
Yksityiskoulujen kysyntä kasvaa – uusi kristillinen kotikoulu aloittaa Kouvolassa
Ensi viikolla käynnistyy uuden kristillisen koulun ensimmäinen lukukausi Kouvolassa. Koulu toimii kotikouluna, eli käytännössä se on maksullinen yksityiskoulu.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Yksityiskoulut ja kotikoulut kiinnostavat yhä useampia perheitä. Koulujen perustamisluvat ovat kuitenkin kiven alla. Onko virkakunnalla tai poliitikoilla jotakin yksityiskouluja vastaan, kysyvät hakurumbaan osallistuneet vanhemmat.
Yksityiskouluja, niiden tulevaisuutta ja toimilupia käsittelevä seminaari keräsi runsaasti yleisöä Helsingin Pikkuparlamenttiin. Kansalaisinfon tiloihin saapui opettajia, tutkijoita, yritysten edustajia ja kristillisten koulujen kannatusyhdistysten väkeä eri puolilta Suomea. Paikalla oli myös Opetushallituksen Johtamisen tuki -yksikön päällikkö Laura Francke vastaamassa kysymyksiin, joista osa oli kiperiäkin.
Koulun perustaminen on Suomessa luvanvaraista. Luvanvaraisuutta tai valvontaa sinänsä ei kukaan vastusta. Kaikki ymmärtävät sääntelyn tarpeen, kun kyseessä on lapsen etu ja oikeus koulutukseen.
Yksityiskouluista kiinnostuneet vanhemmat ja opettajat ihmettelevät kuitenkin sitä, että yksityiskouluille ei myönnetä lupia silloinkaan, kun hakija pystyy esittämään täysin dokumentoidut, lainmukaiset ja koulutuksen asiantuntijoiden laatimat opetus- ja toimintasuunnitelmat.
Vuoden 2018 jälkeen OKM ei ole myöntänyt yhtä ainutta lupaa uudelle yksityiskoululle. Vain ne yksityiskoulut, joilla lupa on ollut jo vanhastaan, ovat saaneet jatkaa.
Miksi hakuprosessi on arvaamaton ja läpinäkymätön, kysyvät turhautuneet hakijat. Opetusviranomaiset saattavat tarjota evätyn opetusluvan sijaan kotikoulua vaihtoehdoksi – kotiopetukseen kun ei tarvita lupaa.
Viranomaisten vastatarjous ei kuitenkaan ole aito vaihtoehto: vain harva vanhempi voi jäädä omasta työstään pois lapsia opettamaan, ja varsinkin yläkoulun aineissa tarvitaan jo opetettavien aineiden akateemisen tason hallintaa ja erityisiä opetusvälineitä – näin esimerkiksi fysiikassa, matematiikassa, kielissä tai vaikkapa teknisissä käsitöissä.
Suomessa ei ole – eikä ehkä pidäkään olla – yksityiskouluja samassa mielessä kuin esimerkiksi USA:ssa tai Iso-Britanniassa. Meillä yksityiskoulut eivät saa tehdä voittoa eivätkä kerätä lukukausimaksuja, ja ne ovat OKM:n luupin alla kuten muutkin koulut.
Suomalaisia yksityiskouluja pitäisikin ehkä nimittää ”itsenäisiksi” tai ”autonomisiksi” kouluiksi. Ne periytyvät peruskoulua edeltäneestä rinnakkaiskoulujärjestelmästä. Niissä noudatetaan samaa opetussuunnitelmaa kuin muissakin kouluissa, mutta koulun arjessa, painotuksissa ja katsomuksellisessa opetuksessa ne voivat erota valtion kouluista.
Esimerkiksi kaikki kristilliset koulut ovat yksityiskouluja, samoin muun muassa SYK ja Oulunkylän yhteiskoulu. Kaikkiaan yksityiskouluja on Suomessa kymmeniä.
Peruskoulujen romahtaneet oppimistulokset ja maahanmuuttovaltaisten koulujen kieliolot ovat johtaneet siihen, että kristillisiin kouluihin pyrkivät nekin suomalaisperheet, joiden motiivit kouluvalinnassa eivät ole uskonnollisia. Nämä perheet etsivät kristillisistä kouluista rauhallista, suomenkielistä ja -mielistä ympäristöä, joita monikulttuurisista lähikouluista ei enää löydy.
