Kansainvälinen apu ei aina osu kohteeseensa, ja talousnäkymien synkistyessä kuuluu kyseenalaistaviakin ääniä. Ruotsin uusi hallitus leikkaa kehitysapua ja lähestyy koko ongelmakenttää muuttamalla näkökulmaa. Kehitysavusta pitää olla hyötyä myös sen antajalle.

Ruotsin kehitysapu laskee ensi vuonna 7,3 miljardia kruunua (674milj. €). Leikkaus koskee muita kuin ilmastoon liittyviä hankkeita. Ilmastotuen kriteereistä ei vielä ole selvyyttä, mutta kyse on koko vaalikauden kestävästä suunnanmuutoksesta.

Selkeä suunnanmuutos on sekin, että tästedes kehityshankkeisiin lähetään molempien – sekä saajan että antajan – etu edellä. Tukitoimet ja kauppapolitiikka nivotaan yhteen. Tämän uskotaan hyödyttävän kumpaakin osapuolta.

– Päästöt laskevat kohdemaissa ja samalla saamme töitä Ruotsiin, iloitsee kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Johan Forssell.

Näkökulman muutos hyödyttää kaikkia

Ministerin mielestä väärin kohdistettu apu on tehnyt monista maista entistäkin köyhempiä ja yhä riippuvaisempia tukirahoista. Demokratiaan kuuluvat markkinatalous ja hyvinvointi ovat saattaneet unohtua. Mutta nyt katse on pallossa:

– Jos tarkastelemme hankkeen kaupallista puolta, silloin katseemme on Ruotsissa.

– Avun osalta meidän on toimittava kehittyvien maiden parhaaksi. Homman hienous on siinä, että muuttamalla näkökulmaa voimme lyödä yhteen nämä kaksi asiaa, Forssell sanoo.

Ruotsin uuden hallituksen linjanmuutos kehitysyhteistyössä ei ole saanut vankkumatonta kannatusta. Avustusjärjestöt ovat muun muassa epäilleet, että uudella linjalla voitontavoittelu menee avun edelle ja samalla pyritään rajoittamaan siirtolaisuutta.

SUOMEN UUTISET