Varaosakaupassa kysytyimpiä ovat kuluvat osat, kuten laakerit, hihnat ja suodattimet. / MATTI MATIKAINEN
Maatiloja on Pohjois-Karjalassa määrällisesti vähemmän, mitä vielä muutama vuosikymmen sitten. Siitä huolimatta maataloustarvikkeiden kysyntä ei ole hiipunut. Lieksalaisyrittäjä Kari Heikuran mukaan yhä suuremmat ja investoivat maatilat pitävät varaosakaupan vilkkaana myös tulevaisuudessa.
Maatalouden rakennemuutos on muuttanut alan toimintaa perusteellisesti. Lieksalaisen A&K Heikura Oy:n yrittäjä Kari Heikura on seurannut kehitystä yli 40 vuoden ajan.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 39 825 maatilaa. Maatilojen määrä väheni vuodessa 1 143 tilalla eli lähes kolme prosenttia. Sama kehitys näkyy myös Lieksassa.
– Vaikka tilojen määrä vähenee, niin tuotanto ei laske samassa suhteessa. Tilat ovat nykyisin paljon suurempia kuin ennen, Heikura sanoo.
Rakennemuutos näkyy erityisen selvästi maidontuotannossa. Lieksa on tästä kehityksestä hyvä esimerkki. Kun Heikura aloitti uransa, Lieksassa oli yli 200 maitotilaa. Nyt niitä on jäljellä enää parikymmentä.
– Kehitys jatkuu edelleen. Tulevaisuudessa Lieksaan jää tuskin juuri kymmentä enempää maitotilaa. Jotta toiminta olisi kannattavaa, karjassa pitää olla vähintään 100–150 lehmää. Lisäksi tarvitaan urakointia ja muita liitännäiselinkeinoja, jotka tuovat lisätuloja ja pitävät toiminnan ja pitävät toiminnan kokonaisvolyymin riittävänä, Heikura selvittää.
Tilakokojen kasvu ja urakoinnin lisääntyminen näkyvät myös konekalustossa. Koneiden käyttöasteiden noustessa korostuvat toimintavarmuus, ennakoiva huolto ja varaosien nopea saatavuus.
A&K Heikura Oy:llä on toimipisteet Lieksassa ja Nurmeksessa. Yrityksen valikoimaan kuuluu yli 40 000 tuotenimikettä. Maatalouskoneiden varaosien lisäksi tarjolla on raskaan kaluston ja henkilöautojen varaosia.
Kysytyimpiä tuotteita ovat kuluvat osat, kuten laakerit, hihnat, ketjut, nivelakselit, suodattimet ja voiteluaineet.
– Tilat, jotka ovat panostaneet toimintaansa, pärjäävät suhteellisen hyvin. Ne myös investoivat ja laajentavat edelleen, Heikura kertoo.
Se näkyy myös 12 henkilöä työllistävän yrityksen myynnissä.
– Meillä on vakiintunut asiakaskunta, ja kokonaismyynti on tänäkin vuonna ollut hienoisessa kasvussa.
Myös harrastetraktoreiden yleistyminen kasvattaa varaosien kysyntää.
– Esimerkiksi laakereille riittää kysyntää. Vanhoissa koneissa tarvitaan usein myös sellaisia erikoislaakereita, joita ei löydy ihan joka paikasta.
Pohjois-Karjalan pitkät välimatkat korostavat paikallisen varaosapalvelun merkitystä. Kun kone rikkoutuu kiireisimmän työkauden keskellä, varaosan on löydyttävä nopeasti.
– Viljelijällä ei ole aikaa odottaa useita päiviä. Osan pitää löytyä heti.
Heikuran mukaan vuosikymmenten aikana rakentunut hankinta- ja yhteistyöverkosto on yrityksen tärkeimpiä kilpailuetuja.
– Meillä ei juuri myydä ei oota. Jos osaa ei löydy hyllystä, selvitämme mistä se saadaan. Vuosien aikana on syntynyt verkosto, jonka kautta tavaraa löytyy nopeasti.
Verkkokauppa kasvatti suosiotaan muutama vuosi sitten myös maatalousalalla, mutta Heikuran mukaan moni asiakas on sittemmin palannut paikallisen kauppiaan luo.
– Verkosta tilaamisessa on tullut pettymyksiä. Toimitukset ovat viivästyneet, ja väärien osien vaihtaminen tai palauttaminen ei olekaan aina niin helppoa kuin ajateltiin.