Kristillisten tai muiden yksityiskoulujen tarjonta vain ei pysy perässä. Tai pysyisi, jos lupien hakeminen olisi sujuvampaa ja lupakriteerit läpinäkyvämpiä, painottavat Kansalaisinfon seminaariin osallistuneet opettajat, koulutustutkijat ja luparumbaan osallistuneet vanhemmat.
Kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton toiminnanjohtaja Jukka Sipilä tarjosi kuulijoille järeää kalustoa lupakeskusteluun. Hän vetosi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2. artiklaan.
– Artiklan mukaan valtion tulee kasvatuksen ja koulutuksen tehtävää hoitaessaan kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus, siteerasi Sipilä.
Hän muistutti myös, että suomalaisella koulutusjärjestelmällä on juuret kristinuskossa.
– Opetustoiminnan käynnisti alun perin nimenomaan kirkko.
Sipilä lisäsi, että entiset oppikoulut – joista osa on nykyisiä yksityiskouluja – taas ovat ”vahvan kansalaisaktiivisuuden hedelmä.”
– Oppikouluja perustivat ja rakensivat aikanaan yksityiset ihmiset, perheet ja kyläyhteisöt. Juuri kansalaistoiminta vei oppimista ja sivistystä eteenpäin.
Niin voisi olla nytkin. Kansalaisten aktiivisuutta ei pidä rajoittaa, vaan kanavoida se oikein.
Sipilä esitti lopuksi toiveen, että jo lähetetyt hakemukset tulisi käsitellä ripeästi – vielä tämän hallituksen aikana.
Samoilla linjoilla oli yksityiskoulutilaisuuden avauspuheen pitänyt Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen. Salminen kuvaili yksityiskoulujen eetosta, johon kuuluu koulun autonomian puolustaminen ja kotien kasvatuspäämäärien tunnustaminen.
– Erilaisten kasvatus- ja opetuspäämäärien mahdollistaminen ja salliminen kuuluu kansalaisen perustuslaillisiin oikeuksiin, painotti Salminen.
– Yksityinen koulutarjonta voisi täydentää ja kehittää koko koulujärjestelmää eli tuoda koulutukseen uusia innovaatioita.
Salminen on pahoillaan siitä, että yksityiskoulujen luvanhakuprosessin hankaluus ja lupien epääminen on osasyynä kyläkoulujen kuolemiin.
– Moni kyläkoulu olisi voinut jatkaa aktiivisen kannatusyhdistyksen varassa, mutta ei ole saanut lupaa.
Yleisön joukosta muistutettiin myös, että luvan hakeminen on kallista. Yksi hakemus maksaa yli 3 000 euroa, ja hakemuskierroksia voi olla useita.
Seminaariin osallistuneet opettaja-kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman lupasivat viedä terveiset Arkadianmäelle.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Ensi viikolla käynnistyy uuden kristillisen koulun ensimmäinen lukukausi Kouvolassa. Koulu toimii kotikouluna, eli käytännössä se on maksullinen yksityiskoulu.

Helsingin peruskoulut voivat opettaa lukuvuonna 2026–2027 omaa äidinkieltä 54 kielellä ja enintään 308 ryhmässä.

Espoon suomenkielisissä peruskouluissa vieraskielisten oppilaiden osuus vaihtelee alle kymmenestä prosentista 86 prosenttiin. Kymmenessä koulussa heitä on yli puolet. Koulut ja asuinalueet eriytyvät voimakkaasti toisistaan.

Suomalaisten oppilaiden oppimistulokset heikkenevät, koulujen väliset erot kasvavat ja opettajien työkuorma lisääntyy. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää esitystä kansallisten kokeiden pilotoinnista tervetulleena.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
Viikon suosituimmat

Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää