

LEHTIKUVA
Budjettiriihi päätökseen: Sopeutus on uusi normaali – katseet käännetään kasvuun
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä ja ”tästä pidämme kiinni”, totesi valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen budjettiriihen loppuinfon aluksi.
Tavoitteen toteutuminen edellyttää 9 miljardin säästökokonaisuudessa onnistumista ja sitä, ettei reaalitaloudessa tapahdu ”ainakaan mitään suuria negatiivisia yllätyksiä”.
– Toki aina itse toivon, että joskus tulee ehkä positiivisesti yllätyksellisiä lukuja ja kasvun käynnistymiseen me uskomme.
Sopeutusta jatkettava seuraavallakin kaudella
Mikäli hallituksen valitsemaa talous- ja finanssipoliittista linjausta ei jatketa, velka ponkaisee uuteen nousuun.
– Vaikka me teemme vaikeita päätöksiä, massiivistakin sopeutusta, niin tämä ei ole poikkeuksellista, eikä vain tälle hallituskaudelle, vaan tätä tulee jatkaa määrätietoisesti myös seuraavalla hallituskaudella, Purra muistutti.
– Kutsun itse tätä uudeksi normaaliksi.
Hallituksen toimenpiteet voimaan asteittain
Hallituksen pontevista toimista huolimatta alijäämä pienenee ensi vuonna vain runsaat 0,5 miljardia euroa tähän vuoteen verrattuna.
Syynä on se, että heikko suhdannetilanne vaikuttaa suoraan valtion verotuloihin ja hyvinvointialueiden alijäämistä tulee 1,4 miljardia lisää miinusta. Hyvinvointialueiden menot ovat itse asiassa 30 prosenttia valtion kaikista menoista.
Lisäksi hallituksen sopeuttavat toimenpiteet tulevat voimaan asteittain, eivätkä näy siten talousluvuissa välittomästi. Toisaalta kasvutoimien ja rakenteellisten toimien positiivinen vaikutus valtiontalouteen näkyy sekin viiveellä.
– Ilman näitä meidän sopeutustoimia alijäämä olisi lähes lähes 16 miljardia. Tietenkin, mikäli vielä ajatellaan, että myös harkinnanvaraisia menoja oltaisiin vastaavasti lisätty, niin se olisi vielä huonompi, Purra totesi.
Yksityiseltä sektorilta kasvavaa hyvinvointia
Hallitusohjelmaa voi itse asiassa kutsua tietynlaiseksi kasvuohjelmaksi jo itsessään. Se sisältää lukuisia toimia vaikkapa luvituksen vauhdittamisesta ja osaamistason nostosta.
Rakenteelliset toimet ja uudistukset, joita tehdään “työmarkkinoille ja muualle” tähtäävät Purran mukaan kaikki siihen, että tässä maassa “sitä aitoa reaalista kasvuakin vielä nähtäisiin, mitä ei ole vuosikausiin varsinaisesti ollut”.
– Me huolehdimme talouden rakenteista, yhteiskunnan toimintaedellytyksistä, edellytyksistä tehdä työtä, yrittää, kasvaa ja investoida. Mutta yksityisellä sektorilla yrityksissä luodaan uutta, innovoidaan, otetaan riskejä ja niin edelleen, ja sieltä syntyy sitä kasvavaa ja kestävää hyvinvointia.
Korvaavia säästöjä tarvitaan
Purra toi julki jo aiemmin sanomansa siitä, että kaikkia säästötoimia ei onnistuta annetussa aikataulussa tai tavoitellussa määrässä saavuttamaan. Hallitus on joutunut hakemaan korvaavia säästöjä.
Hän nosti esille muun muassa hyvinvointialueille kohdistuvat 290 miljoonan euron säästöt hoitotakuuta ja henkilömitoitusta muuttamalla. Kotoutumiskorvauksista niistetään puolestaan 58 miljoonaa euroa.
Valtionhallinnon toimintamenojen tuottavuusohjelma on 274 miljoonaa euroa ja se on kohdennettu ministeriöiden oman valmistelun pohjalta. Purran mukaan asiasta tiedotetaan lisää 23. syyskuuta.
Puolustukseen panostetaan
Valtiovarainministeri teki muutaman noston myös turvallisuuteen liittyvistä panostuksista. Nato-jäsenyyteen liittyviin uusiin resurssitarpeisiin osoitetaan yhteensä 67 miljoonan euron lisämääräraha.
Lisätarpeet aiheutuvat Naton läsnäolon vahvistamisesta Suomessa. Näitä ovat Suomeen perustettava maajohtoporras (MCLCC) sekä eteentyönnetty maavoimajoukkojen läsnäolo (FLF) Suomessa.
Lisäksi liittolaismailta saatavan avun vastaanottokyvyn edistämiseen osoitetaan lisämäärärahaa. Panostuksissa on kyse Nato-jäsenyyden täysimääräisestä hyödyntämisestä osana kansallisen puolustuksen kehittämistä.
