Noin 80-vuotias nainen puukotettiin kuoliaaksi Helsingin Kontulassa heinäkuussa. Poliisi epäilee teosta 66-vuotiasta miestä. Poliisin mukaan uhri ja epäilty eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. Suomen Uutiset kävi Kontulassa kuuntelemassa alueella liikkuvien ihmisten näkemyksiä siitä, millaista Kontulassa heidän mielestään on nykyään.
Nelikymppinen nainen asuu Väli-Amerikasta kotoisin olevan avomiehensä ja koiransa kanssa Mellunmäessä Kontulan rajalla. Hänen mukaansa alue on muuttunut erityisesti koronavuosien jälkeen.
– Kun olimme lomalla, takapihamme terassilta löytyi muovipussi, jossa oli käytettyjä ruiskuja, hän kertoo.
He asuvat kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa.
Hänen mukaansa alueella näkyy aiempaa enemmän häiriökäyttäytymistä ja päihteiden käyttöä.
– Kuusi vuotta sitten asuinalueeni oli vielä yhteisöllinen ja täällä vallitsi luottamuksen ilmapiiri. Naapurini puhuivat pääasiassa suomea. Nyt alue on muuttunut paljon. Tänne on muuttanut paljon maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia huumeriippuvuussairaita. Naapurini puhuvat nykyään somaliaa. Nyt tästä on tullut Lähi-itä. Vantaan puolella Länsimäessä maahanmuuttajia on vielä paljon enemmän, hän sanoo.
Peittävä pukeutuminen näkyy katukuvassa
Hänen mukaansa myös poliittisen islamin pukeutumissääntöjä muistuttava peittävä pukeutuminen näkyy katukuvassa.
– Jos pukeudun kesällä tavallisiin hellevaatteisiin, koen oloni joskus kiusalliseksi. Tuntuu kuin pitäisi pyytää anteeksi sitä, että asuu täällä. En halua asioida Kontulan ostoskeskuksen Lidlissä, vaan käyn vanhan Vuosaaren puolella sijaitsevassa myymälässä.
Hän ja hänen puolisonsa etsivät parhaillaan asuntoa Sipoosta tai Kirkkonummen ja Espoon suunnalta.
Nainen pyytää mainitsemaan sen, että hän on kasvanut itse maahanmuuttajataustaisessa perheessä. Hänen puolisisaruksensa ovat kotoisin Thaimaasta.
– Minusta tuntuu, ettei Suomessa osata enää elää maan tavalla. Olen matkustanut paljon, enkä itsekään lähtisi Lähi-itään bikineissä syömään sianlihaa, hän sanoo.
Suomen Uutiset havaitsi, että alueella näkyi peittävää pukeutumista. Aikuisten naisten hiukset oli peitetty päähuivilla ja heillä oli yllään pitkähihaisia, väljiä ja kaapumaisia mekkoja, jotka ulottuivat nilkkoihin asti. Päähuiveja ja kaapumaisia asuja näkyi myös nuorilla tytöillä sekä useilla alle kouluikäisillä lapsilla.
Alueesta puhuttiin joskus työväen Tapiolana
Vanhempi nainen kertoo asuneensa alueella jo 1970-luvulla ja muistaa vuonna 1980 valmistuneen Täältä tullaan, elämä! -elokuvan kuvaukset Kontulassa.
– Olen käynyt kouluni Vesalassa. Alue on muuttunut sen jälkeen. Päihteiden käyttöä on ollut aina, mutta nykyään alueella on avointa huumekauppaa uimahallin lähellä. Itse en uskaltaisi liikkua siellä illalla. Autooni murtauduttiin hiljattain, kun olin asioimassa ostoskeskuksessa, hän sanoo.
Naisen mukaan myös pukeutuminen on muuttunut vuosien varrella.
– Olen pannut merkille, että täällä on nykyään paljon enemmän naisia, jotka pukeutuvat peittävästi ja käyttävät huivia.
Ostoskeskuksessa asioiva keski-ikäinen mies puolestaan kertoo, että päihteiden käyttö on näkyvämpää nykyisin.
– Väestön muuttuminen näkyy siinä, että huumekauppiaat eivät näytä kantasuomalaisilta. Uusi sukupolvi ja uudet alueelle muuttaneet vieraskieliset ovat ihan erilaisia kuin esimerkiksi reilu kymmenen vuotta sitten täällä asuneet, hän sanoo ja lisää:
– Alue tunnettiin joskus työväen Tapiolana.
Hänen mukaansa Kontulaa pidettiin aikanaan modernina ja vihreänä lähiönä, joka oli suunnattu työväestölle.
Vartijoita näkyy kaupoissa
Kontulassa päivittäin asioiva, Kivistössä asuva nainen kertoo liikkuvansa alueella lähinnä ostoskeskuksen ympäristössä. Hänen mukaansa alueella näkyy aiempaa enemmän päihteiden käyttäjiä.
