LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Thaimaalaisten marjanpoimijoiden määrä on romahtamassa. Vain runsaat puolet odotetusta poimijajoukosta on näillä näkymin tulossa Suomeen. Taustalla ovat joihinkin marja-alan yrityksiin liittyvät ihmiskauppa- ja kartelliepäilyt sekä tuomiot. Marjayritykset ovat laskeneet toimintansa ulkomaalaisten työntekjöiden varaan, vaikka maksamalla kunnon palkkaa työvoimaa löytyisi varmasti Suomestakin.
Suomeen ei ole tänä satokautena saapumassa alan yritysten tarvitsemaa määrää thaimaalaisia metsämarjanpoimijoita. Suomeen odotettiin saapuvaksi noin 3 200 työntekijää, mutta ulkoministeriön mukaan Bangkokin-suurlähetystössä oli kesäkuun alkuun mennessä otettu vastaan vasta noin 2 000 hakemusta.
– Tilanne näyttää huonolta. Tiedän jäsentemme osalta, että kielteisiä viisumipäätöksiä on annettu yli sata. En ole kuullut luonnonmarjojen poimijoille tehdyistä myönteisistä päätöksistä Maaseudun Työnantajaliiton (MTA) toimitusjohtaja Kristel Nybondas sanoo Uutissuomalaiselle.
Käsittelyn hitautta selittää ulkoministeriön päätös käsitellä hakemukset kasvokkain Bangkokissa, jolloin hakijoita ehditään ottaa vastaan päivässä vain rajallinen määrä. Ministeriön maahantuloasioiden yksikön päällikkö Katja Luopajärvi muistuttaa, että kausityöviisumi voidaan evätä työnantajasta johtuvista syistä:
– Mikäli viisumikäsittelyssä saadaan viitteitä esimerkiksi työntekijöiden hyväksikäytöstä tai siitä, että työnantajien lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa on puutteita, hakemukseen voidaan tehdä kielteinen päätös.
Kristel Nybondasin mielestä ennen kesää 2024 tapahtuneiden asioiden ei pitäisi vaikuttaa viisumien käsittelyyn. Hän korostaa, että viiteen marja-alan yritykseen kohdistuva kartelliepäily sekä pariin yritykseen kohdistuneet ihmiskauppaepäilyt ovat tapahtuneet silloin, kun marja-alan yritykset eivät olleet palkanneet poimijoita työsuhteisiin.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kertoi toissa viikolla epäilevänsä viittä luonnonmarja-alan yritystä kartellista. Vuosina 2013–2023 ne olivat KKV:n mukaan sopineet keskenään poimijoille maksettavista marjojen ostohinnoista.
– Vanha systeemi ei toiminut. Sitä ruoditaan nyt oikeudessa. Vanhat tapaukset eivät liity mitenkään nykytilanteeseen, mutta ymmärrän, että yrityksillä on nyt näytön paikka, Nybondas toteaa.
Polarica Marjanhankinnan entinen toimitusjohtaja tuomittiin kahden vuoden ja kuuden kuukauden ja hänen thaimaalainen liikekumppaninsa yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen 78 ihmiskaupasta, kertoo Ylen uutiset. Ex-toimitusjohtaja määrättiin lisäksi liiketoimintakieltoon viideksi vuodeksi.
Liikekumppanin osalta rangaistusta alentavana otettiin huomioon Lapin käräjäoikeuden hänelle viime syksynä antama kolmen vuoden ja kuuden kuukauden ehdoton vankeusrangaistus 62 törkeästä ihmiskaupasta.
Lapin käräjäoikeuden aikaisempi ja maanantaina antama tuomio eivät ole lainvoimaisia. Syyttäjä on ilmaissut tyytymättömyytensä tuomioon.
Poimijat sijoitettiin Iltalehden mukaan leireihin eri puolille Suomea. Osalla leireistä olosuhteet olivat varsin ankeat. Tilaa tai lämmintä vettä ei ollut riittävästi. Kahdessa kohteessa oli sisäilmaongelmia.
