PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Hallitus koolle viimeiseen budjettiriiheen – Purra ei odota menoyllätyksiä

Hallitus torjuu afrikkalaista sikaruttoa järeillä lisätoimilla – villisikojen näytepalkkio nousee 500 euroon

Garedew jyrähtää lapsille suunnatuista sateenkaaritapahtumista: ”Tämä on Setan masinoimaa aivopesua jo pieniin lapsiin”

Reijonen: Keskusta näkee punaista

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista

PS-Nuorison järjestösihteeri: Suomella on opittavaa Islannin EU-kansanäänestyksestä

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”

Poliisiin kohdistuva väkivaltainen vastustaminen kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa – virkavalta avaa raakoja uhkatilanteita ja omia voimakeinojaan

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi

Purra: Vasemmistopuolueet pelaavat Suomen taloudella venäläistä rulettia

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen uhkailee X:ssä räjähdyksillä ja tappamisella

Maahanmuuton ongelmat nousivat vihdoin esiin mediassa – Purra: ”Jos olisin toimittaja, hävettäisi”

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia

Pikkukaupungin idylli murtui: Raivoisa tappelu keskellä kirkasta päivää – viidakkoveitsikin heilui

Laittomat maahanpyrkijät ajoivat Italiassa uimarin päälle – jatkoivat pysähtymättä rannalle ja juoksivat pakoon

Garedew: “Opetusministeri Adlercreutz lähti mukaan Setan aivopesukampanjaan”

Väkivaltaisuudet puhkesivat taas Ceutassa – Espanja pyytää Frontexia apuun

Väitöskirja

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, FM Simo Grönroos <a href="https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/events/public-fi?id=65942">väittelee</a> maanantaina 12.6.2023 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta &#8221;Kauko Kare &#8211; Suomettumisen kriitikko &#8211; Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon perustajan toiminta Kekkosen ajan toisinajattelijana&#8221;.

Simo Grönroosin väitöskirja keskittyy tarkastelemaan sitä, miten valistuksen ajan filosofeja ja renessanssin humanisteja ihailleesta individualistisesta lehtimiehestä Kauko Kareesta tuli suomettumisen myötä äärioikeistolaisen fanaatikon maineen saanut Urho Kekkosen ajan toisinajattelija. Väitöskirja tarjoaa lisäksi uusia näkökulmia suomettumisen ajasta sekä erityisesti Kekkosta vastustaneiden toisinajattelijoiden toiminnasta.
Suomettumisen ja Kekkosen vastustaja
Toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Kauko Kare oli yksi suomettumisen ajan jyrkimmistä Urho Kekkosen vastustajista. Kare julkaisi vuonna 1967 menestyskirjan &#8221;Tähän on tultu&#8221;, jossa kritisoitiin suorin sanoin Kekkosen presidenttikauden poliittisia ilmiöitä, kuten Neuvostoliiton kasvanutta vaikutusvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ulkopolitiikan käyttämistä sisäpolitiikan aseena ja sananvapauden kaventumista itsesensuurin vallatessa alaa.
Kare ryhtyi kirjan saavuttaman menestyksen turvin itsenäiseksi kustantajaksi ja toimi 1990-luvun alkuun asti perustamiensa Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon kautta sellaisten tietojen, näkökulmien ja mielipiteiden äänitorvena, jotka olisivat muuten jääneet julkaisematta suomettuneessa Suomessa.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, auditorio PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Vesa Vares, Turun yliopisto. Kustoksena on Juha Siltala. Väitöskirja julkaistaan sarjassa &#8221;Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta&#8221;.
&nbsp;

Simo Grönroos väittelee Kekkosen ajan toisinajattelijasta – suomettumisen kriitikko Kauko Kare sai äärioikeistolaisen maineen

VÄITÖSKIRJA | Ammattikorkeakoulujen yhtiöittämistä tutkinut Jukka Linna esittää tuoreessa väitöskirjassaan, että osuuskunta olisi ollut osakeyhtiötä parempi vaihtoehto. Osuuskuntamallia ei ammattikorkeakoululain rahoitusmallissa huomioitu, sen sijaan maaliin ajettiin osakeyhtiömalli. Perussuomalaisten kansanedustajan Kimmo Kivelän puheenvuorot nousevat väitöstyössä vahvasti esiin. Kivelä esitti nykyistä yhtiömalliin nojaavaa lainsäädäntöä valmisteltaessa syvän huolensa siitä, että koulutusmaailmasta muotoutuu bisnespelureiden temmellyskenttä. Linna nostaa esiin myös ammattikorkeakoulujen poliittisen ohjauksen.

