

MATTI MATIKAINEN
Luukkanen: Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa on alkanut ratkaiseva käänne – ”Ukraina pystyy vastaamaan aggressioon tehokkaasti”
Suomen yksi parhaista Venäjän asiantuntijoista, perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen, analysoi tänään tuumaustunnilla Venäjän tilannetta ja tavoitteita Ukrainassa. Luukkasen mukaan parhaillaan ollaan sodan risteyskohdassa, jossa Venäjä pelkää sitä, että suuri joukko venäläisiä sotilaita jää vangiksi, kun huoltoa ei ole.
Puoluesihteeri Arto Luukkanen sanoo, että Venäjän ja Ukrainan sodassa on alkanut ratkaiseva käänne, jossa alun perin heikompi Ukraina on saamassa vähittäisen pariteetin, eli se pystyy vastaamaan Venäjän aggressioon tasaväkisesti ja tehokkaasti.
– Esimerkkinä tästä on se, että Venäjä nähtävästi siirtää voimiaan Dnjepr-joen vasemmalta rannalta Hersonissa – sillat on tuhottu ja huoltaminen mahdotonta – erityisesti Kahovka-sillan tuhoaminen oli ratkaisevaa. Venäjä pelkää nyt, että sen joukkoja jää saarroksiin.
Luukkasen mukaan tilanne korostaa sitä, että meneillään oleva sota ei ole pelkästään näännytys- ja uuvutussota, vaan ennen kaikkea poliittinen sota, jota Venäjän nykyjohto ei voi hävitä tai osoittaa heikkoutta.
– Ukraina on kyennyt mobilisoimaan asevelvollista armeijaansa ja saa koko ajan aseita lännestä. Venäjällä asiat ovat toisin – mitään isänmaallista suurta innostusta ei ole syntynyt, kuten esimerkiksi toisen maailmansodan alussa, jolloin syntyi spontaanisti nostoväkidivisioonia. Se kertoo siitä, että venäläiset suhtautuvat sotaan välinpitämättömästi.
Kun sotaonni kääntyy, Venäjällä etsitään syyllisiä
Nyt ollaan siis sodan risteyskohdassa. Luukkasen mukaan Venäjä pelkää niin sanottua ”Stalingrad-efektiä” eli sitä, että suuri joukko venäläisiä sotilaita jää vangiksi, kun huoltoa ei ole.
– Tässä käsillä olevassa Ukrainan kriisissä Putin ei kuitenkaan voi perääntyä enää yhtään tai hävitä ainoatakaan taistelua, sillä ukrainalaiset viholliset on maalattu ali-ihmisiksi ja kyseessä ei ole oikea sota.
Kun sodankäynti alkaa sujua huonosti, Venäjällä on usein ollut tapana aloittaa kyselyt siitä, kuka on syyllinen epäonnistumiseen.
Luukkasen mukaan sota onkin muuttunut taisteluksi sekurokratian olemassaolosta, eli siitä on tullut sota, jossa ratkaistaan, miten Putinille ja turvallisuuseliitin muodostamalle Venäjän nykyjohdolle lopulta käy.
Tavalliset naiset voivat käynnistää muutoksen Venäjällä
Luukkanen tuo esille muutamia näkökohtia, joissa saattaa olla kätkettynä muutoksen avaimet.
– Kuten usein ennenkin Venäjän ja Neuvostoliiton historiassa, muutoksen voimana ja airueena ovat olleet tavalliset ihmiset, tarkemmin sanottuna tavalliset naiset, eli puhutaan niin sanotusta babushka-energiasta, joka alkaa huolesta: ”Missä minun poikani on?”
– Jo Neuvostoliitossa tämä baby bunty -ilmiö (vapaasti suomennettuna vanhempien naisten kapina) oli merkittävä protestin muoto. Se perustuu siihen, että naiset uskalsivat tulla virkamiesten luokse ja uhmata puoluetta. Vihaisten ja vanhojen naisten kokousten hajottamiseen ei oikein koskaan uskallettu panostaa, sillä vanhempien naisten ja isoäitien hakkaaminen on tabu Venäjällä. Jo vuoden 1917 maaliskuun vallankumous alkoi kansainvälisen naistenpäivän jälkeisessä tilanteessa. Venäjällä naiset siis uskaltavat ja vanhemmat naiset uskaltavat erityisen paljon, Luukkanen sanoo.
Putinin jälkeen verinen välienselvittely mahdollinen