Töitä tehtiin seitsemänä päivänä viikossa kellon ympäri. Metsään saatettiin lähteä aamuviideltä, leiriin palata vasta iltakymmeneltä.
Pitkistä päivistä ja kovasta työstä huolimatta harva poimijoista pääsi plussan puolelle. Pienistä ansioista vähennettiin velan lisäksi kulut majoituksesta, ruokailusta sekä polttoaineesta.
Halpatyövoimaan kytkeytyvät epäkohdat eivät rajoitu metsämarjoihin. Närpiössä, joka tunnetaan kasvihuonetuotannostaan ja tomaateistaan, vietnamilaislähtöinen yrittäjäpariskunta vangittiin vuonna 2022 törkeästä kiskonnasta epäiltynä.
Poliisin mukaan epäillyt olisivat värvänneet maanmiehiään Vietnamista töihin ja perineet näiltä jopa 10 000–20 000 euron ”kynnysrahan” . Summa oli täysin ylimitoitettu tilanteessa, jossa Närpiössä oli työvoimapula eivätkä värvärit edes maksaneet matkaa Suomeen.
Työhaluiset vietnamilaiset olisi otettu Iltalehden mukaan Närpiön elintarviketuotantoon töihin ilman tuolloisten epäiltyjen apuakin.
Marja-ala on rakentanut toimintansa toiselta puolelta maailmaa lennätetty edullisen työvoiman varaan mallilla, johon hyväksikäyttöepäilyt ovat toistuvasti kietoutuneet. Kaupallinen marjasato lasketaan halvan ulkomaisen kausityövoiman varaan.
Markkinataloudessa työn hinta seuraa kysyntää ja tarjontaa. Jos poimintatyöhön ei löydy tekijöitä, palkkojen nostaminen on yksi keino houkutella työntekijöitä myös Suomesta. Ongelman ydin saattaakin olla juuri sitä, etteivät yritykset ole valmiita maksamaan poiminnasta kunnon palkkaa.
Nybondas korostaa Uutissuomalaisessa, että poimijoilla on jo valmiiksi työn vaatima osaaminen ja että suurin osa alan yrityksistä on järjestäytynyt ja kouluttautunut viime vuosina. Hän arvioi kuitenkin, että ilman riittävää määrää thaipoimijoita alalla nähdään konkursseja.
– Yritykset ovat maksaneet kalliita lentolippuja ja suunnitelleet kaiken thaimaalaisten poimijoiden varaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys ovat ongelma kunnissa ja kaupungeissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat kuitenkin suuria myös muualla Suomessa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen Suomen vasemmiston esikuvaksi. Pohjoismaiset demarit Tanskassa ja Ruotsissa hän sivuuttaa. Tanska ja Ruotsi vaativat menokuria ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, Espanja ei kumpaakaan.
Sebastian Tynkkynen nostaa Facebookissa esiin tutkimuksen, joka osoittaa ruokalähettialustojen työntekijöiden olevan Ranskassa lähes kokonaan maahanmuuttajia ja suurimman osan heistä peräti laittomasti maassa oleskelevia. Tynkkynen kritisoi kehitystä, jonka hän näkee uhaksi suomalaisille työehdoille ja yhteiskunnan yhtenäisyydelle.
Miksi vasemmisto ei vastusta ulkomaisen halpatyövoiman maahantuontia, joka heikentää suomalaisten duunarien työmarkkina-asemaa ja rasittaa Suomen julkista taloutta? Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos selittää asian Facebook-videollaan.
Lähivaalien alla SDP pyrkii ylläpitämään vanhaa mainettaan, jonka mukaan demarit on suomalaisen duunarin puolella. SDP:n uudessa lähivaaliohjelmassa kuitenkin uudet, matalapalkkaisiin töihin saapuvat maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleeksi, käytännössä siis kilpailemaan samoista töistä suomalaisten kanssa. Kehitys on omiaan alentamaan palkkoja.
Puheenjohtaja Riikka Purra oudoksuu opposition ristiriitaisia väitteitä paikallisesta sopimisesta.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
