Berliinissä on järjestetty tänäkin kesänä lukuisia mielenosoituksia Israelia vastaan. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Oikeistolainen AfD-puolue voitti osavaltiovaalit demarien hallitsemassa Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistolainen Linke-puolue Berliinissä. Kummatkin löivät vahvoilla luvuilla osavaltioiden entiset valtapuolueet demarit ja kristillisdemokraatit. Liittokansleri Merzin puolue tipahti Mecklenburg-Etupommerissa kokonaan parlamentista. Seuraukset yltävät koko Saksaa. Vain 30 prosenttia saksalaisista pitää CDU:ta enää kansanpuolueena.
Kristillisdemokraattiselle CDU-puolueelle sunnuntaina pidettyjen vaalien tulos oli tyrmäävin Mecklenburg-Etupommerissa, jossa se jäi viiden prosentin äänikynnyksen alle ja putosi parlamentista. Kysymys oli vajaasta tuhannesta äänestä.
Edellinen historiallinen takaisku CDU:lle tuli kaksi viikkoa sitten Saksi-Anhaltin osavaltiovaalissa vaikka osa parlamenttipaikoista säilyikin. Niissä vaaleissa voiton vei AfD lähes 44 prosentin tuloksella.
Berliinissä CDU menetti johtavan puoleen aseman ja mahdollisuuden saada oma ehdokkaansa hallitsevaksi pormestariksi.
– Vaalien tulos merkitsee CDU:n palomuuripolitiikan romahtamista. Äänestäjä osoittivat, että he eivät halua enää sellaista politiikkaa, AfD:n puheenjohtaja Alice Weidel sanoi lehdistötilaisuudessa.
Hän veikkasi, että CDU:n kannatus romahtaa viiden prosentin alapuolelle koko maassa.
AfD:n toisen puheenjohtajan Tino Chrupallan mukaan äänestystulos ja siirtymät osoittavat, että AfD:n eristämiseen pystytetty palomuuri kulkee CDU: sisällä.
Tästä kertoo hänen mukaansa tieto, että noin 32 000 entistä CDU:n äänestäjää antoi Mecklenburg-Etupommerissa näissä vaaleissa äänensä AfD:lle.
– CDU ei edusta enää kansallista intressiä. Ihmiset ovat saaneet tarpeekseen, Chrupalla sanoi.
Vaalien tulos osoittaa hänen mukaansa, että kansalaiset haluavat politiikkaa, joka katkaisee asevarustelu- ja eskaloitumisspiraalin ja keskittyy oman maan asioihin.
AfD sai Mecklenburg-Etupommerissa 45 prosenttia parlamenttipaikoista ja näin puoleen kärkiehdokkaan Leif-Erik Holmin mukaan selkeän tehtävän muodostaa hallitus. Mukaan keskusteluihin hän lupasi kutsua kaikki puolueet.
Eräänä Holmin tavoitteena on perustaa tutkintalautakunta selvittämään korona-ajan päätöksiin liittyneitä epäselvyyksiä sekä muovata osavaltion energia- ja maankäyttöpolitiikasta sellaista, ettei yritysten tarvitse siirtyä muualle.
Kutsu sai tuoreeltaan tyrmäävän vastaanoton tähän asti SDP:n ja Linken hallitusta johtaneelta pääministeri Manuela Schwesigiltä (sd), joka ilmoitti haluavansa jatkaa pääministerinä demarien, Linken ja vihreiden muodostamassa punapunavihreässä hallituksessa.
Schwesig tunnetaan Saksassa ”putinistina”, joka ajoi venäläisen kaasun ostamista viimeiseen hetkeen asti keinolla millä hyvänsä. Vaalikampanjansa aikana hän pahoitteli toimintaansa.
Saksan hallituspuolueiden CDU:n ja SPD:n tappiota kahdessa osavaltiovaalissa selitetään myös hallituksen sisällä kitkaa aiheuttavalla ja mahdollisesti eläkeikää korottavalla eläke- ja hoitoreformilla. Monien saksalaisten mielestä on uhkaavaa, ettei riittävää vanhuuseläkettä saisi kerrytettyä 45 työssäolovuoden aikana.