Puolustushallinnon määrärahat nousevat vuonna 2025 lähes 6,5 miljardiin euroon, joka on 488 miljoonaa euroa enemmän verrattuna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon. Merkittävin määrärahoja kasvattava tekijä on monitoimihävittäjien hankintaan liittyvän tilausvaltuuden menoajoituksen muutos 251 miljoonalla eurolla.
Poliisille lisäresursseja
Sisäiseen turvallisuuteen liittyen lisätään poliisin resursseja niin, että se mahdollistaa 8 000 poliisin määrän vaalikauden lopussa. Tähän ehdotetaan kehyspäätöksen mukaisesti 17,5 miljoonan euron lisäystä.
Kehyspäätöksessä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan varattiin 2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi täydennyksenä ehdotetaan vielä 5 miljoonaa euroa. Lisäksi harmaan talouden torjuntaan sekä koulupoliisin toimintaan osoitetaan lisäresursseja.
Vankien määrän nousun vuoksi vankilaturvatekniikan parantamiseen ehdotetaan 6,5 miljoonaa euroa Rikosseuraamuslaitokselle. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltoon ehdotetaan 1,9 miljoonaa euroa.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 6 miljoonaa euroa välttämättömiin materiaali- ja kalustohankintoihin. Resursoinnilla vahvistetaan myös Rajavartiolaitoksen varautumista kyberuhkiin. Rajavartiolentolaivueen toiminta jatkuu Turun lentoasemalla.
Työn verotusta kevennetään
Valtio kerää verotuloja kokonaisuudessaan verotuloja 67,2 miljardia euroa. Kokonaisveroaste nousee hieman “näiden keväällä tehtyjen vero sopeutuspäätöstemme myötä”, Purra täsmensi.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta valtion tuloveroasteikon kahta ylintä tuloluokkaa.
Lisäksi työn verotusta kevennetään painottaen pieni- ja keskituloisia. Lapsiperheiden työn verotusta kevennetään tekemällä työtulovähennykseen lapsilukuun perustuva korotus.
Kuntien tulopohjaa vahvistetaan poistamalla ansiotulovähennys ja korottamalla vastaavasti työtulovähennystä. Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienimpien eläkkeiden verotus ei kiristy. Myös kotitalousvähennystä supistetaan.
Vuoden 2025 budjetin tulot ovat 76,6 miljardia euroa ja menot 88,8 miljardia euroa. Budjettiehdotus on noin 12,2 miljardia alijäämäinen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tulopohja kotoutumiskorvaus henkilömitoitus veronkevennys reaalitalous talous- ja finanssipoliittinen linjaus julkisen talouden velkasuhde panostus valtion tulo- ja menoarvio 2025 veroaste yksityinen sektori hyvinvointialueet hoitotakuu Työmarkkinat Alijäämä Hallitusohjelma Talouskasvu Sopeutus budjettiriihi budjetti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rakennusteollisuus kehuu hallitusta fiksusta suunnasta: ”Tämän budjettiriihen myötä tiestön korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle”
Hallituksen päätös kiihdyttää tiestön korjausvelan purkamista ja aloittaa keskeisiä väyläinvestointihankkeita saa kiitosta Rakennusteollisuudelta.

Hallitus vahvisti budjettineuvotteluissa poliisin ja rajavartiolaitoksen toimintaa – ”Suomessa apua saa hädän hetkellä”
Hallitus päätti budjettiriihessään ehdottaa sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 2,2 miljardia euroa vuoden 2025 talousarviossa. Hallinnonalan määräraha laskee ensi vuonna 372 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen. Säästöissä noudatetaan kuitenkin hallituksen päätöstä, jonka mukaan operatiivisissa tehtävissä eli kenttätyössä toimivien poliisien ja rajavartijoiden määrä ei vähene.

Ministeri Ranne: Turvallisuutta ja taloutta vahvistavat tiehankkeet nuijittu riihessä
Hallitus käynnistää useita merkittäviä liikenneinfrainvestointeja koko Suomessa vuonna 2025. Uusista infrainvestoinneista sovittiin hallituksen budjettiriihessä tänään 3.9.2024.
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














