MATTI MATIKAINEN
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomen julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tiukkaa politiikkaa usean hallituskauden ajan. Futucastin haastatelussa hän puhuu muun muassa julkisen talouden sopeutuksista, Suomen talouden tilasta ja maahanmuutosta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutuneen ensi vaalikauden sopeutuksiin EU:n finanssipoliittisten sääntöjen kautta. Kansallinen velkajarru vaikuttaa hänen mukaansa enemmän seuraavalla hallituskaudella.
Purran mukaan Suomen julkinen talous vaatii edelleen merkittäviä toimia.
– Se edellyttää muutaman hallituskauden, kolmen hallituskauden osalta tiukempaa politiikkaa ja supistamista koko ajan, mutta sen jälkeen se tasaantuu.
Purra on vieraana Futucast-podcastin tuoreessa jaksossa.
Purran mukaan Suomen julkisen talouden rahoitusasemaa selittävät erityisesti hyvinvointialueiden menot, puolustus ja turvallisuus sekä korkomenot. Puolustus- ja turvallisuusmenoihin hän liittää myös Ukrainan tukemisen.
Hallitus on samaan aikaan lisännyt julkisia investointeja sekä tehnyt kasvutoimia, joihin kuuluvat verokevennykset ja erilaiset uudistukset. Purran mukaan vaikka talous kasvaa jälleen, julkinen talous on silti edelleen kaukana tasapainosta.
Purra torjuu ajatuksen siitä, että julkista taloutta pitäisi tasapainottaa ensisijaisesti veronkiristyksillä. Hänen mukaansa Suomen kokonaisveroaste on jo korkea.
Purran mukaan hallituksen tekemillä sopeutuksilla on väistämättä vaikutuksia talouskasvuun. Hän kuitenkin pitää niitä nykytilanteessa välttämättöminä.
– Ajatus on se, että vaikka sopeutustoimilla kaikissa tapauksissa on vaikutuksensa reaalitalouteen ja kasvuun, niin tässä tilanteessa niiden tekeminen on kuitenkin välttämätöntä. Tämä on valtiovarainministeriön ihan virallinen arvio.
Suuret veronkiristykset voisivat puolestaan hidastaa kasvua vielä voimakkaammin.
– Jos tähän tehtäisiin nyt sellaiset veronkiristykset, joita vasemmalta on ehdotettu, niin olisin varma, että se vaikutus kasvuun ja reaalitalouteen olisivat merkittävämpiä kuin näillä meidän tekemillämme säästöillä.
Haastattelussa käsiteltiin myös väestörakenteen vaikutusta julkiseen talouteen. Purran mukaan suuret ikäluokat ovat nyt iässä, jossa hoitotarpeet ja eläkemenot kasvavat voimakkaasti. Heitä seuraavat ikäluokat ovat kuitenkin pienempiä, minkä vuoksi kehitys hänen mukaansa myöhemmin tasaantuu.
Purra toivoo talouskasvun, kotitalouksien luottamuksen kohenemisen ja työllisyyden paranemisen vahvistavan nuorten perheiden mahdollisuuksia suunnitella perheen perustamista.
Haastattelussa nousivat esiin myös järjestöihin kohdistuvat säästöt, jotka ovat herättäneet paljon keskustelua.
Purran mukaan kyse ei ole siitä, että hallitus haluaisi leikata järjestöjen tekemästä tärkeästä työstä. Hänen mielestään järjestökenttä on kuitenkin kasvanut vuosien aikana liian suureksi suhteessa julkisen talouden kantokykyyn.
Hän arvioi, että julkisella rahalla ylläpidettyyn järjestökenttään on syntynyt päällekkäisyyksiä ja hallintoa, joita olisi mahdollista karsia.
Purran mukaan säästöjen tavoitteena on kannustaa järjestöjä tiiviimpään yhteistyöhön, vähentää hallintoa ja keskittyä vaikuttavaan kohtaavaan työhön.
Hän nostaa esiin myös kysymyksen työnjaosta järjestöjen ja julkisen sektorin välillä.
– Mikäli järjestöt tekevät sellaista työtä, joka meillä oikeasti kuuluisi julkiselle sektorille, niin silloin meidän järjestelmässämme on jotain pielessä.
Purran mukaan olisi tarpeen arvioida uudelleen, mitkä tehtävät kuuluvat järjestöille ja mitkä julkisen sektorin vastuulle.
Purran mukaan vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen vaikeuksia työllistyä selittää osin se, että yritykset pystyvät korvaamaan joitakin junioritehtäviä tekoälyllä.
– Teknologia ja nämä tekoälyn mahdollisuudet etenevät valtavaa vauhtia.
