

LEHTIKUVA
Budjettiriihi päätökseen: Sopeutus on uusi normaali – katseet käännetään kasvuun
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä ja ”tästä pidämme kiinni”, totesi valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen budjettiriihen loppuinfon aluksi.
Tavoitteen toteutuminen edellyttää 9 miljardin säästökokonaisuudessa onnistumista ja sitä, ettei reaalitaloudessa tapahdu ”ainakaan mitään suuria negatiivisia yllätyksiä”.
– Toki aina itse toivon, että joskus tulee ehkä positiivisesti yllätyksellisiä lukuja ja kasvun käynnistymiseen me uskomme.
Sopeutusta jatkettava seuraavallakin kaudella
Mikäli hallituksen valitsemaa talous- ja finanssipoliittista linjausta ei jatketa, velka ponkaisee uuteen nousuun.
– Vaikka me teemme vaikeita päätöksiä, massiivistakin sopeutusta, niin tämä ei ole poikkeuksellista, eikä vain tälle hallituskaudelle, vaan tätä tulee jatkaa määrätietoisesti myös seuraavalla hallituskaudella, Purra muistutti.
– Kutsun itse tätä uudeksi normaaliksi.
Hallituksen toimenpiteet voimaan asteittain
Hallituksen pontevista toimista huolimatta alijäämä pienenee ensi vuonna vain runsaat 0,5 miljardia euroa tähän vuoteen verrattuna.
Syynä on se, että heikko suhdannetilanne vaikuttaa suoraan valtion verotuloihin ja hyvinvointialueiden alijäämistä tulee 1,4 miljardia lisää miinusta. Hyvinvointialueiden menot ovat itse asiassa 30 prosenttia valtion kaikista menoista.
Lisäksi hallituksen sopeuttavat toimenpiteet tulevat voimaan asteittain, eivätkä näy siten talousluvuissa välittomästi. Toisaalta kasvutoimien ja rakenteellisten toimien positiivinen vaikutus valtiontalouteen näkyy sekin viiveellä.
– Ilman näitä meidän sopeutustoimia alijäämä olisi lähes lähes 16 miljardia. Tietenkin, mikäli vielä ajatellaan, että myös harkinnanvaraisia menoja oltaisiin vastaavasti lisätty, niin se olisi vielä huonompi, Purra totesi.
Yksityiseltä sektorilta kasvavaa hyvinvointia
Hallitusohjelmaa voi itse asiassa kutsua tietynlaiseksi kasvuohjelmaksi jo itsessään. Se sisältää lukuisia toimia vaikkapa luvituksen vauhdittamisesta ja osaamistason nostosta.
Rakenteelliset toimet ja uudistukset, joita tehdään “työmarkkinoille ja muualle” tähtäävät Purran mukaan kaikki siihen, että tässä maassa “sitä aitoa reaalista kasvuakin vielä nähtäisiin, mitä ei ole vuosikausiin varsinaisesti ollut”.
– Me huolehdimme talouden rakenteista, yhteiskunnan toimintaedellytyksistä, edellytyksistä tehdä työtä, yrittää, kasvaa ja investoida. Mutta yksityisellä sektorilla yrityksissä luodaan uutta, innovoidaan, otetaan riskejä ja niin edelleen, ja sieltä syntyy sitä kasvavaa ja kestävää hyvinvointia.
Korvaavia säästöjä tarvitaan
Purra toi julki jo aiemmin sanomansa siitä, että kaikkia säästötoimia ei onnistuta annetussa aikataulussa tai tavoitellussa määrässä saavuttamaan. Hallitus on joutunut hakemaan korvaavia säästöjä.
Hän nosti esille muun muassa hyvinvointialueille kohdistuvat 290 miljoonan euron säästöt hoitotakuuta ja henkilömitoitusta muuttamalla. Kotoutumiskorvauksista niistetään puolestaan 58 miljoonaa euroa.
Valtionhallinnon toimintamenojen tuottavuusohjelma on 274 miljoonaa euroa ja se on kohdennettu ministeriöiden oman valmistelun pohjalta. Purran mukaan asiasta tiedotetaan lisää 23. syyskuuta.
Puolustukseen panostetaan
Valtiovarainministeri teki muutaman noston myös turvallisuuteen liittyvistä panostuksista. Nato-jäsenyyteen liittyviin uusiin resurssitarpeisiin osoitetaan yhteensä 67 miljoonan euron lisämääräraha.
Lisätarpeet aiheutuvat Naton läsnäolon vahvistamisesta Suomessa. Näitä ovat Suomeen perustettava maajohtoporras (MCLCC) sekä eteentyönnetty maavoimajoukkojen läsnäolo (FLF) Suomessa.
Lisäksi liittolaismailta saatavan avun vastaanottokyvyn edistämiseen osoitetaan lisämäärärahaa. Panostuksissa on kyse Nato-jäsenyyden täysimääräisestä hyödyntämisestä osana kansallisen puolustuksen kehittämistä.
