LEHTIKUVA
Hallintovaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä kansalaisuuslain muuttamisesta, jonka myötä kansalaisuuskoe tulee osaksi kansalaisuudenhakuprosessia. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää uusinta muutosta kansalaisuuslakiin välttämättömänä.
Muutos kansalaisuuslakiin on jo kolmas tällä hallituskaudella. Ensimmäisessä vaiheessa hallitus muutti asumisaikaedellytystä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Muutos astui voimaan vuoden 2024 lopussa. Toisessa vaiheessa muutettiin toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytyksiä. Tämä muutos astui voimaan vuoden 2025 lopussa. Näiden muutosten vaikutukset näkyvät osittain viiveellä, sillä iso osa kansalaisuushakemuksista on tehty juuri ennen muutosten voimaantuloa ja käsittelyaika venyy monesti yli kahteen vuoteen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää uusinta muutosta kansalaisuuslakiin välttämättömänä.
– Kansalaisuuskoe on hyvä tapa mitata, onko valmiutta Suomen kansalaiseksi. Kokeessa kysytään suomalaisen yhteiskunnan toimintavoista, laeista, velvoitteista ja kulttuurista. Näiden tunteminen on tärkeä osa suomalaisuutta ja yhteiskuntaan kuulumista, Lehtinen sanoo.
Lehtisen mielestä kansalaisuuslain muutokset ovat perussuomalaisten merkittävimpiä muutoksia tällä hallituskaudella. Hänen mielestään ei ole millään tapaa oikeudenmukaista, että Suomen kansalaisuuden sai ennen lakimuutoksia oleskelemalla Suomessa viiden vuoden ajan sosiaaliturvan varassa ja osaamatta suomen kieltä. Lehtisen mielestä perussuomalaisten johdolla maahanmuuton tulevaisuutta on muutettu merkittävästi.
– Suomi on tähän mennessä ollut sosiaaliturvan perässä surffaavien unelmamaa. Täällä on saanut kaikki edut kansalaisuutta myöden liian helpolla. Kansalaisuuskokeen myötä varmistuu myös kielitaitoisuus, sillä koe tulee suorittaa suomeksi tai ruotsiksi, Lehtinen toteaa.
Kuten tällä kaudella usein on totuttu näkemään, niin vasemmistoliitto ja vihreät vastustivat hallintovaliokunnan mietintöä. Heidän mielestään kansalaisuuskoe on yhdenvertaisuuden vastainen, syrjivä ja hidastaa kotoutumista. Lehtinen on asiasta täysin eri mieltä.
– Meidän suurin ongelmamme tässä maassa on jo pitkään ollut se, että kaikilla on oltava oikeuksia, mutta ei mitään velvollisuuksia. Tähän mennessä on hyvin nähty, mihin tämä on johtanut. Suomessa on jopa sellaisia maahanmuuttajia, jotka käyttävät yli 10 vuoden asumisen jälkeen tulkkauspalveluita. Pahimmillaan heillä on Suomen kansalaisuus ja ovat täten oikeutettuja kaikkiin sen tuomiin etuihin. Jatkossa kansalaisuutta ei enää saada, vaan se ansaitaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansalaisuuskoe on osa laajempaa kansalaisuuslain uudistusta, jossa ehtoja on jo kiristetty asumisajan, nuhteettomuuden ja toimeentulon osalta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kotoutumista, työntekoa ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamista.
Hallitus esittää kansalaisuuskokeen käyttöönottoa osaksi kansalaisuuden saamisen ehtoja. Esitys annettiin eduskunnalle torstaina, ja kokeen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Uudistus täydentää aiempia kiristyksiä, jotka koskevat muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytyksiä.
Ajatuspaja Suomen Perustan johtaja, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos sivaltaa Iltalehdessä juuri esillä ollutta Keskuskauppakamarin edustajan lausuntoa, jossa suhtaudutaan kielteisesti Suomeen tulossa olevaan kansalaisuuskokeeseen.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen kansalaisuus ei ole jakotavaraa. Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa toimeentulon lisäksi nuhteetonta elämää. Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot tiukentanut laki astui voimaan keskiviikkona.
Viikon suosituimmat
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".
BBC:n tuore artikkeli kertoo afganistanilaisista isistä, jotka myyvät tyttäriään köyhyyden vuoksi. Yksi artikkelissa haastateltu isä kertoo olevansa valmis myymään yhden 7-vuotiaista kaksostyttäristään perheen elättämiseksi. Toinen BBC:n haastattelema isä kertoo puolestaan myyneensä 5-vuotiaan tyttärensä sukulaiselleen saadakseen rahat hänen sairaanhoitokuluihinsa. Artikkelin mukaan tytön on määrä mennä naimisiin 10-vuotiaana.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.
Länsimaiden yhteinen ongelma on siinä, että pääomapiirit ja yrityslobbarit ajavat massamaahanmuuttoa kuin käärmettä pyssyyn palkkojen polkemiseksi. Näin sanoi Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance arvioidessaan Lontoossa järjestettyä valtavaa maahanmuuttokriittistä mielenosoitusta. Vance haluaa rohkaista kaikkia omilla aivoillaan ajattelevia brittejä puolustamaan perinteistä kulttuuriaan ja omaa, turvallista asuinympäristöään.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Oulun kaupunginvaltuusto kävi maanantaina kiivasta debattia kaupungille laaditun hyvinvointisuunnitelman sanavalinnoista. Perussuomalaisten Jukka Huotari vaati suunnitelmaan muutoksia kaikkiaan 12 kohtaan. Hän halusi muun muassa poistaa maininnat "monikielisestä" viestinnästä ja "sukupuolten moninaisuudesta". Yle väänsi jutussaan perussuomalaisten asiasta pitämät puheenvuorot "näytöksen järjestämiseksi".
