Ukrainasta äskettäin palannut perussuomalaisten Jussi Halla-aho kehottaa länsimaita jatkamaan Ukrainan tukemista. Halla-aho korostaa, että vaikka maalla on vahva taistelutahto, se tarvitsee lisää aseapua lännestä, koska materiaalia kuluu koko ajan.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho palasi äskettäin vierailulta Ukrainasta. Hän tapasi matkalla ukrainalaisia päättäjiä, kansalaisjärjestöjen edustajia ja siviilihenkilöitä.

Venäjän armeijan toimintaa Ukrainassa Halla-aho pitää käsittämättömänä.

– Suoraan sanoen Venäjän toiminta on eläimellistä, mikä osaltaan varmasti on lujittanut ukrainalaisten halua puolustaa maataan, koska he tietävät, millaisen vastustajan kanssa ovat tekemisissä ja he tietävät, mikä kohtalo Ukrainaa odottaisi, jos he eivät taistelisi.

– Ukrainalaiset myös hyvin tietävät, mihin jäätynyt konflikti johtaisi. Jos nyt saavutettaisiin jonkinlainen laiha kompromissi ja tulitauko, se johtaisi väistämättä Venäjän uuteen hyökkäykseen, aivan kuten vuoden 2015 jäätynyt konflikti johti uuteen sotaan, eilen Ylen A-studiossa vieraillut Halla-aho sanoo.

Venäjän voitolla vakavia seurauksia länsimaiden imagolle

Ukraina ilmoittikin maanantaina aloittaneensa vastahyökkäyksen Hersonin alueella vihollisen karkottamiseksi, ja Ukrainan eteläosissa käydään raskaita taisteluja.

Halla-aho kehottaa pohtimaan Ukrainassa käytävän sodan mahdollisia seurauksia käsitykselle länsimaisesta yhteiskuntajärjestyksestä. Halla-aho ilmaisee huolensa siitä, mitä tapahtuu, jos Venäjä voittaisi sodan.

– Mitä tämä tekee Euroopan ja koko länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen imagolle esimerkiksi siinä kolmannessa maailmassa, joka tällä hetkellä katsoo hyvin tarkkaan, mitä täällä tapahtuu? Halla-aho kysyy.

Halla-aho korostaa, että Ukraina tarvitsee lisää aseapua lännestä, koska puolustusmateriaalia kuluu koko ajan.

– Paikan päällä vieraillessani korostui, että ukrainalaisilla on voimakas taistelutahto. Heiltä kuitenkin puuttuu materiaalia. Venäjällä puolestaan on laajat varastot, joista riittää sotatarvikkeita kaupunkien ja siviilien pommittamiseen. Ukraina siis tarvitsee lisää länsimaista tykistöä.

Eurooppa ja USA valinneet puolensa

Suomi toimitti Ukrainaan aseapua jo talvella, pian sodan syttymisen jälkeen. Halla-aho korostaakin, että Eurooppa ja Yhdysvallat ovat jo ajat sitten valinneet sodassa puolensa.

– Me tuemme Ukrainaa aseellisesti, taloudellisesti, poliittisesti ja moraalisesti – ja näin Venäjäkin sen tulkitsee. Se kokee käyvänsä sotaa paitsi Ukrainaa myös niin sanottua kollektiivista länttä vastaan.

Halla-ahon mielestä länsimaiden tulisi pohtia, mikä on se tavoite, joka Ukrainassa halutaan saavuttaa.

– Itse näen tämän asian sillä tavoin, että jos Venäjä saavuttaa tuloksen, jonka se voi tulkita voitokseen, se johtaa uuteen sotaan muutaman vuoden viiveellä. Ja mitä se tekisi koko länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen imagolle, jos Venäjän kaltainen kehitysmaatalous pystyisi voittamaan koko kollektiivisen lännen.

Ukrainalaisten optimismi on vaikuttavaa

Halla-aho kertoo kuitenkin Ukrainassa vaikuttuneensa paikallisten ihmisten optimismista ja tulevaisuudenuskosta sodan keskellä.

– Ihmiset eivät ole jääneet istumaan rauniokasojen päälle, vaan maassa on meneillään jälleenrakentamisen ja korjaamisen meininki. Paikalliset asukkaat myös ovat äärimmäisen kiitollisia länsimaiden toimittamasta tuesta, kuten aseellisesta ja materiaalisesta avusta. Se on tarpeen, koska venäläiset vetäytyessään ovat joko tuhonneet tai ryöstäneet kaiken, mikä irti lähtee.

Ukrainasta palattuaan Halla-aho myös esitti venäläisen ”panssarivaunun raadon” sijoittamista Helsinkiin Venäjän suurlähetystön lähettyville.

– Kävin alustavia keskusteluja (Ukrainassa) isäntien kanssa, eivätkä he nähneet estettä tällaiselle järjestelylle. Tutkailen hetken, olisiko asiaa järkevintä lähestyä valtuustoaloitteen keinoin vai jollakin muulla tavalla, Halla-aho kirjoittaa Twitterissa.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit