
PS ARKISTO
Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – ”Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”
Perussuomalaiset julkaisi viime viikolla uuden maaseutupoliittisen ohjelman. Kansanedustaja Jari Koskela on tyytyväinen ohjelmaan ja siinä esitettyihin toimiin maaseudun ja maatalouden elinvoiman parantamiseksi.
– Ohjelmassa tulee hyvin esiin se, että maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea. Suomen vientiteollisuus nojaa maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvarojen varaan. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden suhteen maaseutu ja elinvoimainen maa- ja metsätalous ovat aivan avainasemassa, Jari Koskela muistuttaa.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Perussuomalaiset haluaa pitää koko Suomen asumiskelpoisena. Tämä tarkoittaa riittävien asumisen ja elämisen edellytysten turvaamista myös kaupunkien ulkopuolella. Koskela muistuttaa, että yhä useampi suomalainen haluaa asua maalla. Hänen mukaansa voidaan kysyä, onko hallitus riittävästi antanut ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa omia haaveitaan. Erityisesti korona-aikana lisääntynyt etätyö olisi tarjonnut tilaisuuden laajemmillekin asumis- ja elämäntapamuutoksille.
– Valitettavasti hallitus on tietoisella politiikallaan lähinnä näivettänyt maaseutua entisestään. Liikkumisen kustannukset ovat nousseet, mikä vaikuttaa mahdollisuuksiin elää maalla, koska auto on siellä välttämättömyys.
– Maaseudun monia elinkeinomuotoja on myös aktiivisesti ajettu alas. Esimerkkinä voidaan nostaa niin turveala, maatalous kuin metsäteollisuuskin. Samalla on myös tehty esimerkiksi politiikkaa, joka ajaa alas niin kyläkouluja kuin pienten paikkakuntien lukioitakin. Tämä vähentää pienten kuntien pito- ja vetovoimaa, Koskela harmittelee.
Yhteistyötä lisättävä yli kuntarajojen
Perussuomalaiset esittää ohjelmassaan lähikoululisää maaseutujen alakouluille, jotta vielä olemassa olevia kyläkouluja ei lakkautettaisi. Puolue haluaa myös tarkastella oppilaaksiottoalueita uudelleen niin, että koulun voisi valita myös kuntarajojen yli.
– Olen pitänyt esillä lisääntyvän seutuyhteistyön merkitystä. Pienten kuntien pitää jatkossa varmasti tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä, ja koulutussektori on aivan olennainen alue, jossa yhteistyötä yli kuntarajojen on lisättävä, Koskela linjaa.
Maanviljelijän toimeentulo turvattava
Perussuomalaiset haluaa ohjelmassaan tarkastella kaupan asemaa sekä kaupan ja tuottajien välisiä pitkiä sopimuksia. Puolueen mielestä sopimuksiin pitää tehdä aito mahdollisuus hinnantarkastuksiin, jotta nopeasti kasvavat tuotantokustannukset eivät ajaisi viljelijöitä konkurssiin.
– Maanviljelijän asema on aivan liian huono suhteessa kaupan asemaan. Tähän on yksinkertaisesti saatava muutos, jotta meillä on maataloutta vielä tulevaisuudessakin, Koskela sanoo.
Myös valtion on tehtävä oma osansa
Koskela muistuttaa, että myös valtion on tehtävä oma osansa maatalouden helpottamiseksi. Maatalousyrittäjät eivät voi elää jatkuvassa epävarmuudessa siitä, tuleeko alalle lisää tukipaketteja vai ei.
– Tarvitsemme maataloutta suosivaa veropolitiikkaa. Lisäksi maataloudelle ei voi enää asettaa epärealistisia päästötavoitteita, jotka vain ajavat tiloja mahdottoman eteen. Maa- ja myös metsätaloutta on viime vuosien keskustelussa käsitelty liikaa vain päästölähteinä ja luonnon monimuotoisuuden tuhoajina. Tällaisesta ajattelusta on päästävä eroon. Maa- ja metsätalous ovat hyvinvointivaltiomme selkäranka, joka vihdoin ja viimein tarvitsee ansaitsemansa kunnioituksen, Koskela sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maaseutupoliittinen ohjelma liikkumisen kustannukset maatalousyrittäjät etätyö omavaraisuus kyläkoulut turveala Maanviljelijät veropolitiikka Jari Koskela Maaseutu vientiteollisuus Metsäteollisuus Huoltovarmuus Maatalous koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas: Vihreimmänkin vihreän ja Mannerheimintiellä makoilevan elokapinallisen pitäisi jo ymmärtää, että kotimainen lähiruoka on ympäristöteko

Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Tuumaustunnilla perjantaina: Jenna Simula ja Mauri Peltokangas esittelevät maaseutupoliittisen ohjelman (suora lähetys)

Perussuomalaisilta laaja politiikkaohjelma maaseudun pelastamiseksi: Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus on turvattava

Elomaa välikysymyskeskustelussa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna

Maatiloja menee nurin – hallitus ei tunnu piittaavan: ”Jossain kohtaa tulee pulaa ruoasta”

Simula alueellisesta opintolainahyvityksestä: ”Voisi parhaimmillaan edistää syntyvyyttä”
Viikon suosituimmat

STEA:n tarkastus paljasti järjestön käteislainoja tytäryhtiölle – vaatii avustuksia takaisin
STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.

Sydänliitolla on 20 miljoonan euron sijoitussalkku – silti 50 000 euron puute uhkaa lopettaa sydäniskureiden paikannuspalvelun
Sydänliiton ylläpitämä sydäniskureiden paikannuspalvelu defi.fi on vaarassa loppua 50 000 euron vuosittaisen rahoituspulan vuoksi. Samaan aikaan liiton oma vuosikertomus paljastaa yli 20 miljoonan euron taseen ja miljoonan euron sijoitustuoton.

Sääntöä rikotaan jatkuvasti Uimastadionilla – Helsingin kaupunki: Ilman uima-asua peseytyminen koskee myös burkinia käyttäviä
Helsingin Uimastadionilla on tänä kesänä havaittu tapauksia, joissa burkinia ei ole riisuttu ennen altaaseen menoa tapahtuvaa peseytymistä varten.

Eduskunta koolle istuntotauolta – Mäkelä: ”Naurettavaa kesäteatteria”
Perussuomalaisten Jani Mäkelä muistuttaa, että vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä 2022, jolloin silloinen omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutui selittelemään Fortumin miljardien eurojen tukea tytäryhtiölleen Uniperille.

STEA-avustusten kriteerit etenevät – pohjatyön teki mies, jonka oma järjestö menetti avustuksensa ja ajautui konkurssiin
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.

Kielitaitovaatimuksista luovuttiin aikoinaan maahanmuuttajien vuoksi – Opetushallitus raportoi nyt ongelmista
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.

Kansa otti lain omiin käsiin Etelä-Afrikassa – kaikki laittomasti maassa olevat halutaan ulos
Maahanmuuttokriittiset ryhmät kehottivat laittomasti maassa olevia siirtolaisia ottamaan jalat alleen ja poistumaan Etelä-Afrikasta heinäkuun alkuun mennessä. Köyhät käyvät nyt köyhien kimppuun ja mustat toisten mustien kimppuun. Tuhannet muista Afrikan maista lähtöisin olevat ihmiset ovatkin jo paenneet takaisin kotiseudulleen.

Migri: Toistakymmentä kiintiöpakolaisehdokasta hylätty turvallisuussyistä – tarkkoja lukuja ei kerrota
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.

Mäenpää: Kornia, että eduskunnan kesäteatteria vetää viime kaudella 6 000 miljoonaa hukannut Tytti Tuppurainen
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvostelee oppositiota siitä, että se vaati eduskunnan ylimääräistä täysistuntoa Helsinki Garden -hankkeen valtiontuesta. Mäenpään mukaan keskustelussa on kyse pikemminkin poliittisesta esiintymisestä kuin uusien tietojen selvittämisestä.

Britannia esti Sebastian Tynkkysen maahantulon – europarlamentaarikko paheksuu sananvapauden kaventamisesta
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo somekanavillaan, että hänen pääsynsä Britanniaan estettiin viime hetkillä. Hänen oli määrä puhua konservatiivien konferenssissa. Tynkkynen julkaisi keskiviikkona Instagramissa ja X:ssä videon, jossa hän kertoo saaneensa kaksi tuntia ennen lentoa tiedon maahantulon epäämisestä. Ilmoituksen mukaan ”hänen läsnäolonsa ei palvelisi yleistä etua".
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













