LEHTIKUVA
Eduskunta hyväksyi tänään äänin 153-21 lain kansalaisuuskokeen käyttöönotosta. Jatkossa kokeen suorittaminen on edellytys Suomen kansalaisuuden saamiselle.
Sisäministeri Mari Rantasen valmisteleman hallituksen esityksen takana olivat hallituspuolueiden lisäksi myös SDP ja keskusta. Vastaan äänestivät vihreät, vasemmistoliitto ja RKP:n Eva Biaudet.
Kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää uudistusta luonnollisena jatkeena aiemmin tehdyille kansalaisuuslain tiukennuksille. Hän on käsitellyt asiaa eduskunnan hallintovaliokunnassa.
– Suomi on yksi kevyimmin perustein kansalaisuuksia jakaneista länsimaista. Verrokkimaista lähinnä Iso-Britannia ja Ruotsi ovat myöntäneet kansalaisuuksia yhtä kevyin ehdoin. Sen seuraukset on nähty.
– Nyt perussuomalaisten vaatimuksesta kansalaisuuden ehtoja on kiristetty asumisajan, toimeentulovaatimuksen, nuhteettomuuden ja nyt myös kansalaisuuskokeen osalta. Suomen passin ei tule olla halpaa jakotavaraa, vaan se tulee ansaita, Vigelius toteaa.
Vihreät ja vasemmistoliitto jättivät valiokunnassa asiaan vastalauseen ja esittivät lakiehdotusten hylkäämistä. Perusteluissa esitettiin muun muassa, että koe voi lisätä ”psykologista stressiä” erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville.
– Jos maahanmuuttaja hakee Suomen kansalaisuutta, on häneltä kohtuullista edellyttää ymmärrystä maamme kielestä, kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta. Vastaavaa edellytetään suuressa osassa länsimaita, Vigelius toteaa.
Tänään eduskunta äänesti äänin 153–21 läpi kansalaisuuskokeen.
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) June 10, 2026
Jatkossa Suomen kansalaisuutta hakevalta edellytetään kielitaidon, asumisajan, toimeentulon ja nuhteettomuuden lisäksi myös kansalaisuuskokeen suorittamista.
Vastaan äänestivät vihreät, vasemmisto ja Biaudet. pic.twitter.com/Xa3chfIFfa
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallintovaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä kansalaisuuslain muuttamisesta, jonka myötä kansalaisuuskoe tulee osaksi kansalaisuudenhakuprosessia. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää uusinta muutosta kansalaisuuslakiin välttämättömänä.
Sisäministeri Mari Rantanen korostaa EU:n yhtenäisyyttä palautuspolitiikassa ja turvallisuuskysymyksissä. Luxemburgissa kokoontuneet sisäministerit käsittelivät sekä palautusten tehostamista että Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun jatkoa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.
Hallitus esittää kansalaisuuskokeen käyttöönottoa osaksi kansalaisuuden saamisen ehtoja. Esitys annettiin eduskunnalle torstaina, ja kokeen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Uudistus täydentää aiempia kiristyksiä, jotka koskevat muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytyksiä.
Eduskunta on hyväksymässä hallituksen esityksen, joka tuo Suomen kansalaisuuden saamiseen uuden yhteiskuntaosaamisen vaatimuksen. Jatkossa kansalaisuutta hakevan on osoitettava tuntevansa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa, oikeuksia ja velvollisuuksia joko kansalaisuuskokeella tai Suomessa suoritetuilla opinnoilla.
Perussuomalaisille Suomen kansalaisuus on etuoikeus ja merkki vastuunkannosta sekä kunnioituksesta Suomen lakia ja turvallisuutta kohtaan. Kansalaisuuden saaminen on päätepiste onnistuneesta kotoutumisesta, joka ulkomaalaisen on ansaittava.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