SDP:n puheenjohtaja ja hallituksen valtiovarainministeri Lars Klingbeil selitti tappiota kommunikaatio-ongelmalla. Hallitus ei ole onnistunut välittämään kansalaisille oikeaa tietoa uudistuksesta, mikä on synnyttänyt kaunaa hallituspuolueita kohtaan ja auttanut AfD:tä voittoon.
CDU:n ja demarien välillä kytevä riita oli myös vaalien jälkeisenä päivänä vaikeasti peiteltävissä.
– Myös liittokanslerin on mietittävä, mitä on tehnyt väärin eikä osoittaa vain toisia. Emme voi lyödä päätämme jatkuvasti seinään. Tarvitsemme selkeän marssisuunnan, sanoi SPD:n toinen puheenjohtaja ja työministeri Bärbel Bas puoluetoimistossa pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Tosiasioiden tunnustamista ja hieman nöyryyttä olisi odottanut Friedrich Merziltä myös vihreiden puoluejohto.
CDU:n varapuheenjohtaja ja hallituksen koulutusministeri Karin Brien piti syyllisenä CDU:n historialliselle vaalitappiolle ”radikaalien voimien vahvistumista”.
Ongelmat ovat hänen mukaansa kuitenkin voitettavissa. Liittokanslerin eroamisen ja hallituksen kaatumisen hän tyrmäsi. Myös muut CDU-poliitikot puhuivat voittajista ekstremisteinä.
– Emme ole valittu kuudeksitoista kuukaudeksi vaan neljäksi vuodeksi, hän vastasi jymyuutisia odottaneelle medialle puoluetoimiston edessä odottaneelle medialle.
Ei kuitenkaan savua ilman tulta. Myöhemmin lehdistön eteen astunut liittokansleri Merz sanoi olevansa kiitollinen, että myös demarit haluavat pitää hallituksen koossa.
AfD sai runsaasti ääniä aikaisemmin muita puolueita äänestäneistä ja aikaisemmissa vaaleissa nukkuneilta.
Se sai Mecklenburg-Etupommerissa noin 50 000 ääntä ennen SPD:tä ja noin 32 000 ääntä ennen CDU:ta äänestäneiltä.
Myös noin 9000 aikaisemmin Linkeä äänestäneistä ja noin 16 000 ennen liberaalipuolue FDP:tä äänestäneistä äänesti tällä kertaa AfD:tä.
Berliinissä AfD:tä siirtyi äänestämään noin 60 000 ennen CDU:ta äänestänyttä ja noin 8000 ennen demareita äänestänyttä.
Aikaisemmin äänestämättömiltä berliiniläisiltä AfD sai noin 61 000 ja CDU noin 10 000 ääntä.
Linken kannattajiksi siirtyi Berliinissä vihreistä noin 57 000, demareista noin 39 000 ja CDU:sta noin 16 000 äänestäjää.
Linke oli Berliinissä erityisesti nuorten suosiossa.
16-24-vuotiaista berliiniläisistä Linkeä äänesti 43, AfD:tä 12, vihreitä 11, CDU:ta 8 , demareita 7 ja BSW-puoluetta 6 prosenttia.
Ikäluokkaan 25-34-vuotiaat kuuluneista Linken valitsi joka toinen ja AfD:n joka kymmenes. Vihreitä heistä äänesti 13 prosenttia.
Työläisistä AfD:tä äänesti tästä ryhmästä 30, Linkeä 26, CDU:ta 10, BSW:tä 9, vihreitä 8 ja demareita 6 prosenttia.
Toimihenkilöiden ja viranhaltioiden suosikki oli Linke, jota äänesti 29 prosenttia tähän ryhmään kuuluvista. Toiseksi suosituimpia olivat tässä ryhmässä vihreät ja AfD, joita äänesti kumpaakin 16 prosenttia vaaleihin osallistuneista.
