuoden jäsenmaita voimakkaasti jakavia asioita kuten yhteisvelkaa ja yksittäisten valtioiden velkaantumisastetta. Ruotsin valtiovarainministeri varoittaakin vallan siirrosta Brysseliin.

EU:n nyt neuvoteltavien budjettisäännösten mukaan jäsenmaan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen saisi olla korkeintaan 60 prosenttia. Vuosittaisen valtion tulo- ja menoarvion alijäämä saisi olla korkeintaan kolme prosenttia. Säännöistä lipeäville valtioille on tulossa seuraamuksia, joista päätettäneen ennen vuodenvaihdetta.
Ihan kuriositeettina <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000009310755.html">mainittakoon</a>, että Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on luokkaa 72 prosenttia (2022) ja budjetin <a href="https://tutkibudjettia.fi/etusivu">alijäämä</a> hulppeat 10 prosenttia (budjetti 2023).
Tällä me tienataan
EU:n <a href="https://www.suomenuutiset.fi/elpymisvalineen-kustannukset-karkaamassa-kasista-puisto-suomen-saanto-elpymisvalineesta-suorastaan-kalpenee-sen-kustannusten-rinnalla/">elpymisväline</a> on vielä tuoreessa muistissa. Sillä rahoitettiin koronakriisistä toipumista runsaalla 800 miljardilla eurolla. Suomen maksuosuus tästä on 7,3 miljardia ja takaisin on saatu tai saadaan 2,6 miljardia euroa.
Nyt yhteisvelkaa sanotaan tarvittavan erityisesti vihreän siirtymän rahoittamiseen ja tätä varten ehdotetaan niin sanotun suvereniteettirahaston perustamista. Sillä rahoitettaisiin energiahuollon turvaavia sekä kriittiseen teknologiaan liittyviä hankkeita.
Suomen energiahuolto näyttäisi tosin ainakin median mukaan olevan kohtuullisessa kunnossa ja vihreä siirtymäkin näyttäisi olevan suunnitelmien sekä kokkapuheiden osalta hyvässä vauhdissa. Eli Suomessa markkinat hoitanevat vihreän siirtymän ilman unionin rahoitustakin.
Talousministeri varoittaa vallan keskittämisestä
Ruotsin porvarihallituksen valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson <a href="https://www.svd.se/a/KnX3pE/svantesson-varnar-for-mer-makt-till-bryssel">summaa</a> puolivuotiskauden EU:n johdossa uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa iloitsemalla uusista budjettisäännöistä ja varoittamalla vaaroista, joita sisältyy vallan luovuttamisesta Brysseliin.
&#8211; Ei ole salaisuus, että Ruotsilla ja monilla muilla on erilaisia näkemyksiä talouskasvusta. Lainaa ei pitäisi olla liikaa, eikä suuntaus yhteiseen velanottoon ole kannatettavaa. Ruotsin kaltaiset maat maksavat ja muut hyötyvät väärin perustein. Jännitteitä on selvästi ilmassa.

Ruotsin valtiovarainministeri varoittaa EU:n vaikutusvallan kasvusta sekä yhteisvelasta