Kouvolan seudun kristillinen kasvatus ry:n jäsen, luokanopettaja Kaisa Saarinen on yhtäaikaa huojentunut ja jännittynyt. Kolmen vuoden urakka kristillisen koulun perustamiseksi näyttää onnistuvan.
Yksityisen koulun perustaminen ei Suomessa ole helppoa. Ennen kuin oppilaat istuvat pulpetissa, vaaditaan kannatusyhdistyksiltä, yksityisiltä lahjoittajilta ja perheiltä joukkovoimaa, lainsäädännön tuntemusta, talousosaamista, hakemuksia, lomakerumbaa, kärsivällisyyttä ja aikaa.
Tätä kaikkea on tarvittu Kouvolankin tapauksessa, mutta pitkän uurastuksen jälkeen Saarinen voi huokaista helpotuksesta. Hän odottaa innolla tulevaa viikkoa, jolloin hän tapaa kahdeksan uutta oppilastaan.
Lukukausimaksu ei riitä kaikkiin menoihin
Saarinen kertoo, että aivan alkuperäisenä toiveena oli yksityiskoulu. Sen toteutuminen olisi ollut periaatteessa mahdollista, koska opetusministeriö on hyväksynyt kristillisen yhdistyksen esittämän opetussuunnitelman.
Perusopetuslupaa yksityiskoululle ei kuitenkaan hellinnyt, vaan hakijoita ohjeistettiin kotikoulun perustamiseen. Silläkin päästään alkuun.
Tilat löytyivät Kouvolan keskustasta vanhasta kauppaoppilaitoksesta. Lukuvuosimaksu on noin 1 000 euroa per oppilas eli sata euroa kuukaudessa per lapsi.
Saarinen sanoutui hiljattain irti kunnan vakituisesta opettajanvirasta ryhtyäkseen kristillisen kotikoulun opettajaksi – yrittäjänä. Tulot putoavat, sen hän tiesi jo etukäteen.
Väistämättä herää kysymys, millä Saarinen elää, kun vanhempien maksama lukukausimaksu kattaa hädin tuskin oppilaiden ruokakulut. Saarinen osallistuu opetuksen ohella koulun toiminnan ylläpitoon, mikä sulkee häneltä pois sivuansioiden hankkimisen mahdollisuuden.
Kouvolan kaupunki ei myönnä tukea koulun toimintamenoihin, joten on syytäkin ihmetellä, miten koulu pysyy pystyssä ja opettaja hengissä – onhan otettava huomioon sekin, että koulu kuin koulu tarvitsee aina kattavat sijaisjärjestelyt eivätkä nekään ole ilmaisia.
Saarisen vastaus toimittajan ihmettelyyn on yksinkertainen:
– Minä olen hyväksynyt sen, että elintaso tässä putoaa. Noudatan vakaumustani. Olemme jo hakeneet uudelleen opetuksen järjestämislupaa, sillä tarve koululle on kaupungissa selkeä.
Vaihtoehto levottomille julkisille kouluille
Tulevaisuudenuskoa Saariseen valaa myös se, että tällä hetkellä yksityistä kristillistä koulua odottaa yli 70 lasta Kouvolan seudulla, ja lisää on tulossa.
Osalle perheistä paikka kristillisessä koulussa on tärkeä nimenomaan uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, mutta muitakin motiiveja löytyy.
Pääkaupunkiseudulla yhä useammat vanhemmat etsivät peruskoululle vaihtoehtoa siksi, että julkiset koulut ovat levottomia, mikä näkyy suoraan oppimistuloksissa. Moni äiti ja isä myös toivoo, että enemmistö koulun tai luokan oppilaista taitaa suomen tai ruotsin kielen.
Ennakkoluulot jarruna kehitykselle
Kouvolan seudun kristillinen kasvatus ry:n aktiivijäsen Minna Schoeman koki koulun lupahakuprosessin työlääksi.
– Monesti tuntuu, että isolla osalla päättäjiä ei ole edes tahtoa myöntää perusopetuksen järjestämislupaa uusille kristillisille kouluille, vaikka kuinka hyvät hakemukset olisi, ja kysyntääkin on. Kaikkien päättäjien aivoituksia tosin ei voi tietää, mutta luvan saaminen on todella tehokkaasti tehty hyvin vaikeaksi.
Vastaava kokemus on monilla muillakin kuin Schoemanilla. Jotain kertonee sekin, että yhdeksään vuoteen yksikään yksityiskouluhakemus ei ole mennyt läpi. Muihinkin kuin kristillisiin yksityiskouluihin suhtaudutaan jotenkin lähtökohtaisen penseästi, minkä havaitsee myös esimerkiksi opettajainkoulutuksessa.
– Virallisesti perusopetusluvan epäämisen peruste oli se, että lapsimäärä alueella vähenee. Tosiasia kuitenkin on, että Kaakkois-Suomessa lapsimäärän väheneminen ei korreloi sen kanssa, kuinka moni perhe haluaa lapsensa kristilliseen kouluun, jatkaa Schoeman.
– Suhteessa laskevaan asukaslukuun kysyntä kristillisille kouluille on siis nousussa.
Yksityiskoulun perustajan pitää olla valmis satsaamaan aikaa ja rahaa jo luvanhakuun. Yksi hakemus ei riitä, ja jokainen hakemus ja sen täydennys maksaa 3 600 euroa. Vanhemmat saavat siis kaivaa kuvettaan jo silloin kun vasta tutkailevat vaihtoehtoja.
Suomessa eri asia kuin yksityiskoulu USA:ssa
Suomessa ei ylipäätään ole mahdollista perustaa yksityiskoulua samaan tapaan kuin muualla Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Syyt ovat pääosin lainsäädännöllisiä, mutta myös verotukseen liittyviä. Suomessa valtion rahoittama koulu ei saa kerätä lukukausimaksuja saati tehdä voittoa.
Yksityiskoulustatuksella toimivat koulut voivat kuitenkin päättää muita kouluja itsenäisemmin omasta opetuksestaan ja linjanvedoistaan kuin muut koulut. Tällaisia yksityiskouluja ovat esimerkiksi Helsingin Norssi, Oulunkylän Yhteiskoulu, Helsingin Reaalilyseo eli Ressu ja SYK.
Lukukausimaksuja saavat periä vain kotikoulut tai tietyn erityisluvan saaneet koulut, kuten Helsingin Eurooppalainen koulu Bulevardilla.
Eurooppalainen koulu on alunperin tarkoitettu EU-virkamiesten lapsille, mutta sinne otetaan muitakin oppilaita pääsykokeen kautta. Vanhemmat kiittävät Eurooppalaista koulua työrauhasta ja suomalaiskouluja korkeammasta vaatimustasosta. Lukukausimaksu on yli 2 000 euroa.
Koulupiirikohu lisää kiinnostusta
Yksityiskoulun perustamisesta kiinnostuneet yksityishenkilöt ja yhteisöt voivat hakea lisäapua ja neuvoja Yksityiskoulujen Liitolta, jonka toimisto sijaitsee Helsingissä.
Koulupiirijaoista käyty keskustelu ja asiasta noussut kohu lisännee kuitenkin kiinnostusta kaikille peruskoulun vaihtoehdoille. Perussuomalaiset ja kokoomuslaiset koulutuspoliitikot ovat järjestämässä aiheesta seminaaria ja tiedotustilaisuutta vielä tänä syksynä. Seminaarissa selvitetään yksityiskouluihin liittyvää lainsäädäntöä, sen muutostarpeita ja yksityiskoulujen rahoitusta.
Seminaarin tarkempi ajankohta selviää lähiviikkoina.