Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja

Tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että Irakissa ja Somaliassa syntyneitä maahanmuuttajia ei kannattaisi ottaa ollenkaan Suomeen, jos maahanmuuttopolitiikalla halutaan maksimoida julkisen talouden hyöty.

Suomen Perusta on tänään julkaissut uuden tutkimuksen Maahanmuutto ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia. Laajassa tutkimuksessa on laskettu julkisen talouden elinkaarivaikutukset 20–24-vuotiaana Suomeen muuttaville Irakissa ja Somaliassa syntyneille henkilöille ja näitä vaikutuksia verrataan suomalaisiin.

Tutkimus osoittaa, että Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön kustannukset julkiselle taloudelle ovat henkilön koko elinkaaren aikana keskimääräisesti 951 000 euroa, eli alkaen siitä kun henkilö muuttaa Suomeen. Jos huomioidaan henkilön lapset, nousee summa 1 343 000 euroon.

Irakista Suomeen muuttavan vastaavat elinkaarikustannukset julkiselle taloudelle ovat keskimääräisesti 690 000 euroa, ja lasten vaikutukset huomioiden 844 000 euroa.

Tutkimus on tehty päätöksenteon tueksi

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että Irakissa ja Somaliassa syntyneitä maahanmuuttajia ei kannattaisi ottaa ollenkaan Suomeen, jos maahanmuuttopolitiikalla halutaan maksimoida julkisen talouden hyöty.

Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoo, että tutkimus on myös tehty päätöksenteon tueksi tulevaisuutta ajatellen.

– Päätöksentekijän kannattaa tehdä päätöksiä, jotka maksimoivat hyödyn valintatilanteessa, johon sisältyy epävarmuuksia. Jos tätä sovelletaan maahanmuuttopolitiikkaan, Suomeen ei kannata valita muuttavaksi sellaisia maahanmuuttajia, joiden elinkaarivaikutuksen keskiarvoennusteet jäävät julkisen talouden kannalta negatiivisiksi.

Maahanmuuttajasta julkiselle taloudelle aiheutuvat kustannukset jäävät viime kädessä veronmaksajan maksettavaksi.

Nettovaikutus = mitä jää “viivan alle”

Tutkimuksessa esitetyt elinkaarivaikutukset muodostuvat maahanmuuttajaan kohdistuvien julkisten menojen, kuten maksettujen tulonsiirtojen ja maahanmuuttajan maksamien verojen välisestä erotuksesta.

Toisin sanoen henkilön nettovaikutus taloudelle on tutkimuksessa laskettu vähentämällä henkilön maksamista veroista ja veronluonteisista maksuista tämän tulonsiirrot, henkilön saamien julkisten palveluiden menot sekä mahdolliset oikeusmenot. Henkilön julkisen talouden nettovaikutukset kertovat näin, mitä henkilöstä jää ”viivan alle.”

Aineisto on kerätty viranomaistiedoista

Tutkimuksen aineisto on kerätty pääosin julkisista viranomaistiedoista. Aineisto sisältää henkilövuositasoiset tiedot esimerkiksi lähes kaikista maksetuista veroista ja veronluonteisista maksuista, saaduista tulonsiirroista, saaduista julkisista palveluista sekä rikostuomioista. Elinkaarivaikutukset on muodostettu komponenteista, joita ovat muun muassa maassaoloaika, työikäisten nettovaikutukset ja palkkasummat.

Salminen huomauttaa, ettei tutkimuksen johtopäätös muutu pelkän epävarmuuden lisäämisellä.

– Esitetty johtopäätös muuttuisi vain, mikäli olisi käytettävissä sellaista laajan rekisteriperusteisen tutkimusaineiston ulkopuolista informaatiota, joka osoittaisi, että elinkaarivaikutusten odotusarvot muuttuisivat satoja tuhansia euroja positiivisemmiksi.