Artikkeli kuva

LEHTIKUVA

Budjettiriihi päätökseen: Sopeutus on uusi normaali – katseet käännetään kasvuun

03.09.2024 |22:47

Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä ja ”tästä pidämme kiinni”, totesi valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen budjettiriihen loppuinfon aluksi.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää 9 miljardin säästökokonaisuudessa onnistumista ja sitä, ettei reaalitaloudessa tapahdu ”ainakaan mitään suuria negatiivisia yllätyksiä”.

 – Toki aina itse toivon, että joskus tulee ehkä positiivisesti yllätyksellisiä lukuja ja kasvun käynnistymiseen me uskomme.

Sopeutusta jatkettava seuraavallakin kaudella

Mikäli hallituksen valitsemaa talous- ja finanssipoliittista linjausta ei jatketa, velka ponkaisee uuteen nousuun.

– Vaikka me teemme vaikeita päätöksiä, massiivistakin sopeutusta, niin tämä ei ole poikkeuksellista, eikä vain tälle hallituskaudelle, vaan tätä tulee jatkaa määrätietoisesti myös seuraavalla hallituskaudella, Purra muistutti.

– Kutsun itse tätä uudeksi normaaliksi.

Hallituksen toimenpiteet voimaan asteittain

Hallituksen pontevista toimista huolimatta alijäämä pienenee ensi vuonna vain runsaat 0,5 miljardia euroa tähän vuoteen verrattuna.

Syynä on se, että heikko suhdannetilanne vaikuttaa suoraan valtion verotuloihin ja hyvinvointialueiden alijäämistä tulee 1,4 miljardia lisää miinusta. Hyvinvointialueiden menot ovat itse asiassa 30 prosenttia valtion kaikista menoista.

Lisäksi hallituksen sopeuttavat toimenpiteet tulevat voimaan asteittain, eivätkä näy siten talousluvuissa välittomästi. Toisaalta kasvutoimien ja rakenteellisten toimien positiivinen vaikutus valtiontalouteen näkyy sekin viiveellä.

– Ilman näitä meidän sopeutustoimia alijäämä olisi lähes lähes 16 miljardia. Tietenkin, mikäli vielä ajatellaan, että myös harkinnanvaraisia menoja oltaisiin vastaavasti lisätty, niin se olisi vielä huonompi, Purra totesi.

Yksityiseltä sektorilta kasvavaa hyvinvointia

Hallitusohjelmaa voi itse asiassa kutsua tietynlaiseksi kasvuohjelmaksi jo itsessään. Se sisältää lukuisia toimia vaikkapa luvituksen vauhdittamisesta ja osaamistason nostosta.

Rakenteelliset toimet ja uudistukset, joita tehdään “työmarkkinoille ja muualle” tähtäävät Purran mukaan kaikki siihen, että tässä maassa “sitä aitoa reaalista kasvuakin vielä nähtäisiin, mitä ei ole vuosikausiin varsinaisesti ollut”.

– Me huolehdimme talouden rakenteista, yhteiskunnan toimintaedellytyksistä, edellytyksistä tehdä työtä, yrittää, kasvaa ja investoida. Mutta yksityisellä sektorilla yrityksissä luodaan uutta, innovoidaan, otetaan riskejä ja niin edelleen, ja sieltä syntyy sitä kasvavaa ja kestävää hyvinvointia.

Korvaavia säästöjä tarvitaan

Purra toi julki jo aiemmin sanomansa siitä, että kaikkia säästötoimia ei onnistuta annetussa aikataulussa tai tavoitellussa määrässä saavuttamaan. Hallitus on joutunut hakemaan korvaavia säästöjä.

Hän nosti esille muun muassa hyvinvointialueille kohdistuvat 290 miljoonan euron säästöt hoitotakuuta ja henkilömitoitusta muuttamalla. Kotoutumiskorvauksista niistetään puolestaan 58 miljoonaa euroa.

Valtionhallinnon toimintamenojen tuottavuusohjelma on 274 miljoonaa euroa ja se on kohdennettu ministeriöiden oman valmistelun pohjalta. Purran mukaan asiasta tiedotetaan lisää 23. syyskuuta.

