LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tuoreen Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn karu viesti ei jätä tulkinnanvaraa: kansalaisten usko suomalaiseen peruskouluun on romahtanut.
Kahdeksan vuotta sitten jopa 70 % piti kouluamme maailman parhaana, nyt enää 44 %. Samalla jopa 80 % suomalaisista haluaa älypuhelimet pois luokkahuoneista ja lähes 90 % antaisi opettajille lisää valtaa puuttua häiriökäyttäytymiseen.
– Ongelmia on vuosia lakaistu maton alle. Edelliset hallitukset ovat levitelleet käsiään ja toistelleet maailmankuulua mantraa ”meillä on maailman paras koulu ja opettajat”. Sillä aikaa kurittomuus on lisääntynyt, työrauha kadonnut ja oppimistulokset laskeneet, sanoo kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Ari Koponen.
Perussuomalaiset ovat Koposen mukaan jo vuosia varoittaneet koulun arjen karusta todellisuudesta, mutta muut puolueet ovat kieltäytyneet myöntämästä ongelmia. Hänen mukaansa on hyvä, että nyt on laajemminkin herätty ongelmiin.
– Tämä hallitus teki oppimisen tuen uudistuksen ja rajoittaa älypuhelinten käyttöä koulupäivän aikana. Nämä ovat juuri niitä keinoja, joita me olemme vaatineet jo pitkään, mutta joita edellinen hallitus ei uskaltanut tai halunnut tehdä, Koponen sanoo.
Koposen mukaan on kohtuutonta, että opettajat joutuvat työskentelemään ilman kunnollisia työkaluja, ja oppilaat kärsivät levottomista luokista. Koposen mukaan nyt otetut askeleet ovat vasta alkua.
– Koulun kuuluu olla paikka, jossa oppilaat saavat keskittyä oppimiseen ja opettajat opettamiseen, ei jatkuvaan taisteluun järjestyshäiriöitä tai somen aiheuttamaa levottomuutta vastaan.
PA ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Perussuomalaiset ovat huolissaan oppimistulosten laskusta ja lasten tulevaisuudesta. Hallitus tekee nyt pitkään kaivattuja muutoksia koulujen työrauhaan ja panostaa 200 miljoonaa lisää peruskouluun; oppimiseen ja kehittymiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskuntamme ongelmia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan seksuaalisuuteen liittyviä teemoja tulisi lasten ja nuorten kohdalla käsitellä erityisen hienotunteisesti kehitystaso huomioiden. Tähän velvoittaa myös laki.
Luetun ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi ruotsalaisissakin kouluissa. Edessä saattaakin poliitikkojen mukaan olla sukupolvi, joka ei osaa lukea. Hankala yhtälö maailmassa, jossa vaatimukset osaamiselle kasvavat kaiken aikaa. Lääke on kuitenkin olemassa: lukemaan oppii lukemalla ääneen.
Eduskuntaan on juuri saapunut esitys aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Uudistuksen myötä perustetaan uusi valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto ja kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Tällä uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan lupa- ja valvontakäytänteitä ja sujuvoittamaan lupaprosesseja.
Tänään on uutisoitu, että Keski-Uudenmaan koulutusyhtymä Keudan tiloissa on kuvattu aikuisviihdettä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että juuri tällaiseen kehitykseen puolue on pyrkinyt kiinnittämään huomiota ja vaatinut toimia sen kitkemiseksi.
Suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet, työrauha kouluissa on kärsinyt ja nuorten keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet. Sivistysvaliokunnan perussuomalaisen varapuheenjohtajan Ari Koposen mukaan yksi keskeinen ratkaisu näihin ongelmiin olisi kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän ajaksi.
Suomessa on tehty bisnestä ulkomaalaisilla opiskelijoilla. Nyt hallitus kaavailee loppua veronmaksajien kustannuksella tehtävälle rahastukselle.
Eduskunnasta on viimein tulossa älypuhelimien käyttöä rajoittava laki, joka mahdollistaa kännyköiden käytön kiellon oppituntien aikana. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on tyytyväinen uuteen lakiin ja haluaa avata keskustelun siitä, että vanhemmat eivät hankkisi älypuhelimia vielä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
