

LEHTIKUVA
Jaana Strandman: Lukeminen perustaitona on rapautunut
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
– Kirjojen lukeminen kehittää sanavarastoa, parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa sekä tukee aivoterveyttä. Hyvät lukukokemukset synnyttävät oivaltamisen ja mielikuvituksen kautta iloa, toteaa kansanedustaja Jaana Strandman.
Hallitus panostaa perusopetukseen
Hallitus tarkastelee Pisa-tulosten laskua Suomessa. Lukeminen sekä luetunymmärtäminen ovat perustaitoja, joita tulee Strandmanin mielestä erityisesti korostaa. Lapselle lukeminen jo varhaislapsuudessa tukee puheen- ja kielenkehityksen lisäksi myös mielikuvitusta ja tunteiden käsittelyä. Tällä on todettu tutkimuksien mukaan olevan suora yhteys myöhempään koulumenestykseen.
– Nykyhallitus osoittaa perusopetukseen kolme tuntia viikossa lisää tunteja, joista kaksi tulee äidinkieleen. Tässä tulee keskittyä lukutaitoon ja kirjoittamiseen. Mitä enemmän lukee, sitä paremmaksi lukijaksi kehittyy ja ymmärrys siitä, mitä teksti tarkoittaa ja kuinka sitä voi hyödyntää, kasvaa.
Lukeminen perustaitona ei saa heikentyä
Suomessa on laaja kirjastoverkko. Kirjastojen perustehtävänä on edistää ja mahdollistaa tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen, tietojen ja taitojen hankkimiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastopalvelut Suomessa ovat ilmaisia, joten lukemiseen on mahdollisuudet kaikilla kansalaisilla. Lisäksi kirjastot edistävät yhteiskunnallista aktiivisuutta.
– Kannustan kaikenikäisiä kansalaisiamme tarttumaan perinteiseen kirjaan ja lukemaan. Lukeminen perustaitonamme ei saa heiketä ja rapautua, ja tämä ei ole rahasta kiinni, Strandman kannustaa.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kansalaistaidot lukutaidon rapistuminen kirjoittaminen lukeminen Jaana Strandman Pisa-tulokset perustaidot äidinkieli kirjastot perusopetus Kirjallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tie koulurauhaan ja parempiin oppimistuloksiin on hyvin yksinkertainen: ”Opettajien on saatava auktoriteettinsa takaisin”

Kova kiire kehitysmaaksi: Ruotsissa lähes miljoona lukutaidotonta työikäistä
Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon.

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.

Vasemmiston hehkuttamille ideologioille, unelmille ja arvauksille perustuva ”tulevaisuuden koulu” saa kyytiä ruotsalaistutkijoilta – koulujen pitää keskittyä siihen, mitä nuoret tarvitsevat nyt
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.















