LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Luetun ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi ruotsalaisissakin kouluissa. Edessä saattaakin poliitikkojen mukaan olla sukupolvi, joka ei osaa lukea. Hankala yhtälö maailmassa, jossa vaatimukset osaamiselle kasvavat kaiken aikaa. Lääke on kuitenkin olemassa: lukemaan oppii lukemalla ääneen.
Viimeisin kansainvälinen koululaisten lukutaitoa mittaava PIRLS-tutkimus on vuodelta 2021. Ruotsalaiskoululaisten käyrät osoittivat vankasti alaspäin. Syytä tuskin on uskoa uskoa, että suunta olisi muuttunut. Kehnoja tuloksia on selitetty pandemialla ja sillä, että ruotsia kotonaan puhuvien oppilaiden suhteellinen osuus on vähentynyt.
Seuraava PIRLS-tutkimuksen pääkoe on vuonna 2026.
”Tänään joka neljäs oppilas ei osaa lukea kunnolla ja tilanne on erityisen vaikea heillä, jotka eivät puhu ruotsia äidinkielenään”, kirjoittavat sektoriministerit Johan Pehrson ja Lotta Edhom Aftonbladetin mielipideartikkelissa.
– Jos kehitys jatkuu samanlaisena, on mahdollista, että meillä on edessämme sukupolvi, joka käytännössä on luku- ja kirjoitustaidoton, ministerit toteavat.
Hammarkulsskolan Göteborgissa on eräs kouluista, joissa luetun ymmärtämisen olisi pitänyt heikentyä, kun tarkastellaan vastaavien koulujen tilannetta. Trendi on kuitenkin ollut ylöspäin, kun tarkastellaan niiden oppilaiden tuloksia, jotka opiskelevat ruotsia toisena kielenä.
Aiemmin koulun kolmasluokkalaiset olivat Ruotsin keskikastia mutta sitten he ottivat aimo harppauksen eteenpäin. Vuonna 2023 lähes 93 prosenttia oppilaista läpäisi kokeen, jossa mitattiin asiatekstin lukemista. Koko maan keskiarvo oli 65 prosenttia.
– Olen aina lukenut ja puhunut paljon oppilaideni kanssa. Tänään ollaan vieläkin tietoisempia siitä, kuinka tärkeää on, että oppilaat sisäistävät kielen ja että luetaan ääneen. Sitä kautta he oppivat ja saavat valtavasti sanoja, toteaa opettaja Marika Andersson Göteborgs Postenissa.
Tulevaisuus on haastava, kun neljäsosa 15-vuotiaista ruotsalaisista ei monikansallisessa vertailussa yllä lukutaidoltaan sellaiselle tasolle, että pärjääminen nyky-yhteiskunnassa olisi mahdollista.
Suomen tapaan nuorten lukutaidottomuudesta on noussut kova poru, mutta mediassa ei ole näkynyt pohdintoja siitä, mitä tästä kaikesta seuraa pidemmällä tähtäimellä.
Yhteiskunnan tasolla tilanne uhkaa kasvattaa julkisen talouden menoja, syventää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa demokratian toteutumista. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa kasvavaa painetta sosiaaliturvajärjestelmän rahoitukselle. Kun työelämästä syrjäytyneiden määrä kasvaa, veropohja saattaa kaventua ja samalla sosiaaliturvan kustannukset nousta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
Puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra vieraili lauantaina Tyrnävän koulussa, ja oli vaikuttunut näkemästään. Opettajat ovat motivoituneita ja erittäin tyytyväisiä. Tasoryhmäopiskelu auttaa kaikenlaisia oppijoita oppimaan paremmin.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perussuomalaisten entisen kansanedustajan Reijo Tossavaisen kunnianloukkauksesta. Tossavainen oli arvostellut Veronika Honkasalon osallistumista Palestiina-mielenosoitukseen.
