
Työn verotus kevenee vuonna 2026 – hallitus valmistelee suuria uudistuksia
Hallitus esittää merkittäviä veronkevennyksiä, jotka kohdistuvat erityisesti työntekoon ja yrittämiseen. Esitykset on määrä antaa eduskunnalle syksyllä lausuntokierroksen jälkeen, ja ne tulisivat voimaan vuoden 2026 alussa.
Verotettavista ansiotuloista tehtävää työtulovähennystä aiotaan korottaa 100 miljoonalla eurolla verotaulukkomuutosten lisäksi, mikä pienentää pieni- ja keskituloisten verotusta. Lisäksi lapsivähennystä kasvatettaisiin nykyisestä 50 eurosta 105 euroon per lapsi. Yksinhuoltajille vähennys olisi kaksinkertainen. Näin esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltajalle kertyy yhteensä 420 euron lapsikorotus.
Hallitus aikoo laskea ylimmät rajaveroasteet 59 prosentista 52 prosenttiin. Tavoitteena on lisätä työnteon kannustavuutta ja ehkäistä korkean veroasteen välttelyä esimerkiksi yhtiöittämisen kautta. Uudistuksen toivotaan myös parantavan Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten sijoittumiselle ja investoinneille.
Suomeen muuttavien huippuosaajien lähdevero laskettaisiin 32 prosentista 25 prosenttiin, ja siihen voisivat jatkossa hakeutua myös Suomen kansalaiset, jotka paluumuuttavat Suomeen. Heidän osaltaan lähdeveron piirissä voisi olla enintään 24 kuukauden ajan.
Verojen korotusten sijaan karsitaan vähennyksiä
Veronkevennysten rahoitus perustuu pääosin niin sanotun vähennysviidakon karsimiseen. Vuoden 2026 alusta työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivät enää olisi verovähennyskelpoisia, vaikka työttömyyskassamaksut säilyvät edelleen vähennyskelpoisina.
Työsuhdepolkupyörän verovapaus päättyy uusien sopimusten osalta vuoden 2026 alussa. Myös kotona tehtävien etätöiden työhuonevähennys poistuu työsuhteessa olevilta. Muutos koskee sekä kaavamaista että todellisten kulujen mukaista vähennystä.
Sen sijaan työhuonevähennys säilyisi silloin, kun kyse on muiden kuin palkkatulojen hankkimisesta, kuten omaishoitajien, elinkeinonharjoittajien, maataloudenharjoittajien ja taiteilijoiden kohdalla.
Inflaatiotarkistus ehkäisee verotuksen kiristymistä
Ansiotuloveroasteikkoon suunnitellaan 3,8 prosentin indeksitarkistusta, jolla estetään verotuksen kiristyminen yleisen ansiotason noustessa. Tarkistusta ei kuitenkaan tehtäisi korkeimmissa tuloluokissa, joihin marginaaliveron alennus kohdistuu.
Tulevat verouudistukset on tarkoitus panna täytäntöön vuoden 2026 alusta. Lausuntoja esityksistä voi antaa kuluvan vuoden aikana.

Suomen Uutiset
Lue myös
TEM:n työllisyyskatsaus: Työllisyys vihdoin nousussa – toukokuussa näkyi käänne parempaan
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työnteon kannustavuus paluumuuttajat työtulovähennys verovähennys huippuosaajat työn verotus työnteko pieni- ja keskituloiset ansiotuloverotus veronkevennykset Yrittäminen verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Purra linjapuheessaan: Raskaan työn raatajan pitää voida luottaa siihen, että hän hyötyy maksamistaan veroista – rahaa näyttää löytyvän häpeällisiin joutavanpäiväisyyksiin ja hilipatihippanpippaneihin
Perussuomalaiset haluaa katkaista julkisen rahan kanavoinnin joutavanpäiväisiin kohteisiin. - Myös poliittisesta liturgiasta pitäisi yleisesti saada pois lupaukset, jotka kaikki kustannetaan veronmaksajan rahalla, puoluejohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

Wille Rydman Tuumaustunnilla: Sosiaaliturvaan nojaava halpamaahanmuutto ei ole pidemmällä tähtäimellä yritystenkään etu – ”Veronmaksaja sosiaalietuudet lopulta kuittaa”
Elinkeinoministeri Wille Rydman muistuttaa, että suomalaisella poliittisella kentällä vain perussuomalaiset ajaa koko Suomen etua. - Siis sitä, että tämä maa on kilpailukykyinen, meillä on reilut pelisäännöt työmarkkinoilla ja että työvoiman kustannuksia ei poljeta alas epäterveellä maahanmuuttopolitiikalla, jossa ulkomaalaiset halpatyöntekijät vähitellen syrjäyttävät suomalaisen työmiehen ja -naisen paikkaa.

Laittomasti maassa oleskelevien terveyspalvelujen rajoittaminen ei miellytä vihreitä – ministeri Kaisa Juuso: Suomalaisten verorahat on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisten palveluihin
Hallituksen esitys laittomasti maassa olevien palveluiden rajoittamisesta heijastelee vihreiden kansanedustajan Bella Forsgrénin mielestä empatian puutetta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kuitenkin korostaa, että rajoitukset liittyvät ulkomaalaislainsäädännön laajempaan uudistukseen, jolla pyritään myös vähentämään laittomasti maassa oleskelevien aiheuttamia lieveilmiöitä, kuten rikollisuutta ja ihmisten hyväksikäyttöä.

Demarien paluu valtaan tarkoittaisi myös löysän maahanmuuttopolitiikan paluuta: Lisää maahanmuuttajia, vähemmän palautuksia, rajat auki, korkeammat verot ja woken uudelleenkäynnistys
Sisäministeri Mari Rantanen varoittaa, mitä seurauksia olisi sillä, jos nykyisen hallituksen jälkeen valtaan palaisi jälleen vihervasemmistolaista politiikkaa toteuttava hallitus. Yleisen löysäilyn ja hyveposeerauksen lisäksi suomalaiselle veronmaksajalle tiedossa olisi kylmää kyytiä. Kaikille kansalaisille edessä olisi heikennyksiä esimerkiksi alenevien palkkojen ja asumisen hinnan nousemisen vuoksi.

Oppositio ja media vaativat kasvutoimia ja veronalennuksia, hallitus tekee työtä käskettyä – oppositio ja media valittavat: ”Ei saa alentaa veroja!”
Opposition ja median mielestä hallitus on aina väärässä, myös silloin, kun se toteuttaa opposition ja median aikaisemmin toivomia asioita, kirjoittaa perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra viestipalvelu X:n päivityksessään.
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat
Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.