Perjantaina 17.6. tutkija Jukka Linna väitteli Helsingin Yliopiston Oikeustieteellisessä tiedekunnassa ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisestä. Linnaa kummastuttaa se, ettei uuden ammattikorkeakoululain rahoituksen selvitys- ja valmisteluvaiheessa otettu millään tavalla tarkasteluun osuuskuntamallia.
Tutkija on selvittänyt seikkaperäisesti ammattikorkeakoululain uusimisprosessin eduskunnassa. Virkamiesvalmistelun jälkeen hallituksen esitys uudeksi laiksi tuotiin eduskuntaan 4.4.2014. Lähetekeskustelu käytiin 22.4. jonka aluksi silloinen opetusministeri Krista Kiuru esitteli lakiesityksen monella tavalla sitä puolustellen. Lähetekeskustelun keskiöön nousi opiskelijan oppilaskuntaan kuulumisen ”pakkojäsenyys” opiskelijan terveydenhuollon rahoittamisen ehtona.
Kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.) nosti asian tikun nokkaan toteamalla, etteivät pakkojäsenyydet kuulu moderniin yhteiskuntaan. Samalla hän nosti esille ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöittämisen ja kritisoi sitä, että vain se on nähty ainoana mahdollisuutena. Kivelää pelotti se, että koulutusmaailmasta tulee pitkän päälle bisnespelureiden temmellyskenttä, joka jää kansanvaltaisen kontrollin ulkopuolelle. Kivelä oli arvostellut osakeyhtiöittämistä jo ammattikorkeakoululainsäädännön ensimmäisen vaiheen käsittelyssä vuotta aiemmin.
Myöhemmin laista poistettiin ”pakkojäsenyys”, koska perustuslakivaliokunta otti siihen kielteisen kannan.
Lakiesitys tuli eduskunnan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn 4.11.2014, jolloin Kivelä otti uudestaan esille osakeyhtiöittämisasian, vaikka oli sitä hyväksymässä sivistyslakivaliokunnan mietinnössä. Asiantuntijakuulemisissa ei yksikään kuultava kertonut tai tiennyt sitä, oliko osakeyhtiömalli käytössä jossakin päin maailmaa. Eli kyseessä on puhtaasti suomalainen malli – mutta miksi. Toisessa käsittelyssä eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen lausumaehdotuksineen.
Jukka Linna tarkastelee työssään myös parlamentaarikon ja systeemiteorian näkökulmia, tullen siihen tulokseen, että edustaja Kimmo Kivelä oli ainut, joka kyseenalaisti osakeyhtiömuodon itsestäänselvyyden siitä huolimatta, että muoto oli aivan uusi pohjoismaissa ja koko maailmassa. Keskusteluja mahdollisista riskeistä ei valiokunnassa käyty.
Kivelän näkemykset vahvasti huomioon väitöksessä
Tuore tohtori siteeraa useasti Kivelän täysistuntopuheenvuoroja lain käsittelyvaiheessa, mutta myös sen voimaantulon jälkeen. Hänen mukaansa parlamentaarikolla oli näkemys osuuskuntamuotoisesta ammattikorkeakoulusta. ”Osuuskunta nimenomaan, siis yhteisötaloutta, sosiaalitaloutta. Osuuskunnan mahdollisuudet ovat muutenkin, jos ajatellaan sitä, että sinivalkoisen pääoman jäänteet ovat nykyään osuustoiminnallisuudessa. Se on suomalainen Rockefeller, osuustoiminta” Hän suhtautui myönteisesti myös malliin, jossa opettajat ja opiskelijat voisivat olla jäseninä. ”Se olisi sellaista yhteisöllisyyttä vahvistavaa, identiteettiä, että tämä on meidän”.
Linna pohtii sitä, että auttoiko monipuolisen pappisuran kokemus Kivelää havaitsemaan ongelman talouden koodiston mukaisessa ammattikorkeakouluratkaisussa. Samanlaista koulutuksen funktiojärjestelmän positioita hän ei nähnyt opettajataustaisten kansanedustajien toiminnassa.
Vaaroja reformin rahoituksen järjestelyissä
Parhaillaan valmistellaan toisen asteen koulutusuudistusta. Meneillään on lakiesityksen lausuntokierros ja työryhmätyöskentely. Uudistuksen tavoitteena on purkaa nuorten ja aikuisten koulutusrajat ammattikoulutuksessa. Karkeasti todeten kaksi lakia yhdistetään – laki järjestämisluvasta ja laki tutkinnon suorittamisesta. Uuteen lakiin tehdään myös merkittäviä uudistuksia. Lukiota koskevat uudistukset ovat vähäisempiä, mutta niitäkin koskettavat kunniahimoiset tavoitteet rahoituksen, sääntelyn ja ohjauksen kokoamisessa yhteen sekä työpaikalla oppimisen lisääminen, osaamisperusteisuus ja asiakas-/oppilaslähtöisyys.
Kimmo Kivelän saaman käsityksen mukaan lainvalmistelun tässä vaiheessa näyttää yhtäältä siltä, että laista tulee liian yksityiskohtainen, joka estää koulutuksen järjestäjän ketteryyden ja siirtää päätösvaltaa ministeriöön. Toisaalta rahoitusmalli näyttää ennakoimattomalta, joka vaikeuttaa pitkäjänteistä taloussuunnittelua.
Kansanedustaja Kivelä kehottaakin lain valmisteluun osallistuvia tutustumaan Jukka Linnan <a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/163012" target="_blank">väitöskirjaan</a>.
Poliittista ohjausta ministeriöistä
Väitöksessään Linna selvitti myös sitä, miten ammattikorkeakouluja ohjataan poliittisesti. Ohjausvälineinä ovat rahoitus, lainsäädäntö, lupajärjestelmät, tavoitesopimukset ja tieto.
&#8211; Tosiasiassa valtiolla ja ministeriöllä on käytössään yhä tehokkaampia ohjausmenettelyjä, ja kunnan omistajanvalta toteutuu ennen kaikkea hallituksen jäsenten valinnassa, väitöskirjassa todetaan.
Eräs väitöskirjaa varten haastateltu ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja pitää epäkohtana sitä, että valtio ohjaa toimintaa voimakkaammin kuin se sitä rahoittaa. Hän esittää yhden syyn sille, miksi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ovat osakeyhtiömallia ajaneet:
&#8211; Nämä kokevat sen omalta kannaltaan tehokkaammin ohjailtavaksi systeemiksi.
&nbsp;
&nbsp;