Vaikka maatilojen määrä vähenee edelleen, Heikura uskoo maatalouden säilyvän vahvana myös tulevina vuosina.
– En usko, että tuotanto vähenee tällä alueella merkittävästi. Maidontuotanto voi jopa hieman kasvaa, vaikka tilojen määrä pienenee. Investoivat tilat pitävät maatalouden pyörät pyörimässä.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset on aina korostanut, että maatalous ei ole vain elinkeino, vaan se on myös osa kansallista turvallisuutta ja suomalaista identiteettiä. Huoltovarmuus, omavaraisuus ja suomalaisten oikeus kotimaiseen, turvalliseen ja eettisesti tuotettuun ruokaan ovat perussuomalaisille keskeisiä arvoja.
Perussuomalaiset näkee, että kotimaisen energiaomavaraisuuden tärkeä yksittäinen varmistaja on se, että Suomi pitää turvetuotannon kannattavana ja toimivana.
Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas haluaa turvata kotimaisen ruoantuotannon. Hän on perehtynyt hallituksen ruokapoliittiseen selontekoon, joka linjaa ruokajärjestelmän suuntaa vuoteen 2040. Ruokastrategia hakee ratkaisuja tuottajien aseman vahvistamiseen ja markkinoiden epätasapainoon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas kertoo olevansa valtiovarainministeri Riikka Purran kanssa täysin samaa mieltä siitä, että seuraavan hallituksen on nostettava myös maataloustuet mahdolliseksi leikkauskohteeksi. Myös tällä alalla löysää rahaa on, ja paljon. Turha byrokratia, hankkeet, järjestöt ja hömppäheinä pois, ja raha niille jotka tuottavat, olipa tuotantosuunta mikä tahansa, Kangas kirjoittaa Facebookissa.
Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua lehmien rehussa käytettävästä Bovaer-lisäaineesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja maitotilallinen Antti Kangas muistuttaa, että suomalainen maito on edelleen turvallista kuluttajille ja että ylilyönnit ja pelottelu julkisessa keskustelussa voivat vaarantaa kotimaisen tuotannon kannattavuuden.
Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Pekka Aittakummu iloitsevat Valion päätöksestä keskeyttää Bovaer-rehulisäaineen käyttö maitotiloillaan ja vaativat ilmastotoimien pitämistä tutkittuun tietoon perustuvina. Edustajat korostavat, että Suomen maatalous on jo nyt maailman puhtaimpia, kotimaisen ruoan ilmastojalanjälki on matala eikä lehmien röyhtäilyillä ole merkittävää vaikutusta maailman päästöihin.
Viikon suosituimmat
STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.
Sydänliiton ylläpitämä sydäniskureiden paikannuspalvelu defi.fi on vaarassa loppua 50 000 euron vuosittaisen rahoituspulan vuoksi. Samaan aikaan liiton oma vuosikertomus paljastaa yli 20 miljoonan euron taseen ja miljoonan euron sijoitustuoton.
Helsingin Uimastadionilla on tänä kesänä havaittu tapauksia, joissa burkinia ei ole riisuttu ennen altaaseen menoa tapahtuvaa peseytymistä varten.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä muistuttaa, että vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä 2022, jolloin silloinen omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutui selittelemään Fortumin miljardien eurojen tukea tytäryhtiölleen Uniperille.
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.
Maahanmuuttokriittiset ryhmät kehottivat laittomasti maassa olevia siirtolaisia ottamaan jalat alleen ja poistumaan Etelä-Afrikasta heinäkuun alkuun mennessä. Köyhät käyvät nyt köyhien kimppuun ja mustat toisten mustien kimppuun. Tuhannet muista Afrikan maista lähtöisin olevat ihmiset ovatkin jo paenneet takaisin kotiseudulleen.
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo somekanavillaan, että hänen pääsynsä Britanniaan estettiin viime hetkillä. Hänen oli määrä puhua konservatiivien konferenssissa. Tynkkynen julkaisi keskiviikkona Instagramissa ja X:ssä videon, jossa hän kertoo saaneensa kaksi tuntia ennen lentoa tiedon maahantulon epäämisestä. Ilmoituksen mukaan ”hänen läsnäolonsa ei palvelisi yleistä etua".
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 18 henkilöä laajassa törkeiden huumausainerikosten kokonaisuudessa. Tuomioihin sisältyi myös yksi ampuma-aserikos. Oikeuden mukaan rikosvyyhdissä liikkui satoja kiloja huumausaineita, joita tuotiin Ruotsista Suomeen.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
