LEHTIKUVA
Eduskunnassa käsitellään keskiviikkona vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmaa. Perussuomalaisten kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Ville Vähämäki, Sami Savio, Jari Ronkainen, Jari Koskela ja Minna Reijonen korostavat sopeutustoimien välttämättömyyttä ja valtion rahojen tarkkaa käyttöä ydintehtäviin.
Perussuomalaisten mukaan julkisen talouden tilanne on hallituksen mittavista sopeutustoimista ja rakenneuudistuksista huolimatta edelleen vakava. Velkaantuminen jatkuu kehyskaudella, korkomenot kasvavat ja Suomen liikkumavara kapenee. Edustajat huomauttavat kuitenkin, että suuri osa alijäämän kasvusta selittyy korkokuluilla ja välttämättömillä puolustusmenoilla. Ilman hallituksen tekemiä sopeutustoimia velkaantuminen olisi huomattavasti nykyistä rajumpaa.
– Suomen talouden peruskuva on edelleen vaikea. Vuosikymmenten velaksi eläminen näkyy nyt korkomenoissa, ja turvallisuusympäristön muutos näkyy puolustusmenoissa. On selvää, että velkaantumisen taittaminen vaatii myös vaikeita päätöksiä. Perussuomalaisten linja on se, että valtion rahat on suunnattava ydintehtäviin ja velkaantumisen kasvua on hillittävä karsimalla toissijaisesta, Ville Vähämäki sanoo.
Hallitus on päättänyt vaalikauden aikana noin 10 miljardin euron kokonaisuudesta julkisen talouden vahvistamiseksi. Samalla se on tehnyt kasvua tukevia päätöksiä työnteon, yrittämisen, investointien ja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi. Verotuksen painopistettä on siirretty työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen. Lisäksi kasvua tuetaan muun muassa kotitalousvähennyksen määräaikaisella korotuksella, korjausrakentamisen vauhdittamisella sekä yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisella.
– Sopeutus ja kasvu eivät ole toistensa vastakohtia. Hallitus on tehnyt välttämättömiä säästöjä, mutta samalla se on rakentanut edellytyksiä uudelle kasvulle. Työnteon ja yrittämisen verotusta on kevennetty, investointeja vauhditettu ja rakennusalan vaikeaan tilanteeseen vastataan nyt määräaikaisilla toimilla. Talous ei nouse verottamalla Suomea hengiltä, vaan antamalla yrityksille ja työntekijöille paremmat edellytykset onnistua, Sami Savio toteaa.
Kehyskauden suurimmat menolisäykset kohdistuvat puolustukseen. Perussuomalaisten mukaan tämä on välttämätöntä, koska Suomi on imperialistisen Venäjän rajavaltio ja turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Valtion tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten turvallisuudesta, uskottavasta maanpuolustuksesta ja siitä, että Suomi täyttää myös Nato-velvoitteensa.
– Puolustuksesta ei voi tinkiä. Suomi tarvitsee uskottavan puolustuksen, riittävän valmiuden ja vahvan maanpuolustustahdon. Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue, ja olemme olleet puolustuspanostusten kannalla silloinkin, kun moni muu kuvitteli sotien kuuluvan historiaan. Jos maan turvallisuus ei ole kunnossa, mikään muukaan yhteiskunnan tehtävä ei lepää kestävällä pohjalla, Jari Ronkainen painottaa.
Perussuomalaiset muistuttaa, että kasvun pitkän aikavälin edellytykset rakentuvat osaamisesta, koulutuksesta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Hallitus on vahvistanut peruskoulua, lisännyt panostuksia oppimiseen ja pitänyt kiinni parlamentaarisesta T&K-rahoituksen tavoitteesta. Perussuomalaisten mukaan koulutuksessa olennaista on rahoituksen lisäksi se, että rahat kohdentuvat vaikuttavasti perustaitoihin, osaamistason nostamiseen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn vahvistamiseen.