Puolustushallinnon määrärahat nousevat vuonna 2025 lähes 6,5 miljardiin euroon, joka on 488 miljoonaa euroa enemmän verrattuna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon. Merkittävin määrärahoja kasvattava tekijä on monitoimihävittäjien hankintaan liittyvän tilausvaltuuden menoajoituksen muutos 251 miljoonalla eurolla.
Poliisille lisäresursseja
Sisäiseen turvallisuuteen liittyen lisätään poliisin resursseja niin, että se mahdollistaa 8 000 poliisin määrän vaalikauden lopussa. Tähän ehdotetaan kehyspäätöksen mukaisesti 17,5 miljoonan euron lisäystä.
Kehyspäätöksessä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan varattiin 2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi täydennyksenä ehdotetaan vielä 5 miljoonaa euroa. Lisäksi harmaan talouden torjuntaan sekä koulupoliisin toimintaan osoitetaan lisäresursseja.
Vankien määrän nousun vuoksi vankilaturvatekniikan parantamiseen ehdotetaan 6,5 miljoonaa euroa Rikosseuraamuslaitokselle. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltoon ehdotetaan 1,9 miljoonaa euroa.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 6 miljoonaa euroa välttämättömiin materiaali- ja kalustohankintoihin. Resursoinnilla vahvistetaan myös Rajavartiolaitoksen varautumista kyberuhkiin. Rajavartiolentolaivueen toiminta jatkuu Turun lentoasemalla.
Työn verotusta kevennetään
Valtio kerää verotuloja kokonaisuudessaan verotuloja 67,2 miljardia euroa. Kokonaisveroaste nousee hieman “näiden keväällä tehtyjen vero sopeutuspäätöstemme myötä”, Purra täsmensi.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta valtion tuloveroasteikon kahta ylintä tuloluokkaa.
Lisäksi työn verotusta kevennetään painottaen pieni- ja keskituloisia. Lapsiperheiden työn verotusta kevennetään tekemällä työtulovähennykseen lapsilukuun perustuva korotus.
Kuntien tulopohjaa vahvistetaan poistamalla ansiotulovähennys ja korottamalla vastaavasti työtulovähennystä. Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienimpien eläkkeiden verotus ei kiristy. Myös kotitalousvähennystä supistetaan.
Vuoden 2025 budjetin tulot ovat 76,6 miljardia euroa ja menot 88,8 miljardia euroa. Budjettiehdotus on noin 12,2 miljardia alijäämäinen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tulopohja kotoutumiskorvaus henkilömitoitus veronkevennys reaalitalous talous- ja finanssipoliittinen linjaus julkisen talouden velkasuhde panostus valtion tulo- ja menoarvio 2025 veroaste yksityinen sektori hyvinvointialueet hoitotakuu Työmarkkinat Alijäämä Hallitusohjelma Talouskasvu Sopeutus budjettiriihi budjetti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rakennusteollisuus kehuu hallitusta fiksusta suunnasta: ”Tämän budjettiriihen myötä tiestön korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle”
Hallituksen päätös kiihdyttää tiestön korjausvelan purkamista ja aloittaa keskeisiä väyläinvestointihankkeita saa kiitosta Rakennusteollisuudelta.

Hallitus vahvisti budjettineuvotteluissa poliisin ja rajavartiolaitoksen toimintaa – “Suomessa apua saa hädän hetkellä”
Hallitus päätti budjettiriihessään ehdottaa sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 2,2 miljardia euroa vuoden 2025 talousarviossa. Hallinnonalan määräraha laskee ensi vuonna 372 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen. Säästöissä noudatetaan kuitenkin hallituksen päätöstä, jonka mukaan operatiivisissa tehtävissä eli kenttätyössä toimivien poliisien ja rajavartijoiden määrä ei vähene.

Ministeri Ranne: Turvallisuutta ja taloutta vahvistavat tiehankkeet nuijittu riihessä
Hallitus käynnistää useita merkittäviä liikenneinfrainvestointeja koko Suomessa vuonna 2025. Uusista infrainvestoinneista sovittiin hallituksen budjettiriihessä tänään 3.9.2024.
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.