Puolustukseen panostetaan

Valtiovarainministeri teki muutaman noston myös turvallisuuteen liittyvistä panostuksista. Nato-jäsenyyteen liittyviin uusiin resurssitarpeisiin osoitetaan yhteensä 67 miljoonan euron lisämääräraha.

Lisätarpeet aiheutuvat Naton läsnäolon vahvistamisesta Suomessa. Näitä ovat Suomeen perustettava maajohtoporras (MCLCC) sekä eteentyönnetty maavoimajoukkojen läsnäolo (FLF) Suomessa.

Lisäksi liittolaismailta saatavan avun vastaanottokyvyn edistämiseen osoitetaan lisämäärärahaa. Panostuksissa on kyse Nato-jäsenyyden täysimääräisestä hyödyntämisestä osana kansallisen puolustuksen kehittämistä.

Puolustushallinnon määrärahat nousevat vuonna 2025 lähes 6,5 miljardiin euroon, joka on 488 miljoonaa euroa enemmän verrattuna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon. Merkittävin määrärahoja kasvattava tekijä on monitoimihävittäjien hankintaan liittyvän tilausvaltuuden menoajoituksen muutos 251 miljoonalla eurolla.

Poliisille lisäresursseja

Sisäiseen turvallisuuteen liittyen lisätään poliisin resursseja niin, että se mahdollistaa 8 000 poliisin määrän vaalikauden lopussa. Tähän ehdotetaan kehyspäätöksen mukaisesti 17,5 miljoonan euron lisäystä.

Kehyspäätöksessä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan varattiin 2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi täydennyksenä ehdotetaan vielä 5 miljoonaa euroa. Lisäksi harmaan talouden torjuntaan sekä koulupoliisin toimintaan osoitetaan lisäresursseja.

Vankien määrän nousun vuoksi vankilaturvatekniikan parantamiseen ehdotetaan 6,5 miljoonaa euroa Rikosseuraamuslaitokselle. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltoon ehdotetaan 1,9 miljoonaa euroa.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 6 miljoonaa euroa välttämättömiin materiaali- ja kalustohankintoihin. Resursoinnilla vahvistetaan myös Rajavartiolaitoksen varautumista kyberuhkiin. Rajavartiolentolaivueen toiminta jatkuu Turun lentoasemalla.

Työn verotusta kevennetään

Valtio kerää verotuloja kokonaisuudessaan verotuloja 67,2 miljardia euroa. Kokonaisveroaste nousee hieman “näiden keväällä tehtyjen vero sopeutuspäätöstemme myötä”, Purra täsmensi.

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta valtion tuloveroasteikon kahta ylintä tuloluokkaa.

Lisäksi työn verotusta kevennetään painottaen pieni- ja keskituloisia. Lapsiperheiden työn verotusta kevennetään tekemällä työtulovähennykseen lapsilukuun perustuva korotus.

Kuntien tulopohjaa vahvistetaan poistamalla ansiotulovähennys ja korottamalla vastaavasti työtulovähennystä. Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienimpien eläkkeiden verotus ei kiristy. Myös kotitalousvähennystä supistetaan.

Vuoden 2025 budjetin tulot ovat 76,6 miljardia euroa ja menot 88,8 miljardia euroa. Budjettiehdotus on noin 12,2 miljardia alijäämäinen.

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomen uutiset logo

Hallitus vahvisti budjettineuvotteluissa poliisin ja rajavartiolaitoksen toimintaa – “Suomessa apua saa hädän hetkellä”

03.09.2024 |20:20

Viikon suosituimmat

1.
Suomen uutiset logo

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen

07.02.2025 |12:11
4.
Suomen uutiset logo

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin

07.02.2025 |17:54
5.
Suomen uutiset logo

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle

08.02.2025 |17:37
6.
Suomen uutiset logo

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa

07.02.2025 |17:20
9.
Suomen uutiset logo

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”

07.02.2025 |17:39

Uusimmat

Perussuomalainen 1/2025

Mainos kuva

Lue lisää

PS Naiset 3/2024

Mainos kuva

Lue lisää