Purra korostaa kuitenkin, ettei tekoälyn kokonaisvaikutusta työmarkkinoihin pystytä vielä varmasti arvioimaan.
Purra toteaa maahanmuuttokriittisellä politiikalla olevan kysyntää muuallakin kuin Suomessa. Hän tuo ilmi, että rinnakkaisyhteiskuntia on syntynyt ja erityisesti suurten kaupunkien kehitys huolestuttaa häntä.
– Meille on tullut liikaa ihmisiä.
Maahanmuuttopolitiikassa pitäisi tarkistella vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen, koulutukseen tai sosiaaliturvan käyttöön.
Purra korostaa, ettei hän vastusta kansainvälisyyttä tai työperäistä maahanmuuttoa.
– Suomi on ja sen tulee olla avoin ulkomaalaisille ihmisille. Tänne maahan saa tulla asumaan, integroitumaan, tekemään töitä ja elämään meidän perusnormien arvojen mukaisesti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
SDP:n viiden miljardin euron veropommi ei ole mikään puolustusvero. Se on talouskasvun tappolista, joka on vain kääritty turvallisuuden käärepaperiin, kirjoittaa Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Suomen talous nousee nyt Euroopan kärjessä ja teollisuustuotanto on jo ylittänyt vuoden 2008 huipun. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää hallituksen onnistunutta linjaa, mutta muistuttaa, että julkinen talous vaatii yhä kovia säästöjä seuraavallakin kaudella.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee jyrkästi opposition sekavaa talouslinjaa. Lähes kolmen ja puolen vuoden jälkeen SDP ja muut oppositioryhmät eivät ole kyenneet tuomaan pöytään järkeviä säästöehdotuksia. Valtiovarainministeri muistuttaa, että julkinen talous vaatii seuraavallakin kaudella kovia toimia, mutta veronkorotuksilla ei saa tuhota alkanutta kasvua.
Valtiovarainministeri Riikka Purra luki Ilta-Sanomien jutun, jossa oppositiojohtajat lähettävät juuri budjettiriihen alla Purralle terveisiä ja kehottavat tätä ”pitämään suunsa soukemmalla”. Lue tästä, kuinka Purra vastaa maanantai-iltana terassiltaan ja lähettää omat terveiset Minja Koskelalle, Antti Kaikkoselle sekä kumppaneille.
Talouden käänne on tapahtunut. Bruttokansantuote kasvaa, teollisuustuotanto on korkeimmillaan vuosikausiin ja luottamus on palaamassa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa kuitenkin, että talouden vakauttaminen vaatii jatkossakin tiukkaa menosäästöjen linjaa – ja varoittaa opposition suunnitelmista perua sekä säästöt että veronkevennykset.
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander iloitsee Suomen talouden odotuksia vahvemmasta kasvusta ja kuvailee Tilastokeskuksen tuoreita lukuja erinomaiseksi uutiseksi. Spolander kertoo Ilta-Sanomille yllättyneensä siitä, että kansainväliset jännitteet eivät katkaisseet kasvua.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEAn kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Ruotsin moskeijoissa kaikuu nyt sosialidemokraattinen kutsuhuuto. Samaan aikaan muslimien nokkamiehet kehottavat somessa äänestäjiä karttamaan ruotsidemokraatteja ja ylipäänsä oikeiston Tidö-puolueita. Näin uskonto on valjastettu vasemmiston vaalityöhön.
Ranskan rannikkovartiosto seurasi Normandiasta lähtenyttä kumivenettä kymmenen tunnin ajan puuttumatta sen matkaan. Poikkeuksellisen pitkän ylityksen jälkeen Britannian viranomaiset toivat Portsmouthiin 140 laittomasti maahan tullutta henkilöä.
Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.
Viime viikkoina polttoaineiden hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi eniten tankattu bensiini 95 maksoi elokuussa keskimäärin 2,1 euroa litralta ja dieselin keskihinta oli elokuussa peräti 2,3 euroa litralta.
Ruotsissa käydään valtiopäivävaalit sunnuntaina. Asetelmat ovat kutkuttavat. Monet pitivät sosiaalidemokraattien vaalivoittoa vielä kesällä itsestäänselvyytenä, mutta oikeistoblokki on tehnyt veret seisauttavan loppukirin.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että Suomen on jatkettava peruskoulun suunnan korjaamista ja uskallettava puhua myös maahanmuuton vaikutuksista koulutukseen.
Demareilla valtiopäivävaalit menivät historiallisen huonosti ja myös ruotsidemokraatit ottavat takapakkia. Näin siis SVT:n ennusteen mukaan. Vasemmisto- ja oikeistoblokit ovat käytännössä tasoissa, kun lasketaan puolueiden mahdollinen paikkaluku valtiopäivillä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
