Miko Bergbom käsittele aihetta Suomen Uutisten YouTube-kanavalla. Hänen mukaansa Suomen matalaa syntyvyyttä pitäisi pyrkiä korjaamaan nykyistä vahvemmin perhepoliittisilla toimilla sen sijaan, että väestönkehitystä paikataan maahanmuutolla.
Lisää tukea lapsiperheille
Bergbomin mukaan syntyvyyden laskuun vaikuttavat muun muassa yksilökeskeinen kulttuuri, huoli tulevaisuudesta ja nuorten aikuisten vähäiset kohtaamiset. Hän nostaa esiin myös koulutuksen ja taloudellisen epävarmuuden vaikutukset perheen perustamiseen.
Bergbom haluaa jatkaa lapsiperheiden työtulovähennyksen korottamista ja selvittää perheveromallien käyttöönottoa Suomessa. Hän nostaa esiin Ranskan ja Unkarin, joissa lapsiperheiden verotusta on kevennetty.
– Jos valtio kerran kokee, että tähän maahan halutaan lisää suomalaisia lapsia, on mielestäni ihan perusteltua, että se huomioidaan tavalla tai toisella verotuksessa.
Bergbom muistuttaa myös hallituskaudella toteutetuista toimista. Hänen mukaansa lapsiperheiden työtulovähennyksen lapsikorotus, alle kolmivuotiaiden lapsilisän korotus, lapsettomuushoitojen Kela-korvaukset ja äitiyspakkauksen arvon nostaminen tukevat perheitä.
Bergbom myöntää, ettei verotuksen keventämisen vaikutuksesta syntyvyyteen ole vielä tietoa. Hän pitää lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamista kuitenkin oikeudenmukaisena ja katsoo sen voivan kannustaa perheen perustamiseen.
Kotihoidon tuen poistaminen jakaa mielipiteitä
Bergbom vastustaa myös kotihoidon tuen lakkauttamista. Hänen mukaansa tuen poistamista perustellaan maahanmuuttajanaisten työllistymisellä, mutta samalla muutos vaikuttaisi myös suomalaisiin lapsiperheisiin.
– Itse en pidä sitä hyvänä ideana, koska siinä viedään perheiden valinnanvapaus hoitaa omaa lastaan kotonaan.
Hän huomauttaa, ettei kotihoidon tuen poistaminen tarkoittaisi kustannusten katoamista, sillä lapset siirtyisivät varhaiskasvatukseen.
– Tukiajat ovat aika lyhyitä, mikä johtaa siihen, että lapsi joutuu menemään todella pienenä varhaiskasvatuksen piiriin.
Koulut ja nuorten arki huolestuttavat
Bergbom yhdistää syntyvyyskeskustelun myös koulujen tilanteeseen. Hän arvostelee heikentyneitä oppimistuloksia ja katsoo, että koulujärjestelmän uudistuksissa on tehty virheitä.
– Koulut on ajettu pisteeseen, jossa nuorten oppimistulokset heikkenevät. Lukutaitoa ei ole enää kaikilla nuorilla, vaikka peruskoulusta on valmistuttu.
Bergbomin mukaan älypuhelinten käytön rajoittaminen ja digilaitteiden vähentäminen opetuksessa voisivat parantaa oppilaiden keskittymistä ja koulussa viihtymistä. Hän kannattaa myös perusopetukseen osoitettua lisärahoitusta ja lukemisen sekä kirjoittamisen opetustuntien lisäämistä.
Lisäksi Bergbom arvostelee maahanmuuttopolitiikkaa ja sen vaikutuksia kouluihin. Hän pitää ongelmallisena sitä, jos vanhempia syytetään rasismista heidän etsiessään lapsilleen sopivaa kouluympäristöä.
Taloudellinen epävarmuus jarruttaa perheen perustamista
Bergbomin mukaan nuorten aikuisten taloudellinen epävarmuus voi lykätä perheen perustamista. Hän katsoo, että nuorille on luotava paremmat edellytykset ja uskallus hankkia lapsia.
– Totta kai siellä voidaan tehdä ratkaisuja, jotta saadaan luotua uskallusta suomalaisille nuorille siitä, että tähän maahan uskaltaa perustaa perheen.
Bergbom arvioi myös työperäisen maahanmuuton kasvattaman työvoiman tarjonnan voivan heikentää palkkakehitystä ja siten nuorten mahdollisuuksia perustaa perhe. Hänen mukaansa syntyvyyden tukeminen edellyttää toimia verotuksessa, perheiden valinnanvapauden turvaamisessa ja koulutuksessa.