Murennammeko me suomalaiset itse omaa elämäntapaamme, perinteitämme ja kulttuuriamme? Suomalainen saunakulttuuri on vuosituhansien aikana rakentunut omien tapojemme ja sääntöjemme varaan. Niitä ei pidä muuttaa kevyin perustein, Jaana Strandman sanoo.
”Suomessa eletään suomalaisesti”
Strandman muistuttaa, että Suomessa on noin viisi miljoonaa asukasta ja kolme miljoonaa saunaa.
– Saunominen on suomalaisille paljon enemmän kuin peseytymistä. Se on osa identiteettiämme, yhteisöllisyyttämme ja elämäntapaamme. Saunalla on Suomessa lähes kahden vuosituhannen perinne, ja juuri siksi sitä tulee vaalia.
Uimahallien saunoissa on vuosikymmenten ajan noudatettu selkeitä pelisääntöjä, jotka perustuvat hygieniaan, terveysvaikutuksiin, turvallisuuteen ja suomalaiseen saunakulttuuriin. Perinteisesti saunaan mennään ilman uima-asua.
– On aiheellista kysyä, miksi jälleen suomalaisia toimintatapoja ollaan muuttamassa. Jos tavoitteena on parantaa palvelujen saavutettavuutta, ratkaisut on löydettävä niin, ettei suomalaisesta kulttuurista tehdä jatkuvasti joustavaa osapuolta. Jokaisella on oikeus omiin tapoihinsa, mutta Suomessa eletään suomalaisesti ja suomalaisia perinteitä kunnioittaen, Strandman toteaa.
Hygienia- ja kustannuskysymys
Strandman korostaa, että uimahallien tärkein tehtävä on edistää liikuntaa, kansanterveyttä ja erityisesti lasten ja nuorten uimataitoa.
– Päätöksenteossa on keskityttävä siihen, mikä vahvistaa suomalaisten hyvinvointia. Suomalaisen saunakulttuurin vaaliminen ja palvelujen saavutettavuus eivät sulje toisiaan pois, mutta kulttuuriperintöämme ei pidä murentaa askel askeleelta ilman erittäin painavia perusteita.
Strandmanin mukaan mahdollisen kokeilun vaikutuksia hygieniaan, veden laatuun, kustannuksiin ja uimahallien käyttöön on arvioitava huolellisesti ennen kuin vastaavia käytäntöjä laajennetaan muualle Suomeen.