Perussuomalaiset julkaisi tänään uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmansa. Ohjelman aluksi todetaan, että perussuomalaisten kaiken politiikan keskiössä on aina Suomen kansallisen edun turvaaminen.

Perussuomalaiset toteaa, ettei Suomen kansallista turvallisuutta ja suvereniteettia tule missään olosuhteissa uhrata vetoamalla esimerkiksi ideologisesti värittyneeseen ja laajennettuun käsitykseen ihmisoikeuksista. Tällä viitataan käsitykseen esimerkiksi siitä, että kaikilla maailman kansalaisilla olisi oikeus niin halutessaan muuttaa Suomeen ja vaatia meiltä palveluksia.

Kansallista, omaan asevelvollisuuteen perustuvaa vahvaa puolustusta täydentää ohjelmassa tuleva puolustusliitto Naton jäsenyys ja jo pitkään tehty laaja kansainvälinen puolustusyhteistyö.

Suhtautuminen Venäjään ja Kiinaan

Perussuomalaisten ohjelmasta nousee esille hyvin kriittinen Venäjä- ja Kiina-suhde. Ohjelmassa kritisoidaan useiden länsimaiden naiivia suhtautumista Venäjään ja esimerkiksi muistutetaan, että edes Venäjän toteuttama Krimin niemimaan miehitys keväällä 2014 ja Venäjän tukemien separatistien vuosikausia jatku­nut terrorismi Itä-Ukrainassa eivät johtaneet liennytyspo­litiikan loppumiseen länsivaltain, kuten Saksan ja Ranskan, taholta.

Esimerkkinä naiivista Venäjä-politiikasta nostetaan lyhytjännitteiset energiapoliittiset linjanvedot, joiden ta­kia EU-maista etenkin Saksa oli ajautunut ennen Ukrainan sotaa täysin riippuvaiseksi venäläisestä maakaasusta, öl­jystä ja kivihiilestä.

– Saksan hallitukset oikeuttivat energia­riippuvuutta Venäjästä kaupankäynnin myötä kasvaneella keskinäisriippuvuudella, jonka väitettiin toimivan rauhan takeena. Saksan ja Venäjän tiivis energiakauppa ei kuiten­kaan millään tavalla vaikuttanut Venäjän harjoittamaan ulkopolitiikkaan hillitsevästi. Venäjä päinvastoin pystyi EU-mailta saamillaan energiatuloilla modernisoimaan ar­meijansa ja käyttämään kaasuhanojen sulkua kiristyskei­nona, kun EU:ssa oli neuvotteluja Venäjä-pakotteista Kri­min miehityksen jälkeisinä vuosina, ohjelmassa todetaan.

Perussuomalaisten ohjelman mukaan länsimailla on vastaava naiivi suhde Kiinaan. Kiina ei vain pyri olemaan alueellinen suurvalta, vaan se haluaa muokata kansainvälistä järjestelmää Kiinan intres­sejä tukevaksi. Länsimaissa ollaan hyvin riippuvaisia Kiinasta ja virheellisesti luullaan, kuten Venäjänkin kanssa, että lännen myötämielisyys liennyttäisi kiinalaista politiikkaa.

Perussuomalaisten sinivalkoinen siirtymä haluaa vähentää riippuvuutta Kiinasta ja lisätä huoltovarmaa ja omavaraista tuotantoa.

Uusiin uhkiin varauduttava

Viitaten naiiviin suhtautumiseen erityisesti Venäjään ja Kiinaan perussuomalaiset vaatii, että oikeus kaksoiskansalaisuuteen kumotaan, sillä se ei palvele tarkoitustaan muuttuneen tur­vallisuusympäristön vuoksi. Jatkossa ulkomaalaisen tulisi Suomen kansalaisuutta hakiessaan luopua synnyinmaan­sa kansalaisuudesta. Lisäksi vaaditaan, ettei nyt kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä pidä päästää kansallisen turvallisuuden kan­nalta keskeisiin virkoihin Puolustusvoimissa ja muualla valtiohallinnossa.

Jos kaksoiskansalaisuuden kumoaminen kokonaan on poliittisesti liian hankalaa, hyvä kompromissi olisi rajata kaksoiskansalaisuusoikeus vain niihin ulkomaa­laisiin, joiden toinen kotimaa on OECD-maa.