Yksityisyrittäjistä Linkeä äänesti Berliinissä 26, CDU:ta 21, vihreitä 17 ja AfD:tä 13 prosenttia.
Yli 70-vuotiaiden suosiossa olivat CDU (33 prosenttia) ja SPD (21 prosenttia). Linkeä äänesti yli 70-vuotiasta 15, AfD:tä 12 ja vihreitä 10 prosenttia.
60-69-vuotiaiden ryhmässä suosituimmat puolueet olivat AfD (23 prosenttia) ja Linke (16 prosenttia).
Berliinissä Linken vaaliteemoja olivat vuokrien nousun pysäyttäminen, vuokralaisten aseman ja oikeuksien parantaminen ja sosiaaliasuntojen määrän lisääminen.
Linke ajaa suurten vuoka-asuntoyhtiöiden kansallistamista. Asiasta on järjestetty jo kerran kansanäänestys, mutta silloin kaupunkilaisten niukka enemmistö (51 %) tyrmäsi idean.
– Berliinistä on tehtävä taustasta riippumatta kaikille maksettavissa oleva, sanoi Linken pääehdokas ja Berliinin tuleva hallitseva pormestari Elis Eeralp lehdistötilaisuudessa.
Äänestys suurien kiinteistöyhtiöiden kansallistamisesta voidaan hänen mukaansa uusia, jos kaupunkilaiset niin haluavat.
Muita Linken vaaliteemoja olivat myös terveydenhoito, koulutus, julkinen liikenne sekä sosiaali- ja hoitopalvelut.
AfD:n Berliinin osasto kampanjoi muun muassa turvallisuudella, maahantulon vähentämisellä, kunnallisten asuntojen jakamisella ensisijassa Berliinissä pitkään asuneille, yksityisautoilun aseman parantamisella sekä vaatimalla konservatiivisempaa koulupolitiikkaa.
Toistuvasti rikoksia tekeville nuorille puolue esittää yöllistä ulkonaliikkumiskieltoa.
Mecklenburg-Etupommerissa AfD:n vaaliteemoja olivat energia, talous ja turvallisuus.
Puolue vaatii ydinvoimaan palaamista, CO2-verotuksen lopettamista sekä energian tuotannon yhdistämistä maankäyttöön ja maaseudun elinkeinoihin.
Teemoja olivat myös paremmat resurssit poliisille ja oikeuslaitokselle, rikosoikeudellisen ikärajan laskeminen 12 vuoteen, valtion säätelyn vähentäminen yritystoiminnassa ja sosiaalisen markkinatalouden vahvistaminen.
Koulutuksessa AfD haluaa säilyttää erityiskoulut erityistä opetusta tarvitseville sekä vähentää kotitaustan ja vanhempien merkitystä koulutukseen ja opiskeluun.
Puolue suhtautuu kriittisesti poliittiseen kasvatukseen ja kouluopetuksen varhaisseksualisointiin.
Berliinissä vaalit voittaneen vasemmistopuolue Linken rasitteena on yhteistyö aggressiivisten Hamasia tukevien ryhmien kanssa.
Avoimesta antisemitismistä Linkeä syyttää myös Saksan juutalaisten keskusneuvoston puheenjohtaja Josef Schuster. Hän ilmoitti äänestystulosta kommentoidessaan olevansa syvästi huolissaan antisemitismin ja juutalaisvihan normalisoitumisesta Berliinissä.
Schuster viittasi Linken vaalikampanjatilaisuuteen, joissa huudettiin tappamaan israelilaisia sotilaita. Hän vaati demareita ja vihreitä estämään Linken mukaantulon Berliinin hallitukseen.
Myös liittokansleri Friedrich Merz (CDU) syytti Linkeä nimeltä mainitsematta mutta selkeästi sitä tarkoittaen kasvavasta antisemitismistä.
Hän kutsui palestiinalaisten juutalaisten ja Israelin vastaisia mielenosoituksia häpeällisiksi.