– Peruskoulun vahvistaminen, kännykkäkiellon säätäminen ja osaamistakuun eteneminen ovat niitä käytännön toimia, joita suomalainen koulu on pitkään tarvinnut. Samalla T&K-panostusten on tuotettava oikeaa lisäarvoa taloudelle, tuottavuudelle ja hyvinvoinnille. Koulutusrahoituksen pitää näkyä parempina perustaitoina, vahvempana osaamisena ja uutena kasvuna, Jari Koskela sanoo.
Hyvinvointialueiden rahoitus on kehyskaudella keskimäärin noin 27,5 miljardia euroa vuodessa, ja rahoitus on kasvanut tällä hallituskaudella jo yli neljä miljardia euroa. Perussuomalaisten mukaan keskustelussa unohtuu usein, että hyvinvointialueilla on laaja päätösvalta yleiskatteellisen rahoituksen käytöstä. Samalla järjestöavustuksiin tehdään tuntuvia säästöjä, joiden tavoitteena on vahvistaa avustusten vaikuttavuutta ja priorisointia sekä vähentää järjestökentän riippuvuutta valtion rahasta.
– Hyvinvointialueiden tehtävä on turvata lakisääteiset palvelut ja käyttää saamansa rahoitus mahdollisimman vaikuttavasti. Alueilta ei ole kadonnut vastuu tehdä omia päätöksiä ja uudistaa toimintaa. Myös järjestöavustuksissa on uskallettava katsoa, mikä on vaikuttavaa ja mikä ei. Kansalaisyhteiskunta ei vahvistu sillä, että jokainen rakenne pidetään ikuisesti valtion rahoituksen varassa, vaan sillä, että rahat kohdistetaan sinne, missä niillä on eniten merkitystä, Minna Reijonen linjaa.
Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnan jäsenet korostavat, että julkisen talouden suunnitelma osoittaa Suomen talouden realiteetit. Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii pitkäjänteistä työtä yli vaalikausien, mutta hallituksen linja on ollut oikea: menot on pidetty kurissa, työn ja yrittämisen edellytyksiä parannettu, turvallisuudesta huolehdittu ja valtion rahoja suunnattu ydintehtäviin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra peräänkuuluttaa tasapainoista talouskasvua ja korostaa että asennemuutostakin tarvitaan tässä ajassa. Purra painottaa, että Suomi ei voi jatkaa nollakasvun tiellä eikä museoida maataan äärimmäisen ympäristömoralismin takia.
Liikenneturvallisuuden parantaminen ja koko Suomen tieverkon kunnon vahvistaminen on ministeri Lulu Ranteelle keskeinen tehtävä. Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa Ranne kertoo samalla oman ministeriönsä sisäisistä säästöistä ja vaatii tiukempaa talouskuria koko julkisella sektorilla. Ranne kuvailee omaa toimintaansa lean-ajattelumalliksi, eli optimoinniksi jossa turhat rönsyt karsitaan pois.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kohtasivat politiikan toimittajien järjestämässä talousdebatissa. Lindtman odotetusti moitti hallituksen talouspolitiikkaa. Purra kuitenkin huomautti Lindtmanille talouskasvun merkeistä ja siitä, että välttämättömät sopeutukset hyödyttävät myös palkansaajaa, ja kokonaisuus vahvistaa työllisyyttä.
Hallitus esittää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon useita toimia, jotka kohdistuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseen, työllisyyteen ja puolustukseen. Määrärahat kasvavat yhteensä 420 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita korotetaan 131 miljoonalla eurolla.
Perussuomalaiset on jo pidempään puhunut käänteestä Suomen taloudessa, mutta valtamedia on tähän saakka lähinnä ohittanut asian sähkeillä ja pikku-uutisilla. Tilastokeskuksen tänään vahvistaman uutisen jälkeen Taloussanomat ja Ylekin joutuivat tunnustamaan, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun. Taloussanomien mukaan kasvu Suomessa on nyt jopa vauhdikkaampaa kuin muualla Euroopassa.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