Lisäksi perussuomalaiset tiukentaisi kiinteistöjen myynnin luvanvaraisuutta ja sen sääntöjä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille hen­kilöille.

Järkeä kansainvälisiin sopimuksiin

Toisen maailmansodan tuhojen jälkeen laaditut kan­sainväliset sopimukset normistoineen eivät kaikilta osin vastaa enää nykymaailman olosuhteita. Tämä on viime aikoina todettu erityisesti pakolaisuutta ja siirtolaisuutta koskevissa yleissopimuksissa, jotka nykyi­sessä muodossaan mahdollistavat massiivisen elintasosiir­tolaisuuden maanosasta toiseen, joka ei kuitenkaan ollut näiden sopimusten alkuperäisenä tarkoituksena.

Perussuomalaiset vaatii, että vanhoja kansainvälisiä sopimuksia ja normiston tar­koituksenmukaisuutta tulee tarkastella tässä ajassa. So­pimusten ei tule olla kansallisen turvallisuuden ja edun kanssa ristiriidassa. Suomen on otettava nykyistä aktiivi­sempi rooli kansainvälisissä or­ganisaatioissa ja pyrittävä samanmielisten maiden kanssa uudistamaan niitä kansainvälisiä sopimuksia, jotka rajoit­tavat kohtuuttomasti kansallista liikkumatilaa.

– Suomen kansallista turvallisuutta ja suvereniteettia ei tule missään olosuhteissa uhrata vetoamalla esimerkiksi ideologisesti värittyneeseen ja laajennettuun käsitykseen ihmisoikeuk­sista. Hyvä esimerkki tällaisesta tilanteesta on laittomien siirtolaisten marssittaminen Venäjän toimesta itärajallem­me. Näiden henkilöiden maahantulon estäminen on it­senäisen Suomen oikeus, eikä turvapaikanhakuoikeus saa mennä tämän edelle. Kansallisen turvallisuuden ollessa uhattuna joudutaan väkisinkin tietyistä yksilönvapauksista tinkimään, perussuomalaiset toteaa.

EU on väline, ei itsetarkoitus

EU on sekä maailman suurin talousalue että globaalis­ti merkittävin tavaroiden ja palvelujen viejä. EU:n mate­riaalinen vauraus ei ole perussuomalaisten mukaan kuitenkaan heijastunut unionin maailmanpoliittiseen vaikutusvaltaan, minkä voidaan kat­soa Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Venäjään ja Intiaan nähden olevan varsin vaatimaton. EU:n valta laajenee koko ajan alueille, joille se ei kuulu ja joissa se on Suomen edun vastaista.

– EU on kunnostautunut lähinnä turvapaikanhakijoiden vastaanottajana ja kehitysavun an­tajana, mutta suurissa geopoliittisissa mittelöissä unioni ei koskaan ole ratkaisevassa roolissa. Tätä ei kuitenkaan pidä pitää vain huonona asiana, sillä se osoittaa yhä Euroopan mantereen olevan kulttuurien ja kansojen mosaiikki. Näin heterogeenisen mantereen on käytännössä mahdotonta esiintyä aina yhtenäisenä maailmanpolitiikassa.

Kehitysyhteistyön toimintatavat uusiksi

Kehitysapumalli, jota Suomi ja muu Eurooppa on har­joittanut toisen maailmansodan jälkeen, on osoittautunut vääjäämättä epäonnistuneeksi, kun tuloksia tarkastellaan objektiivisesti. Perussuomalaiset huomauttaa, että mittaamattomien rahasummien kaa­taminen erityisesti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan on aikaansaanut väestöräjähdyksen, mutta ei ole tuottanut sellaista positiivista kierrettä, jossa Afrikan sisäinen kaup­pa olisi lähtenyt toimimaan tai tuotantoketjut olisivat ke­hittyneet. Lisäksi kehitysapurahoja on valunut huomattava määrä kehitysmaiden eliittien veroparatiiseis­sa sijaitseville tileille ja hallinnon yleiseen korruptioon.