– Teemme kaikkemme, että juutalaisten turvallisuus ja juutalainen elämä turvataan, Merz vannoi lehdistötilaisuudessa.
Linken kärkiehdokas Elif Eralp kiistää puolueensa antisemitismin ja juutalaisvihan. Hän lupaa tekevänsä tulevana hallitsevana pormestarina Berliinistä paikan, jossa kaikki ihmiset, niin juutalaiset kuin muslimit, kokevat olevansa turvassa.
Vaalikampanjassaan hän oli vaatinut Berliiniin lisää sekä juutalaisia että islamilaisia juhlapäiviä.
Linken johto pahoitteli vaalijuhlassa vallinnutta antisemitististä henkeä musiikkivalintoja myöten ja vakuutti, että juhlassa Linkeä kiitellyt tunnetun rikollisen arabialaisen perheklaanin johtaja oli tullut paikalle kuokkimaan eikä kutsuttuna vieraana.
Vihreiden puheenjohtajan Felix Banaszak muistutti, että vihreät ovat valmiita yhteistyöhön Linken kanssa vain sillä edellytyksellä, että se ottaa etäisyyttä antisemitismiin.
Mecklenburg-Etupommerissa:
AfD 38,2 (edellisiin vaaleihin verrattuna +21,5), SPD 35,5 (-4,1), Linke 6,5 (-3,4), vihreät 5,7 (-0,6), CDU 4,9(-8,4), BSW 4,8 (+4,8), FDP 1,0 prosenttia (-4,8).
Äänioikeutettuja oli 1,3 miljoonaa.
Berliinissä:
Linke 25,7 (edellisiin vaaleihin verrattuna 13,4), CDU 18,8 (-9,5), AfD 16,3 (+7,2), vihreät 14,3 (-4,1), SPD 12,1 (-6,3), BSW 4,7 (+4,7), FDP 2,5 prosenttia (-2,1).
Äänioikeutettuja oli 2,4 miljoonaa. Berliinissä saivat äänestää kaikki yli 16-vuotiaat Saksan kansalaiset.
Vaaleissa valittiin samalla 12 kaupunginosaan omat alueparlamentit. Niissä olivat äänioikeutettuja myös kaupungissa kirjoilla olevat EU-kansalaiset.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
The Economist -lehden artikkelin mukaan Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) systemaattinen ulos sulkeminen ei ole onnistunut pysäyttämään puolueen nousua. Pikemminkin se on alkanut vahvistaa puolueen asemaa. Eristäminen pakottaa muut puolueet yhä oudompiin koalitioihin, heikentää AfD:n kannustimia maltillistua ja suojaa sitä hallitustyöskentelyn haasteilta sekä poliittiselta vastuulta.
Mitä korkeammalle Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio kasvaa, sitä kovaäänisemmin vaaditaan sen kieltämistä. Liittokanslerin ja muiden puolueiden boikotoima puolue syyttää hallitusta yrityksestä hiljentää oppositio.
Joukko saksalaisia liittopäiväedustajia aikoo esittää parlamentille, että se tekee perustuslakioikeudelle anomuksen oppositiossa istuvan Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) kieltämiseksi. Esityksen tueksi ”mummot oikeistoa vastaan” - järjestö on kerännyt 855 000 nimen adressin.
Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi voimakkaasti Ruotsin vasemmistopuolueen vaalimenestystä ja europarlamentaarikko Li Anderssonin suhtautumista siihen. Purra kuvaa, että vasemmiston vaalimenestys nojasi maahanmuuttajaääniin, moskeijoiden kannustukseen sekä ehdokkaiden antisemitismiin ja Hamas-myönteisyyteen.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Kun valtiovarainministeri Riikka Purra ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kohtasivat maanantaina harvinaislaatuisessa paneelikeskustelussa, Purra peräti kiitti Koskelaa tämän valitseman linjan talouspoliittisesta johdonmukaisuudesta. Velkajarrusta keskusteltaessa kipinät lensivät ja tunnelma kuumeni.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
