Kansalaisuuskoe on osa laajempaa kansalaisuuslain uudistusta, jossa ehtoja on jo kiristetty asumisajan, nuhteettomuuden ja toimeentulon osalta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kotoutumista, työntekoa ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää tervetulleena hallituksen esitystä kansalaisuuskokeen käyttöönotosta osana Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja. Valtioneuvosto antoi esityksen eduskunnalle 16.4., ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa.
– Suomen kansalaisuus on ansaittava ja osoitettava. Se on arvokas asia, josta tulee pitää kiinni lailla, asetuksilla ja selkeillä vaatimuksilla, Strandman korostaa.
Kansalaisuuskoe on osa laajempaa kansalaisuuslain uudistusta, jossa ehtoja on jo kiristetty asumisajan, nuhteettomuuden ja toimeentulon osalta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kotoutumista, työntekoa ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamista.
– Suomen kieli tulee hallita niin, että ihminen pystyy työllistymään ja asioimaan yhteiskunnassa. Oikeudet ja velvollisuudet kulkevat käsi kädessä, Strandman toteaa.
Kansalaisuuden saamiselle lisättäisiin vaatimus riittävästä yhteiskuntatietoudesta, jonka voisi osoittaa kansalaisuuskokeella tai esimerkiksi suorittamalla suomen- tai ruotsinkielisen tutkinnon. Kokeessa mitattaisiin tietoja muun muassa lainsäädännöstä, perus- ja ihmisoikeuksista, tasa-arvosta sekä Suomen historiasta ja kulttuurista.
– On kohtuullista edellyttää, että kansalaisuuden saava henkilö tuntee suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteet ja sitoutuu niihin, Strandman sanoo.
Strandman muistuttaa, että vastaavia vaatimuksia on käytössä laajasti Euroopassa.
– Enemmistö EU-maista edellyttää kielitaitoa ja yhteiskuntaosaamista. Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat jo ottaneet kansalaisuuskokeen käyttöön, ja Ruotsi valmistelee samaa. Suomen ei pidä jäädä jälkeen, Strandman linjaa.
Kansalaisuuskoe perustuisi avoimeen oppimateriaaliin, ja se suoritettaisiin sähköisesti suomen tai ruotsin kielellä. Viranomaisvastuu olisi Maahanmuuttovirastolla.
– Kansalaisuutta ei tule myöntää henkilölle, joka ei elä rikoksetonta elämää, kykene selvittämään henkilöllisyyttään tai osallistumaan työelämään. Kyse ei ole kohtuuttomista vaatimuksista, vaan aivan perusasioista, Strandman sanoo.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomen kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotoutumisesta.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus esittää kansalaisuuskokeen käyttöönottoa osaksi kansalaisuuden saamisen ehtoja. Esitys annettiin eduskunnalle torstaina, ja kokeen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Uudistus täydentää aiempia kiristyksiä, jotka koskevat muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytyksiä.
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes myönsi HS:n haastattelussa maahanmuuttajien saavan liian helposti Kelan eläkkeitä. Oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tukee Siimeksen linjaa.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen kansalaisuus ei ole jakotavaraa. Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa toimeentulon lisäksi nuhteetonta elämää. Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot tiukentanut laki astui voimaan keskiviikkona.
Maahanmuuttajien uuden kotoutumistuen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työttömät maahanmuuttajat, jotka saavat työmarkkinatukea, saisivat jatkossa vähemmän rahaa.
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.
Perussuomalaisille Suomen kansalaisuus on etuoikeus ja merkki vastuunkannosta sekä kunnioituksesta Suomen lakia ja turvallisuutta kohtaan. Kansalaisuuden saaminen on päätepiste onnistuneesta kotoutumisesta, joka ulkomaalaisen on ansaittava.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää hallituksen esitystä kansalaisuuslain tiukentamiseksi tervetulleena päätöksenä. Uudistus on vahva viesti siitä, että Suomen kansalaisuutta ei enää myönnetä automaattisesti, vaan hakijan on ansaittava se teoillaan.
Taloudellinen realismi puoltaa sitä, että velkaantunut hyvinvointivaltio ei voi pidemmän päälle tarjota kattavia sosiaaliturvapalveluja ulkomaalaisille, koska rahat ovat pois suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Osa puolueista haluaa silti jatkaa vanhalla mallilla – kustannuksista välittämättä.
Viikon suosituimmat
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.