Entä mitä on edessä? Vaikka käytössä ei olekaan kristallipalloa, Luukkanen esittää arvion, että jossain vaiheessa kriisi voi alkaa kääntyä sekurokratiaa vastaan, ja myös Putinin terveys voi alkaa horjua.
Luukkasen mukaan on hyvin mahdollista, että Putinin kuollessa edessä on Venäjän eliitin sisäinen valtataistelu, joka yltyy veriseksi välienselvittelyksi eli ”Chicago-lopuksi”, jossa ratkaistaan, kuka hallitsee Venäjällä.
Myös sisällissota on Luukkasen mukaan täysin mahdollinen. Luukkanen huomauttaa, että Venäjällä jopa 14 hallinnonalaa voi kantaa aseita.
– Näiden lisäksi on myös yksityisarmeijoita, kuten Wagner, tai erilaisten Venäjän mahtimiesten, kuten esimerkiksi Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin, kokoama oma yksityisarmeija. Kaikille näille aseellisille ryhmittymille on yhteistä se, että ne tottelevat jotain tärkeää poliittista vaikuttajaa. Ne ovat todellisia palkka-armeijoita, joiden lojaalisuus kohdistuu sille, joka maksaa palkan. Niihin on Ukrainan kriisin jälkeen rekrytoitu väkeä, ja toisin kuin puolustusministeriön värväämille sotilaille, niille on maksettu varteenotettavia palkkoja.
Luukkanen kysyy, keitä nämä ”desperadot” tottelevat, kun sota loppuu tai venäläiset ajetaan Ukrainasta pois.
– Jos ja kun Venäjän poliittinen tilanne kärjistyy, ovat nämä palkka-armeijat tulevan sisällissodan ryhmittymien alkioita. Niiden sotakokemus on parempi kuin armeijan kokoamien yksiköiden, ja ne eivät myöskään häikäile toimia omiaan vastaan, mikäli tilanne johtaa sisäiseen riitelyyn.
Onneksi Suomi voi sulkea itärajan
Suomelle Venäjän mahdollinen sisällissota on tuomassa uusia ja ennennäkemättömiä ongelmia. Tärkeää onkin, että Suomella pitää olla mahdollisuus tarvittaessa sulkea itäraja nopeasti ja tehokkaasti.
– Onneksi tämä toteutettiin eduskunnan hallintovaliokunnan energisellä toiminnalla, Luukkanen sanoo.
Hän huomauttaa, että kotimaisen Venäjä-politiikan keskiössä pitää olla aina kansallisen edun huomioonottaminen. Suomi joutuu jatkossa elämään Ukrainan sodan luomassa uudessa ”kylmässä sodassa” – ei rintamalla mutta ulkona.
Kylmän sodan versiossa 1.0 vastakkain olivat Neuvostoliitto ja USA. Nyt vastakkain ovat energiakiristystä ja likaisia temppuja harrastava aggressiivinen Venäjä, jonka sekurokratia taistelee olemassaolostaan, ja toisena osapuolena globaalinen ideologinen ristiretki – vihersiirtymä, joka taas pyrkii energiakurjistamaan Suomen.
– Olemme siis ikään kuin puun ja kuoren välissä. Ensi talvi ratkaisee paljon. Rintama on siinä, pystymmekö pitämään tämän maan lämpimänä ja ihmiset ruokittuina. Pidetäänkö Suomi elossa talven läpi? Perussuomalaisten vastaus on: kyllä pidetään, Luukkanen sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjä-politiikka Sergei Sobjanin yksityisarmeijat Venäjän valtaeliitti sekurokratia poliittinen sota Ukrainan sota Vihersiirtymä sisällissota itäraja Neuvostoliitto Vladimir Putin Kansallinen etu Arto Luukkanen Ukraina Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pakotteista huolimatta venäläisaseet pullistelevat länsimaista tekniikkaa

Perussuomalaiset vaatii kansainvälisiä sopimuksia järkeviksi, kehitysapua maksettavaksi vain ylijäämästä ja kaksoiskansalaisuudesta luopumista

Luukkanen herättelee uutta turvallisuuskeskustelua: Riittääkö kaikille suomalaisille ruokaa pöytiin myös kriisiaikoina?

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla

Halla-aho: Jos Venäjä saavuttaa tuloksen, jonka se voi tulkita voitoksi, se johtaa uuteen sotaan muutaman vuoden viiveellä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää