LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen ulkopuolella syntyneiden osuus työttömyyden kasvusta on maassamme poikkeuksellisen suuri, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Maahanmuuttajataustaisten työttömyys on kaksinkertaistunut vuodesta 2022, kun suomalaisten työttömyys on pysynyt samalla tasolla. Itse asiassa vain puolet ulkomaalaisista työikäisistä käy töissä.
Suomessa on siunailtu sitä, että työttömyysaste on maassamme EU-maiden korkein. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan työttömyysasteiden tasojen vertailu ei ole mielekästä, koska jokaisessa maassa on oma rakenteellinen työttömyytensä. Suomessa ja Ruotsissa rakenteellinen työttömyysaste on liikkunut 8 prosentin ympärillä.
Maiden välisten tasoerojen sijaan tärkeämpää on se, miten paljon työttömyysaste on kohonnut suhteessa maan omaan työttömyysasteen tasoon.
– Suomessa tämä muutos on huomattavan suuri mutta sitä selittää suurelta osin maahanmuutto, kirjoittaa Etlan vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki kolumnissaan.
Eurostatin ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen pohjalta tehdystä laskelmasta kertoo Helsingin Sanomat. Työttömien määrä on Suomessa vuodesta 2022 alkaen kasvanut noin 77 000 henkilöllä. Näistä ihmisistä 45 prosenttia on syntynyt ulkomailla.
Ulkomailla syntyneide työttömyysaste oli viime vuoden lopulla 19,3 prosenttia ja Suomessa syntyneiden jo perinteinen 7,8 prosenttia.
– Vuoden 2022 jälkeen, jolloin heikko suhdanne alkoi (inflaatio, korkojen nostot sekä rakentamisen lama), Suomessa syntyneiden työttömyysaste on noussut maltillisesti. Heikon suhdanteen takia työvoiman kysyntä on ollut heikkoa ja tänne tulleet eivät ole työllistyneet. Tästä ei voi syyttää hallituksen työmarkkinatoimia, Lähdemäki toteaa.
Suomen maahanmuuton rakenne näkyy Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen mielestä karulla tavalla työttömyystilastoissa. Puolet tulijoista on seurausta perheiden yhdistämisestä. Yli kolme neljäsosaa on muita kuin suoraan töihin tulevia. Taustalla on isossa osassa Sanna Marinin hallituksen vapauttama opiskelijamuutto.
– Hyvä muistaa, että iso osa työikäisistä ulkomaalaisista ei ole edes työttöminä. Yli 80 000 henkilöä on nimittäin työvoiman ulkopuolella, eli heitä ei edes lasketa työttömiksi (osa näistä opiskelijoina). Vain noin puolet (51 prosenttia) ulkomaalaisista työikäisistä on töissä, Salminen muistuttaa viestipalvelu X:ssä.
Vuosia kuulemamme hokema ”me tarvitsemme maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa. Alla tulos suorastaan sekopäisestä opiskelu ja työperäisestä maahanmuutosta perheenyhdistämisineen ⬇️
— Mari Rantanen (@MariPSRantanen) January 31, 2026
Ei kiitos. Siksi ps. pic.twitter.com/jY13JY6FKY
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Viime viikolla uutisoitiin siitä, miten maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestys ei tarjoa eväitä yhteiskunnassa toimimiselle ja kuinka leijonanosa Kelan tuista menee maahanmuuttajille. - Tällaiset uutiset eivät elinkeinoelämän lobbareitten menoa haittaa, ja Eva jatkaa taas vaatimuksiaan maahanmuuton lisäämiseksi, kirjoittaa Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
Maahanmuuttolobbarien propaganda jatkuu päivästä toiseen. Yksi lobbarien uusista projekteista on Maanpuolustaja.fi-sivusto, jota ylläpitää maahanmuutosta hyötyvien tahojen muodostama ”kollektiivi”, jonka tarkoituksena todetaan olevan ”herätellä yhteistä keskustelua sekä tehdä näkyväksi sitä, kuinka kansainväliset osaajat rakentavat jo nyt suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos käy tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan läpi lobbarien argumentit kohta kohdalta.
Tämä hallitus on joutunut korjaamaan ja korjaa viime kauden päätöksiä. Nyt vasemmistopuolueet yrittävät kaataa heidän oman ideologiansa seuraukset pelkästään nykyisen hallituksen syyksi, kansanedustaja Sanna Antikainen kuvaa.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
