

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kova kiire kehitysmaaksi: Ruotsissa lähes miljoona lukutaidotonta työikäistä
Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon.
Ruotsissa on maan Tilastokeskuksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan 780 000 työikäistä 16–65-vuotiasta ihmistä, joiden luku- ja kirjoitustaidot ovat vajavaiset. Tutkimus on tosin jo vanha ja uudet tulokset tulevat tämän vuoden lopussa.
Yleisesti arvioidaan, että uudet luvut ovat entisiäkin selvästi synkemmät.
Lukutaidottomuus johtaa väistämättä syrjäytymiseen. Arki ei suju, jos ihminen ei pysty maksamaan laskuja, käymään kaupassa, varaamaan aikaa lääkärille tai ylipäänsä hankkimaan tietoa uudesta kotimaastaan.
”Luku- ja kirjoitustaidoton sukupolvi”
”Tänään joka neljäs oppilas ei osaa lukea kunnolla ja tilanne on erityisen vaikea heillä, jotka eivät puhu ruotsia äidinkielenään”, kirjoittavat sektoriministerit Johan Pehrson ja Lotta Edhom Aftonbladetin mielipideartikkelissa.
– Jos kehitys jatkuu samanlaisena, on mahdollista, että meillä on käsissämme sukupolvi, joka käytännössä on luku- ja kirjoitustaidoton, ministerit jatkavat.
Ratkaisuna Ruotsiin on vuoden 2028 syksyllä tulossa 10-vuotinen peruskoulu. Lapsille se tietää pakollista ruotsinkielistä esikoulua ja kielitaitovaatimusta myös esikoulun opettajille.
”Käsittämätöntä ja varoittava esimerkki”
Maahanmuuton ja vieraskielisen väestön määrän kasvaessa on syytä kantaa huolta perusasioista Suomessakin. Luku- ja kirjoitustaidon merkitystä korostaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak, joka ottaa asiaan kantaa viestipalvelu X:ssä.
– Tämä on samalla sekä käsittämätöntä, että varoittava esimerkki. Mikä: että Ruotsissa on ensivuonna n 800 000 lukutaidotonta ihmistä. Alleviivaa, että koulu kaikille on yhteiskuntamme takia keskeisen tärkeä, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Tämä on samalla sekä käsittämätöntä, että varoittava esimerkki.
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) September 24, 2024
Mikä: että Ruotsissa on ensivuonna n 800 000 lukutaidotonta ihmistä.
Alleviivaa, että koulu kaikille on yhteiskuntamme takia keskeisen tärkeä. https://t.co/izGOMqQo2B
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- 10-vuotinen peruskoulu vieraskielinen väestö vieraantuminen lukutaidoton Charly Salonius-Pasternak Lotta Edholm pohjoismainen hyvinvointivaltio Johan Pehrson luku- ja kirjoitustaito kielitaitovaatimus äidinkieli kehitysmaa esikoulu Syrjäytyminen maahanmuutto
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.