Myöskään demokratiakehitys ei ole ollut toivotunlaista, vaan itseval­taiset hallintomallit ovat käytännössä normi. Tehottomien kehitysyhteistyöhankkeiden jatkamisen motivaattorina Afrikassa tuntuu perussuomalaisten mielestä olevan auttamisen sijasta eurooppalaisen siir­tomaa-ajan tuoma kollektiivinen syyllisyyden tunne. Myös kehitysyhteistyöhankkeissa mukana olevien hyväpalkkais­ten länsimaisten virkamiesten työn jatkuminen halutaan turvata jatkuvilla rahavirroilla Euroopasta Afrikkaan, ohjelmassa arvioidaan.

Perussuomalaiset vaatii, että kehitysapua voidaan maksaa ainoastaan ylijäämäisestä budjetista, ei siis velaksi.

Kansallinen puolustus on vahva peruskivi

Perussuomalaiset haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden ja laajan reservin, jotka ovat nykyäänkin maanpuolustuksen peruskivi. Tehokas ja toimiva mobili­sointikyky ja kansainvälisestikin hyvin korkea maanpuolustustahto takaavat reserviarmeijan toimivuuden. Kansallista vahvaa puolustusta täy­dentää tulevassa turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa puolustusliitto Naton jäsenyys ja jo pitkään tehty laaja kansainvälinen puolustusyhteistyö.

Maanpuolustuksen haasteeksi nostetaan muun muassa riittävän koulutetun reservin ylläpitäminen, kun palvelukseen as­tuvien ikäluokkien määrä pienenee matalan syntyvyyden vuoksi. Asepalvelusta suorittavien määrää onkin pyrittävä kasvattamaan erilaisin toimenpitein, kuten ulottamalla kutsunnat koko ikäluokalle. Naisten osallistuminen kut­suntoihin on perussuomalaisten mielestä kannatettavaa, sillä se edesauttaa maanpuo­lustustietouden leviämistä ja lisää laajalti kiinnostusta kokonaisturvallisuuteen sekä nostaa maanpuolustustahtoa. Asevelvollisuuden perussuomalaiset kuitenkin edelleen pitäisi vain miehillä.

Sivii­lipalveluksen uudistamista tulee ohjelmassa kehittää ”kansalaispalve­luksen” suuntaan, joka tarjoaa kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan varautumisen koulutusta ja käytännön har­joitusta, jolloin siviilipalvelus tarjoaa uuden väylän myös naisten vapaaehtoiseen osallistumiseen kokonaisturvalli­suuden puolesta.

Ohjelmassa vaaditaan lisäksi esimerkiksi kertausharjoitusten määrän tuntuvaa kasvattamista ja eroa Ottawan sopimuksesta. Perussuomalaiset korostaa, että suurvallat edelleen niitä joka tapauksessa käyttävät myös itärajan takana ja että Suomessa miinojen käyttö on ollut aina vas­tuullista.

Sisäisen turvallisuuden rapautuminen on pysäytettävä

Turvallisuuspoliittinen ohjelma nostaa erityisesti kehitysmaista Suo­meen kohdistuvan massamaahanmuuton turvallisuusuhaksi, joka ei vain heikennä Suomen sisäistä koheesiota ja julkista sektoria vaan myös heikentää kykyä torjua ulkoisia uhkia.

Haitallisen maahanmuuton arvioidaan aiheuttavan yhteiskunnan pirstaloitu­mista, joka vähentää maanpuolustushalukkuutta, kun kansalaiset näkevät, miten verovaroja käytetään turhaan ja väärin integroitumattoman ulkomaalaisväestön kotout­tamiseen.

– Suomi on kulkemassa monikulttuurisessa po­litiikassa täysin Ruotsin tietä, jossa erityisesti islamilaisista maista tulleet maahanmuuttajat ovat alkaneet muodostaa omia mikroyhteiskuntiaan, joissa vallitsevat islamilaiset arvot ja normit. Samalla näistä samoista maista tulleiden ihmisten matala työllisyysaste, korkea sosiaalitukiriippu­vuus ja muut ongelmat ovat muuttuneet ylisukupolvisiksi haasteiksi, ohjelmassa arvioidaan.

Koko ohjelma luettavissa täällä.

Suomen Uutiset