Sopiiko osakeyhtiömalli sittenkään ammattikorkeakouluille? Kimmo Kivelä: ”Bisnespelureiden temmellyskenttä”

Väitöskirja

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta

Simo Grönroos väittelee Kekkosen ajan toisinajattelijasta – suomettumisen kriitikko Kauko Kare sai äärioikeistolaisen maineen

Sopiiko osakeyhtiömalli sittenkään ammattikorkeakouluille? Kimmo Kivelä: ”Bisnespelureiden temmellyskenttä”

Uusimmat

Hallitus koolle viimeiseen budjettiriiheen – Purra ei odota menoyllätyksiä

Hallitus torjuu afrikkalaista sikaruttoa järeillä lisätoimilla – villisikojen näytepalkkio nousee 500 euroon

Garedew jyrähtää lapsille suunnatuista sateenkaaritapahtumista: ”Tämä on Setan masinoimaa aivopesua jo pieniin lapsiin”

Reijonen: Keskusta näkee punaista

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista

PS-Nuorison järjestösihteeri: Suomella on opittavaa Islannin EU-kansanäänestyksestä

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”

Poliisiin kohdistuva väkivaltainen vastustaminen kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa – virkavalta avaa raakoja uhkatilanteita ja omia voimakeinojaan

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi

Purra: Vasemmistopuolueet pelaavat Suomen taloudella venäläistä rulettia

Viikon suosituimmat

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen uhkailee X:ssä räjähdyksillä ja tappamisella

Maahanmuuton ongelmat nousivat vihdoin esiin mediassa – Purra: ”Jos olisin toimittaja, hävettäisi”

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi

Pikkukaupungin idylli murtui: Raivoisa tappelu keskellä kirkasta päivää – viidakkoveitsikin heilui

Laittomat maahanpyrkijät ajoivat Italiassa uimarin päälle – jatkoivat pysähtymättä rannalle ja juoksivat pakoon

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”

Garedew: “Opetusministeri Adlercreutz lähti mukaan Setan aivopesukampanjaan”

Väkivaltaisuudet puhkesivat taas Ceutassa – Espanja pyytää Frontexia apuun

Toimitus suosittelee

Koulushoppailu ei ole rasismia vaan järjenkäyttöä – poliittinen eliitti turvautuu pakkokeinoihin

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat

Järjestörahoitus on rikki: Somalijärjestön toiminnanjohtaja maksatti veronmaksajilla jopa peruuttamattoman hammaslääkärikäyntinsä

PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026