Eduskunta hyväksyi tiistaina huoneenvuokralain uudistuksen. Hyväksytyt muutokset ovat toukokuun lopussa hyväksyttyjen asunto-osakeyhtiölain muutosten ohella osa asumislainsäädännön kattavaa nykyaikaistamista. Jatkossa muun muassa taloyhtiössä esiintyvään häiriökäyttäytymiseen puututaan entistä järeämmillä toimilla.
Oikeusministeri Leena Meren mukaan digitalisaatio, vuokra-asumisen yleistyminen ja uudenlaiset toimijat ovat luoneet tarpeen tuoda kummankin lain pykälät nykypäivään. Uusi lainsäädäntö asettuu suoraselkäisesti sääntöjä noudattavan ja rehellisen asukkaan puolelle tämän kotirauhan turvaksi.
– Uudistamme yli 30 vuotta vanhaa lainsäädäntöä nykyaikaan sopivaksi. Selkeät pelisäännöt helpottavat vuokraamista, vähentävät riitoja ja lisäävät luottamusta. Lisäksi häiritsevään asumiseen pitää pystyä puuttumaan tehokkaammin, ja tälle luodaan nyt paremmat edellytykset, kertoo oikeusministeri Meri.
Villi lyhytvuokraus kuriin, huoneistot tarvittaessa hallintaan
Asunto-osakeyhtiölain muutosten tavoitteena on antaa taloyhtiöille aiempaa paremmat mahdollisuudet puuttua ongelmatilanteisiin ja turvata asukkaiden asumisrauhaa.
Lakiin tuodaan uusi hallintaanottoperuste siten, että jatkossa asuinhuoneisto voidaan ottaa taloyhtiön hallintaan lyhytvuokrauksesta aiheutuvien ja asuinkäytöstä poikkeavien lisäkustannusten tai haitan vuoksi.
– Asunto-osakeyhtiölakia uudistetaan, jotta se vastaisi paremmin nykypäivän asumisen tarpeita ja muuttunutta toimintaympäristöä. Taloyhtiöille halutaan antaa riittävät keinot huolehtia asumisturvallisuudesta. Häiriötilanteilla on vaikutusta asukkaiden arkeen ja asumisviihtyvyyteen, joten niihin puuttuminen on tärkeää, Meri sanoo.
Lyhytvuokraajien tiedonantovelvollisuutta täsmennetään vahinkojen selvittämiseksi, ja tavallisen osakkaan tiedonsaanti paranee oikeudella saada huoneistoaan koskevat asiakirjat viipymättä. Prosessin nopeuttamiseksi varoitukset ja hallintaanottopäätökset voidaan jatkossa toimittaa sähköisesti. Vaikeuksissa olevien taloyhtiöiden hallitun alasajon edistämiseksi selvitystilaa ja omaisuuden luovuttamista koskevaa päätöksentekoa kevennetään.
Järki käteen vuokrasuhteisiin
Huoneenvuokralain uudistus karsii turhaa sääntelyä ja sujuvoittaa arkea. Jatkossa voidaan sopia, että vuokrasuhteen tiedoksiannot ja varoitukset hoidetaan sähköisesti, mikä estää ilmoitusten tahallisen välttelyn. Laki tunnistaa myös hybridisopimukset, joissa määritellään aluksi määräaikainen minimiaika, jonka jälkeen sopimus jatkuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevana.
Vuokranantajan irtisanomisaikaa yli vuoden kestäneissä suhteissa lyhennetään kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen, ja tämä pidempi aika alkaa vasta kahden vuoden asumisen jälkeen entisen yhden vuoden sijaan. Muutos parantaa asunnon omistajan mahdollisuuksia määrätä asuntonsa käytöstä ja reagoida muuttuviin tilanteisiin, mikä voi edistää vuokra- ja asuntomarkkinoita.
Vuokralaisen yhden kuukauden irtisanomisaika säilyy ennallaan, ja vuokrankorotuksista on ilmoitettava vähintään kuukautta aiemmin. Vakuuden palauttamiselle tai sen pidättämisestä ilmoittamiselle asetetaan tiukka 14 päivän määräaika, ja perusteettomasta panttaamisesta voidaan määrätä sakko.
Asumisrauhan turvaksi vuokrasopimus voidaan jatkossa purkaa ”muusta erittäin painavasta syystä”, kuten asunnon välittömässä läheisyydessä aiheutetun häiriön tai vakavan väkivaltarikoksen vuoksi. Laki antaa myös oikeuden hävittää asuntoon jätetyt jätteet ja selvästi arvottoman omaisuuden.
Puheista tekoihin – oikeustaju takaisin asumiseen
Nämä pitkään valmistellut lakimuutokset ovat selkeä viesti siitä, että nykyisellä linjalla ei katsella asumisen lieveilmiöitä sormien läpi. Kun aiemmat hallitukset ovat tyytyneet vuosikymmenet vain päivittelemään vanhentunutta lainsäädäntöä ja levittelemään käsiään, perussuomalaiset ovat olleet eturintamassa vaatimassa kovia ja konkreettisia toimia asumisrauhan palauttamiseksi.
Kyse on tavallisen suomalaisen oikeustajusta. On kestämätöntä, jos omassa kodissaan joutuu kärsimään muiden piittaamattomuudesta. Uudistuksilla poistetaan turha hyysääminen, palautetaan järjestys taloyhtiöihin ja varmistetaan, että suomalainen koti on jokaiselle se turvasatama, joka sen kuuluukin olla.