PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Sisäministeri Rantanen: Espanja sai varauksettoman tuen — EU:n sisäinen linjaero jatkuu

Espanjan tapahtumat ovat karu muistutus rajaturvallisuuden merkityksestä – Seppänen: ”Kun rajat pettävät, koko valtio pettää”

Verotuotot kasvussa – samalla veronkevennykset tukevat taloutta ja ostovoimaa

Valtiovarainministeri Riikka Purran kommentit oppositiojohtajien talouspuheisiin: ”Uskomatonta tuubaa”

Vantaan kaupunginvaltuutettu Lundell: Lapset eivät voi olla väline segregaation ehkäisyyn

Purra: Kaasua kasvulle, jarrua menoille – tätä linjaa tarvitaan yhä lisää

Varapuheenjohtaja Joakim Vigelius: ”Jos EU:n ulkorajat eivät pidä, koko Schengenin idea murenee”

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi

Italia palautti rajatarkastukset kuukaudeksi Espanjasta saapuville

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”

Kymmenet tuhannet afrikkalaiset tunkeutuivat väkisin Eurooppaan – Espanjan Ceutassa ”täysi kaaos”

Iranin vallankumouskaarti uhoaa: Näin tapamme Melanie Trumpin

Antikainen: Espanjan raja murtui – tätäkö Lindtman haluaa Suomelle?

Kielimuuri suojaa: Maahanmuuttajalapset eivät kelpaa ruotsinkielisiin kouluihin

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä

Kolumni: Sokea suvaitsevaisuus islamismille tappaa

kiusaaja

Kaisa Garedew: Koulukiusaamiseen tarvitaan vihdoin ripeät ja vaikuttavat otteet

Lomakausi on vaihtumassa syksyyn. Koulureput ja keltanokkalippikset palaavat katukuvaan. Koulujen pihat täyttyvät oppilaista. Vaikka syyslukukauden alku jännittää monia, ei yhdenkään lapsen tulisi joutua pelkäämään kouluun menemistä kiusaamisen vuoksi, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.

Hallitus päätti kevään kehysriihessä panostaa viisi miljoonaa euroa koulukiusaamisen ehkäisyyn. Määrärahojen käytöstä ollaan pian tekemässä tarkemmat linjaukset.
&#8211; Olen asiantuntijoita ja ruohonjuuritason toimijoita kuunnellen esittänyt useita vaihtoehtoja, joilla koulumaailma saataisiin turvalliseksi ja rauhalliseksi ympäristöksi jokaiselle lapselle. Osa niistä vaatii rahaa, osa lakien ja käytänteiden muutoksia. Osasta olen jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteita, toisia edistänyt muilla keinoilla, Kaisa Garedew sanoo.
<h4>Kouluväkivalta on aina poliisiasia</h4>
Koko toimenpidepolku vaatii uudistamista opettajien koulutuksesta opetussuunnitelmiin ja koulujen valvonnasta laiminlyöntien sanktioihin saakka. Kiusaamisen tunnistaminen, tehokas puuttuminen ja virkavastuun tuomat velvoitteet tulee Garedewin mielestä lisätä pakolliseksi osaksi opettajakoulutusta. Oppitunneilla ryhmähengen luomisen ja kiusaamisvalistuksen tarve on ilmeinen. Välituntivalvontaan tarvitaan lisää silmäpareja, esimerkiksi koulutettuja vapaaehtoisia.
&#8211; Lasten ja nuorten on voitava luottaa siihen, että aikuiselle kertominen auttaa aina. Kiusaamiseen on puututtava välittömästi, ja siksi sille on määritettävä selkeät lakisääteiset aikarajat. Puuttumisen laiminlyöminen on sanktioitava ja aluehallintovirastojen oma-aloitteinen valvonta tulisi laajentaa ulottumaan myös kouluihin.
&#8211; Kouluväkivalta on aina poliisiasia. Koulujen ja viranomaisten yhteistyön on oltava saumatonta. Samoin tiedonkulun vanhemmille. Kiusaaja tulee velvoittaa osallistumaan selvittelyyn. Tarvittaessa kiusaaja vaihtaa koulua, ei kiusattu. Myös tarvetta perustaa kansallinen kiusaamisasioiden keskus ja palkata kuntiin kiusaamistyöntekijöitä tulisi arvioida, Garedew katsoo.
<h4>Kaikkien aikuisten on puututtava kiusaamiseen</h4>
Koulurauhaa tulevat osaltaan parantamaan valmistelussa oleva kännykkäkielto ja kolmiportaisen tuen uudistus.
&#8211; Potentiaalisia keinoja on paljon, eikä mikään yksittäinen toimi riitä. Parhaat konstit on otettava ripeästi ja valtakunnallisesti käyttöön niin, että jo tänä lukuvuonna koulukiusaamisen kasvanut trendi saadaan laskuun ja kiusatuille lapsille saadaan riittävästi tukea.
&#8211; Tehtävä ei kuitenkaan ole vain päättäjien, viranomaisten ja opettajien: kaikkien aikuisten vastuulla on puuttua nähdessään tilanteen, jossa epäilee olevan kyse kiusaamisesta, sekä omalla esimerkillään näyttää, että jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdatuksi kunnioituksella; erilaisuudesta tai mielipiteistä riippumatta, Garedew korostaa.