– Lisääntynyt on humalaisten ja huumeiden käyttäjien joukko. He kylläkin ovat omissa porukoissaan, hän sanoo.
Kontulankaarella vastaan kävelevä nuori nainen on päässyt töistä ostoskeskuksessa sijaitsevasta ruokakaupasta. Kysyttäessä minkälaista Kontulassa on, hän vastaa:
– Levotonta.
Suomen Uutiset ei havainnut alueella näkyvää järjestyksenvalvontaa. Ostoskeskuksen ruokakaupoissa näkyi kuitenkin vartijoita.
Työntekijä: Ostarin baarit eivät jakaudu etnisin perustein
Ostoskeskuksessa sijaitsevan baarin työntekijä puolestaan kuvailee aluetta ihan normaaliksi lähiöksi.
– Levottomuutta on ollut aina.
Kysyttäessä, onko ostoskeskuksessa etnistä jakoa baarien suhteen kuten Helsingin Sanomien toukokuussa julkaistu ”Ostarin kaksi todellisuutta” -artikkeli kuvasi, hän vastaa:
– Ei ole. Toimittaja kävi täällä meilläkin kyselemässä. Puhuin ihan muuta kuin mitä juttuun kirjoitettiin. Täällä istui kolme tummaihoista asiakasta toimittajan vierailun aikana.
Helsingin Sanomien jutussa kirjoitettiin, että Kontulan ostoskeskuksen baareissa asiakkaat näyttävät jakautuvan etnisen taustan mukaan. Moni kertoo, että suomalaisten suosimiin paikkoihin otetaan vain valtaväestöön kuuluvia asiakkaita.
Tilastojen mukaan Kontulan väestö muuttunut nopeasti
Alueen väestönmuutos näkyy myös tilastoissa. Helsingin kaupungin kaupunkitietopalvelun julkaisun Helsingin ennätyksellinen väestönkasvu perustui vieraskielisen väestön määrän kasvuun mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvoi vuonna 2023 kaikissa Helsingin suurpiireissä. Osa-alueista eniten kasvua nähtiin Kontulassa, jossa vieraskielisten määrä lisääntyi yli 500 henkilöllä vuoden aikana.
Kaupungin mukaan vieraskielisten osuus kasvoi voimakkaimmin alueilla, joilla se oli jo ennestään korkea. Vuoden 2023 lopussa Helsingissä puhuttiin äidinkielenä 144:ää eri kieltä. Vieraskielisistä suurimmat kieliryhmät olivat venäjän-, somalin-, arabian-, englannin- ja vironkieliset.
Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöaineistoihin. Tilastoissa ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi ovat syntyneet ulkomailla.
Itsepuolustuskoulutusta naisille
Kontulan puukotus on herättänyt vilkasta keskustelua myös suositussa alueen asukkaiden Kontula-ryhmässä Facebookissa. Julkisissa päivityksissä osa asukkaista korostaa, että kyseessä on poikkeuksellinen tapaus, eikä tapahtuma heidän mielestään kuvaa Kontulaa asuinalueena.
– Kontula on mainettaan huomattavasti parempi eikä ansaitse tuota stigmaa. Kontulassa viihtynyt vuodesta 1968, eräs kommentoija kirjoittaa.
Toinen alueella pitkään asunut toteaa:
– Surullista. Kontulassa ja Kivikossa asunut 41 vuotta. Ikinä ei ole näillä kulmilla tapahtunut mitään pahaa minulle. Tämä olisi voinut sattua missä vain.
Kaikki eivät kuitenkaan näe tilannetta yhtä huolettomasti. Useissa keskusteluissa nousi esiin huoli turvattomuuden lisääntymisestä.
– Ehkä on myös tärkeää keskustella tapahtuman aiheuttamasta ahdistuksesta ja pelosta. Turvattomuus ja lieveilmiöt ovat kasvaneet, ja se on fakta, eräs ryhmän jäsen kirjoitti.
Päivä metroasemalla tapahtuneen puukotuksen jälkeen ryhmässä kartoitettiin kiinnostusta tyttöjen ja naisten itsepuolustus- ja uhkatilannekoulutukseen. Koulutusta suunniteltiin 8–80-vuotiaille naisille ja tytöille, mikäli osallistujia löytyisi riittävästi.
Osa asukkaista pelkää Kontulan maineen kärsivän
Osa Facebook-ryhmän keskustelijoista ei pitänyt tapahtumasta käytävää keskustelua myönteisenä. Osa vetosi siihen, että puukotuksesta käytävä julkinen keskustelu vahingoittaa Kontulan mainetta ja asuntojen arvoa.
– Nämä jaot laskevat Kontulan mainetta ja omistusasuntojen hintaa. Sitten lehdet ryntäävät taas Kontulaan hakemaan huonoja uutisia koko Suomeen, eräs kirjoittaja kommentoi.
