Ruotsin ensi vuoden tulo- ja menoarvio näyttää suuntaa koko vaalikaudelle. Oman kansan elinehtoja parannetaan ja muuta tehdään mahdollisuuksien mukaan. Talousarviota luonnehditaan ylimenokauden budjetiksi ja isompien uudistusten aika voi olla jo keväällä.

Ruotsin nykyiset hallituspuolueet sekä hallitusta valtiopäivillä tukeva ruotsidemokraatit osallistuivat vuoden 2023 tulo- ja menoarvion valmisteluun valtiopäivätyöskentelyn yhteydessä. Budjetti on kuitenkin pohimmiltaan sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen aikaansaannos ja näistä syistä johtuen siinä on monta puumerkkiä.

– On tärkeätä muistaa, että uusi hallitus on ollut vallassa vasta muutaman viikon. Siinä ajassa ei vielä hokkuspokkus-temppuja tehdä, älytön ajatuskin. Olemme vasta neljän vuoden vaalikauden alussa ja vaalilupausten täyttämisen aika on myöhemmin, muistuttaa Lars Jonung, kansantaloustieteilijä ja vanhempi professori Lundin yliopistosta.

– Budjetin menokattoa on nostettu, vaikka se tälläkin hetkellä on ylijäämäinen. Uusille hankkeille on tilaa, jos niitä halutaan tuoda kevään lisäbudjettiin. Tämä vahvistaa vaikutelmaa siirtymäkauden budjetista, määrittelee puolestaan kansantaloustieteilijä Klas Eklund.

Budjetti on ylijäämäinen

Budjetti on ylijäämäinen, vaikka maan talouden on laskettu kutistuvan ensi vuonna 0,4 prosenttia. Menoja ei siis tarvitse kattaa velalla. Budjetissa valtion menot ovat 1 247 478 141 000 kruunua eli runsaat 116 miljardia euroa ja tulot 1 279 473 213 000 kruunua eli runsaat 119 miljardia euroa.

Ruotsidemokraatit allekirjoitti hallitusneuvotteluiden yhteydessä moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien kanssa niin sanotun Tidö-sopimuksen, jossa määriteltiin vaalikauden tavoitteet. Proopuska koostuu seitsemästä yhteistyöprojektista sekä budjettiosiosta ja painopistealueiden toteuttaminen alkaa nyt.

Vähemmän kiintiöpakolaisia ja kehitysapua

Kansainvälistä apua leikataan 7,3 miljardilla kruunulla (674 M€) ja kokonaisuudessaan tuet ulkomaille kutistuvat 15 prosenttia. Uusi hallitus on hylkäämässä demarihallituksen tavoitteen suunnata kehitysapuun prosentti bruttokansantuotteesta.

Kiintiöpakolaisten määrän leikkaaminen minimiin eli viidestä tuhannesta 900 henkilöön vuodessa säästää valtion kuluja 390 miljoonaa kruunua (36 milj. €).

Kulttuuri saa miljardin vähemmän rahaa kuin edellisenä punavihreän vallan vuonna. Summa on nyt 9,033 miljardia kruunua (840 milj. €). Budjetin kutistuminen perustuu osin pandemiatukien leikkauksiin. Myös aikuisten ilmainen sisäänpääsy valtion museoihin jää historiaan.

Leikkaukset julkisen palvelun mediaan aloitetaan laskemalla SVT-veron maksukattoa 1,87 prosentista 1,75 prosenttiin. Leikkaus ei vielä näy ensi vuonna SVT:n, Ruotsin radion ja UR:n budjeteissa, sillä maksuja on kertynyt tilille oletettua enemmän.

Kova taistelu bensan hinnasta

Bensiinin ja dieselin hintoja piti laskeman reilummin, kuin mitä budjetin mukaan nyt tapahtuu. Bensan hinta laskee pumpulla 14 äyriä ja dieselin 40 äyriä litralta.

Vähäinen hinnanlasku johtuu osittain inflaation lisäämisestä polttoaineveroon aina vuodenvaihteessa. Silti kyseessä on budjetin kallein uudistus, joka vähentää valtion tuloja 6,7 miljardia kruunua (620 milj. €)

Ruotsidemokraattien talouspoliittinen asiantuntija Oscar Sjöstedt on tyytyväinen budjettiin ylipäänsä. Polttoaineiden veronalennuksen niukkuus jäi kuitenkin jurppimaan. Sjöstedt kamppaili paljon suuremman alennuksen puolesta.

– En halua mennä yksityiskohtiin, mutta ruotsidemokraatit vetivät melkoisen kovaa linjaa neuvotteluissa. Muut puolueet olivat vastaan ja priorisoivat aivan muita hankkeita. Jos emme olisi puolustaneet äänestäjää, veroa olisi korotettu ja hinta pumpulla olisi noussut, Sjöstedt kertoo.

Pienoinen yllätys budjetissa oli sähköautojen hankintatuen poisto, joka toteutettiin saman tien. Tukea jaettiin vuodesta 2018 kaikkiaan 270 000 uuden auton ostoon. Tukeen oli varattu ensi vuodeksi 3 miljardia kruunua (279 milj. €). Erityyppiseen latausinfraan investoidaan kuitenkin 1,49 miljardia kruunua (138 milj. €).

Helpotuksia toimeentuloon ja elämään

Ruotsidemokraattien vaalilupauksen mukaisesti valtio ei leikkaa pandemian ajaksi korotettua työttömyysturvaa sekä karenssiin ja muihin työehtoihin liittyviä helpotuksia. Toimenpiteen kustannusvaikutus on 5,8 miljardia kruunua (540 milj. €).

Maaseudulla asuvien ja omalla autolla töissä käyvien elämän ehtoja tuetaan nostamalla kilometrikorvausta hintaan 1,6 miljardia kruunua (148 milj. €). Maatalousdieseliltä poistetaan vero ja osa raideliikenteen parannuksiin tarkoitetusta tuesta suunnataankin maanteiden parannustöihin.

Laajakaistaan valtio laittaa 600 miljoonaa kruunua (56 milj. €). Töissä jatkavat yli 65-vuotiaat saavat ylimääräisen alennuksen tuloveroihin, kaikkiaan 770 miljoonan kruunun edestä (72 milj. €)

Korkeita sähkölaskuja kompensoidaan niin kotitalouksille kuin yrityksille.

Turvaa ulkoista ja sisäistä uhkaa vastaan

Ruotsi panostaa yleiseurooppalaisen linjan mukaisesti maanpuolustukseen ja väestönsuojeluun. Määrärahoja korotetaan ensi vuonna 5 miljardia kruunua (465 milj. €). Nato-tason puolustusbudjetti on koossa vuoteen 2026 mennessä.

Hallitus on luvannut tarttua voimakkain otteen jengirikollisuuteen ja niinpä lisämäärärahoja on oikeustoimeen tulossa ensi vuodeksi 1,4 miljardia kruunua (130 milj. €). Rahoilla palkataan lisää poliiseja ja myös turvallisuuspoliisi Säpo saa osansa.

SUOMEN UUTISET