Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nosti puheenjohtajan haastattelutunnilla esille kolme keskeistä tekijää valtiontalouden kehittämiseksi.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kannattaa talouspolitiikassa ensinnäkin sitä, että julkisen talouden pitää elää suu säkkiä myöten.

– Emme voi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen kuluttaa enemmän kuin mitä ansaitsemme. Emme siis voi paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla.

– Tämä ei ole pelkästään periaatteellinen kysymys, vaan on muistettava, että Suomi käyttää pelkkiin velanhoitokuluihin vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin se käytti siirtolaiskriisin pahimpana vuonna 2015. Tämä tapahtuu joka vuosi ja se raha on pois niistä perustoiminnoista, jotka ovat julkisen vallan vastuulla.

Varojen käyttöä pystyttävä priorisoimaan

Halla-ahon mukaan meidän pitää myös pystyä huomattavasti paremmin priorisoimaan sitä, mihin me käytämme julkisia varoja. Tässä suhteessa perussuomalaiset eroavat voimakkaasti sekä perinteisestä vasemmistosta että oikeistosta.

– Keskeinen demareita ja kokoomusta erottava asia ei niinkään ole se, että tuhlataanko vai ei. Kumpikin puolue on erittäin halukas tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin, esimerkiksi eurooppalaiseen integraatioon tai ennen kaikkea maahanmuuttoon.

– Demarien ja kokoomuksen ero on lähinnä siinä, että kun SDP haluaa itse tuottaa niitä toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla, niin kokoomus haluaa sijoittaa sinne väliin yksityisen sektorin vetämään omat voittonsa välistä. Tämä näkyi hyvin erityisesti vuoden 2015 syksyllä, kun ilmaantui kuin tyhjästä erilaisia keinottelijoita ja yrittäjiä, jotka käyttivät hyväkseen Suomeen tullutta siirtolaisvyöryä. Tuolloin alkoi turvapaikkabisnes ja perustettiin vastaanottokeskuksia, joista veronmaksaja maksoi hillittömiä summia, usein ylihintaa.

Suomeen lisää tuottavaa työtä ja työpaikkoja

Kolmas tekijä on Halla-ahon mukaan se, että jaettavaa pitää pystyä kasvattamaan.

– Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää olla enemmän tuottavaa työtä ja tuottavia työpaikkoja. Suomi on, kuten tiedämme, edelleen vientivetoinen talous. Teollisuutemme on energiaintensiivistä, joten tässä kohdassa aivan keskeistä on energiaverotus ja ympäristöpolitiikkaan liittyvät velvoitteet, kuten se, miten Suomi osallistuu Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämiin päästötavoitteisiin EU:n taakanjakomekanismin puitteissa.

Halla-aho myöntää, että ilmastonmuutos asettaa talouskasvulle omat haasteensa.

– Ilmastonmuutos on tosiasia ja ilmasto-ongelmat ovat todellisia, mutta ne ovat globaaleja haasteita. Suomi ei pysty niitä yksin ratkaisemaan. Jos Suomi tekee itsestään ympäristö- tai energiapoliittisilla linjauksillaan yrityksille mahdottoman paikan toimia, niin tuotanto siirtyy jonnekin muualle, jossa se on kannattavampaa. Se on usein kannattavampaa niissä paikoissa, joissa ollaan vähemmän kunnianhimoisia päästötavoitteiden kanssa. Tällöin lopputulos on globaalisti ajatellen entistä huonompi.

– Suomen pitää osallistua ilmastotalkoisiin, mutta vain oikeudenmukaisen laskutavan mukaan. Nyt ei näin ole asianlaita.

Perintövero on epäoikeudenmukainen

Kansalaiset olivat lähettäneet Halla-aholle myös kysymyksiä verotuksesta.

Pitäisikö verotuksen progressiota keventää?

– Verotuksen progressiolla pyritään tasaamaan tuloeroja, mutta tuloerokysymystä lähestytään usein väärästä kulmasta, koska tuloerojen kasvu voi johtua siitä, että eniten tienaavat tienaavat entistä enemmän. Ongelmahan on se, että vähiten tienaavat tienaavat liian vähän. Tuloerot eivät sinänsä ole ongelma, vaan se, että meillä on liikaa köyhiä ihmisiä.

– Veroprogression pitää olla kohtuullinen. Jos ihminen tekee enemmän töitä, siitä pitää myös saada palkinto. Työnteosta pitää saada kohtuullinen korvaus. Veroprogressiolla ei siis pidä vesittää ihmisten halua yrittää enemmän.

Mikä on puolueen kanta ja oma kantasi perintöveron poistamiseen?

– Perintövero aiheuttaa usein kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia tilanteita. Varsinkin, kun kyse on peritystä kiinteästä omaisuudesta. Perintövero saattaa olla niin kova, että omaisuus on tällöin pakko myydä.

– Itse pidän perintöveroa epäoikeudenmukaisena, koska vero kohdistuu jo moneen kertaan verotettuun omaisuuteen. Puolueessa tästä kysymyksestä tosin on vaihtelevia mielipiteitä. Yksimielisyyttä kuitenkin on varmaan siitä, että jollain tavalla pitäisi korjata nykyisen perintöveron epäkohtia nimenomaan tavallisen perijän kannalta, joka ei peri käteistä vaan esimerkiksi sellaisen kiinteistön, jolla on hänelle tunnearvoa.

SUOMEN UUTISET