Kansanedustaja Kaisa Garedew: Koulukiusaamisen kitkeminen vaatii koko toimenpidepolun uudistamista

Jussi Halla-aho herättelee kansaa Twitterissä lännen kaksijakoisesta suhtautumisesta Ukrainaa terrorisoivaan Venäjään. Yhtäältä Venäjä halutaan pysäyttää ja toisaalta veteen piirrettyä viivaa ei haluta ylittää sodan laajentumisen pelossa. Nyt on johtopäätösten aika.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho twiittasi 20 Ukrainan sotaa käsittelevää englanninkielistä teesiä ja sai hillittömästi tykkäyksiä kautta sosiaalisen mediamaailman.
Halla-aho nosti rohkeasti esille länsimaiden oudon ja dualistisen suhtautumisen Venäjään: miksi länsi ei vastaa kovaan kovalla?
&#8211; Venäjä terrorisoi Ukrainaa ohjuksilla turvalliselta etäisyydeltä valiten maaliksi kohteita, joilla ei ole sotilaallista merkitystä. Samaan aikaan emme halua antaa Ukrainalle riittävän pitkälle kantavia aseita, joilla yltäisi Venäjän maaperällä oleviin kohteisiin. Sodan laajentumisen pelossa, Halla-aho <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1548382718324400131">kirjoittaa</a> Twitterissä.
Kun Venäjä ampuu ohjuksia omalta maaperältään kohti Ukrainaa, laukaisupaikat ovat Halla-ahon mukaan täysin oikeutettuja sekä laillisia kohteita, katsoi asiaa sitten moraalisesti, lainopillisesti tai miltä muulta kannalta hyvänsä.
Halla-aho unilukkarina
&#8211; Mikä täsmälleen on tämä eskalaatio, jota pelkäämme? Venäjä pommittaisi Ukrainan kaupunkeja ja kohteita varsinaisen sotatoimialueen ulkopuolella tai että he yrittäisivät osua läntiseen apuun? Herätkää, eivät he pysty juuri sen enempään kuin jo tekevät.
Halla-aho ottaa esiin presidentti Vladimir Putinin ukaasissaan esittämät ”punaiset viivat”, joiden ylittäminen johtaisi kolmanteen maailmansotaan. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja muistuttaa, että mahdollisessa ydinsodassa Venäjä olisi raunioina muun maailman ohella.
Tärkeätä sen sijaan on havaita, että perinteistä sotaa Venäjä kestää huomattavasti länttä heikommin.
Lännen avoimuus pelaa Putinin pussiin
Suurin länsimaiden virhe Ukrainan sodassa on ollut se, että länsi toitottaa etukäteen sen, mitä ei aio tehdä. ”Emme lähetä hävittäjiä”. ”Emme lähetä omia joukkoja Ukrainaan”. ”Emme toimita uusimpia tankkeja”. ”Emme anna pitkän kantaman ohjuksia”.
&#8211; Näiden julistusten seurauksena Putin näkee rajat, joiden puitteissa voi toimia tarvitsematta pelätä suoraa yhteenottoa lännen kanssa. Hänelle on kerrottu tehokkaasti, että hän voi pommittaa ja tuhota Ukrainaa niin pitkään kuin huvittaa.
Halla-aho muistuttaa Talvisodan opetuksista. Stalin ei tehnyt rauhaa Suomen kanssa siksi, että neuvostojoukot kärsivät hirvittäviä tappioita. Stalin teki rauhan, koska pelkäsi Ranskan ja Britannian lähettävän joukkoja Suomeen.
Maailma saattaisi olla kovasti toisen näköinen, jos ranskalaiset ja britit olisivat tulleet ajoissa Suomen avuksi.
Putinilla ei huolta huomisesta
Venäjän presidentin ei tarvitse välittää kansansuosiostaan ja venäläisistä on pitkälti tehty zombeja, jotka ainakin virallisesti kannattavat sotaa Ukrainassa. Välittämättä omasta edustaan.
Putinilla on käytössään rajattomasti vanhaa aseistusta, jotka hän voi kaivaa varastoista modernien aseiden uupuessa. Hänellä ei ole mitään syytä lopettaa sotaa, johon kukaan ei halua suoraan puuttua.
Putin on Halla-ahon mukaan ”kiusaaja, joka halveksii heikkoja mutta kunnioittaa voimaa”. Hän ei koskaan aloittaisi sotaa tai riskeeraisi sen lopputulosta kaltaisiaan vastaan.
Johtopäätösten aika
Vaikka länsi ei Halla-ahon mielestä välittäisi Ukrainan tulevaisuudesta sinänsä, kannattaa meidän nyt kysyä itseltämme, kannattaako taistelu hävitä kaiken sen jälkeen, mitä olemme panostaneet sodan voittamiseen.
&#8211; Hyökkääjältä ei pidä enää tiedustella, miten paljon ja millaista apua saamme antaa tämän uhrille. Meidän on annettava Ukrainalle kaikki mahdollinen tuki invaasion pysäyttämiseksi. Sitten meidän on vakavasti pohdittava, miten Putin saadaan tekemään rauha.

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla