

Vappu on työväen juhla – Strandman: Ilman työssäkäyviä suomalaisia ei olisi olemassa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa
Toukokun ensimmäisenä vietetään Suomessa ja monessa muussa maassa vappua - maailmanlaajuista työväenjuhlaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa vappujuhlan yhteydessä nostaa esiin suomalaisen työn ja työntekijän merkityksen tälle yhteiskunnalle.
Nykyinen hallitus on myös tiedostanut suomalaisen työn ja työntekijän merkityksen yhteiskunnalle. Ilman työssäkäyviä suomalaisia ei olisi olemassa modernia hyvinvointiyhteiskuntaa. Vain työllä ja yrittämisellä kannatellaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hallitus onkin tehnyt veronalennuksia miljardilla eurolla kaikille ansiotuloluokille, jotta kansalaiset saisivat pitää yhä suuremman osan oman työnsä lopputuloksista.
Tekeviä käsiä tarvitaan yhteiskunnan työtehtäviin
Lisäksi hallitus kasvattaa työtulovähennyksen lapsikorotusta 100 miljoonalla eurolla, nostaa perintöveron alarajaa 20 000 eurosta 30 000 euroon, nostaa lahjaveron alarajaa 5 000 eurosta 75 000 euroon ja poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen, laittaen näin eri yhdistykset samalle viivalle. Näillä toimilla vahvistetaan työväen itsemääräämisoikeutta sekä vahvistetaan kansalaisten ostovoimaa.
– Kaikkia käsiä tarvitaan erilaisiin yhteiskuntamme työtehtäviin. Jokainen työntekijä on arvokas tietoineen, taitoineen ja osaamisineen. Pitkäjänteisellä, aktiivisella ja tavoitteellisella työllä hankitaan toimeentuloa ja turvaa. Työnteko lisää yleensä ihmisten hyvinvointia tarjoten tyypillisesti merkityksellisyyden, kyvykkyyden ja kelpaamisen kokemuksia sekä identiteetin rakennuspuita. Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin myös vapaaehtoistyön merkityksen. Ilman vapaaehtoisten työpanosta monet järjestöt ja yhdistykset loppuisivat, sanoo kansanedustaja Jaana Strandman.
Vapun juuret Yhdysvalloissa
Modernin vapun voi sanoa alkaneen 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa, ja se juontaa juurensa silloisen työväenliikkeen vaatimuksiin 8-tuntisen työpäivän puolesta sekä myöhemmin muihin työväenluokan ajamiin asioihin.
– Myös Suomessa vappua juhlistetaan perinteisesti työväenjuhlana, mutta lisäksi opiskelijoiden sekä erityisesti ylioppilaiden päivänä, mikä näkyy valkoisten lakkien valtamerenä erinäisissä tapahtumissa ympäri tasavaltaa. Vappu sisältää iloa, valoa, lämpöä, serpentiinejä sekä ilmapalloja, jotka yhdessä symboloivat kevään tuloa. Vappu mielletään usein kevään ensimmäiseksi päiväksi, Strandman kertoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työväki lapsikorotus lahjavero työssäkäyvä väestö työtulovähennys Jaana Strandman verovähennysoikeus ostovoiman kasvattaminen veronalennukset hyvinvointiyhteiskunta suomalainen työ ja yrittäminen Vappu Vapaaehtoistyö Perintövero Työmarkkinajärjestöt
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työssäkäyville lapsiperheille uusi verohelpotus
Perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja kansanedustaja Ville Vähämäki kehuvat hallituksen päätöstä keventää ensi vuodelle työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta.

Veronmaksajien pääekonomistilta tukea hallituksen linjalle: Kiristävä talouspolitiikka ei auttaisi heikossa taloussuhdanteessa – ”Hyvä, että saadaan veronalennuksia voitelemaan taloutta”
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola katsoo, että hallituksen puoliväliriihen kasvutoimilla tehdyt päätökset vahvistavat palkansaajien ostovoimaa. - Toivottavasti päätökset kasvattavat myös luottamusta omaan talouteen, mikä auttaisi kansantaloutta ja työmarkkinoita.

Talousprofessori Matti Virén: Yhteisöveroale tarjoaa pitkästä aikaa hyvät tulevaisuudennäkymät yrityssektorille
Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.

Perusasiaa RiihiEXTRA: Miko Bergbom & Jussi Lindgren – verotetaan vähemmän, kasvetaan enemmän (video)
Kansanedustaja Miko Bergbom (ps.) ja valtiovarainministerin erityisavustaja, ekonomi Jussi Lindgren avaavat äsken päättyneen kasvuriihi 2025:n antia.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.