Perussuomalaisilta laaja politiikkaohjelma maaseudun pelastamiseksi: Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus on turvattava

Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen. Perussuomalaisten tänään julkaistussa maaseutupoliittisessa ohjelmassa esitetään kattavasti erilaisia toimia maaseutuelinkeinojen tukemiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi ja maaseudun pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Ohjelma pitää sisällään 100 perussuomalaista konkreettista toimenpidettä maaseudun hyväksi.

Maaseutukulttuuri on olennainen osa kotimaista kulttuuria ja monilla on myös suvussa maanviljelijöitä. Maaseutu koskettaa tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia, siksi maaseutupolitiikalla on suuri painoarvo myös perussuomalaisessa politiikassa.

– Olemme kuitenkin nyt tulleet tilanteeseen, jossa suomalainen ruoantuottaja on ajettu todelliseen ahdinkoon.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas toteaa, että tilanne näyttää pahalta, jopa pahemmalta kuin 1930- ja 1990-lukujen lamoissa.

– Suurin piirtein kolme maatilaa joutuu päivittäin lopettamaan toimintansa ja viljelijät joutuvat myymään tuotantonsa ja maansa. Toisinaan jopa ulkomaalaisille kasvottomille omistajille. Tämä johtaa vääjäämättä kotimaisen ruoan tuottamisen hiipumiseen.

Maaseudun kurjistuminen toistuu jälleen, nyt uudessa muodossa, mutta silti samankaltaisena.

– Maatilojen peruskannattavuus on kärsinyt maailmanmarkkinahintojen kohoamisen takia. Erityisesti lannoitteiden, polttoaineiden ja energian hinnat ovat kohonneet sillä tavoin, että viljelykustannuksia ei voida enää kattaa. Moni maanviljelijä myy nyt tilansa voidakseen välttyä velkakierteeltä ja pakkohuutokaupalta. Tämän huolestuttavan kehityksen on muututtava, Peltokangas painottaa.

Hän puhui tänään Tuumaustunnilla maaseutupoliittisen ohjelman julkaisutilaisuudessa.

Turpeen veronkorotus peruttava heti

Nykyinen hallitus on toki alkanut myöntämään hätälainatakauksia tilapäisten maksuvalmiusongelmien, toimintaympäristön muutosten tai poikkeuksellisten sääolojen takia.

Peltokangas korostaa, että nyt näyttää kuitenkin siltä, että keinot eivät ole riittäviä erityisesti karjatilojen konkurssien estämiseksi.

– Hallitus tekee myös ristiriitaisia päätöksiä, joista kenties älyttömin on se, että turpeentuotantoa on oltu lopettamassa vihreän siirtymän nimissä. Nykyinen energiakriisi on antanut pienen lisäajan turveyrittäjille, mutta jos se on hallituksesta kiinni, sama meno jatkuu pian.

– Ympäristövaliokunnan perussuomalainen ryhmä – allekirjoittanut sekä edustajat Petri Huru ja Sheikki Laakso – reagoi turpeen energiaveron korottamiseen nopeasti. Vaadimme turpeen veronkorotuksen välitöntä perumista ja julistamisesta uusiutuvaksi luonnonvaraksi helmikuussa 2021, mutta kuten arvata saattaa, esitys äänestettiin eduskunnassa nurin.

Suomalainen puhdas ruoka on myös vientituote

Perussuomalaisten riveistä on tullut useita muitakin ehdotuksia kuten energian hinnan alentamista, tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista ja alkutuottajan osuuden kasvattamista elintarvikeketjussa.

Peltokangas toteaakin, että elintarvikemarkkinoiden hinnan määrittelijänä ei voi toimia ainoastaan teollisuus tai kauppa vaan myös alkutuottaja.

– Hinnoittelujaksojen pitää olla sellaisia, että viljelijälle jää mahdollisuus neuvotella parempaa hintaa tuotteistaan ja mahdollisuus nostaa kustannusnousut neuvotteluihin. Valtiovallalla pitää olla myös mahdollisuus lainsäädännöllisesti puuttua keskusliikkeiden ja teollisuuden sanelemiin ehtoihin, mikäli viljelijä joutuu markkinavoimien takia vaikeaan tilanteeseen. Maatalouden ongelmia ei voida täysin ratkaista nopeilla pikatoimilla vaan syvällisillä muutoksilla.

Suomalaisesta ruoasta on myös vientituotteeksi, koska sillä on yksi selkeä strateginen etu monessa muussa maassa tuotettuun ruokaan verrattuna – puhtaus.

– Suomen maaperä on puhdas ja sopii puhtaan ruoan kasvatukseen. Viileä ilmastomme, joka muuten on tuotannon rajoitus, hillitsee tehokkaasti tuholaishyönteisten ja rikkakasvien leviämistä. Luonnonmukainen ja myrkkyvapaa ruoka on Suomen maatalouden kilpailuvaltti maailmalla. Tämäkään ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan maanviljelijät tarvitsevat apua. Puhtaan ruoan tuotannolle ja sen tehokkaalle markkinoinnille on luotava valtiollinen tukijärjestely, sillä vienninedistys kuuluu jo nyt valtion perustehtäviin.

Valtionmediakin voisi kantaa kortensa kekoon

Peltokangas painottaa, että kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus on turvattava. Nuorten kiinnostus maaseudun elinkeinoihin onkin saatava nousuun, sillä perinteikkäille maatiloille on toisinaan vaikea löytää jatkajia. Peltokangas esittää toiveen, että suuret mediat alkaisivat puhumaan maaseudusta entistä enemmän paremmassa valossa.

– Esimerkiksi valtion rahoittama Yle voisi tehdä kunnon maaseutukampanjan, jossa kerrotaan maaseudun elinkeinojen tärkeydestä. Tarvitaan uusi näkökulma, joka on luonteeltaan kannustava ja korjaava. Nyt on se tilanne, että monet maanviljelijät eivät enää kannusta jälkipolviaan jatkamaan maanviljelystä tiloilla. Useita tiloja on viljellyt sama suku jopa vuosisatojen ajan, nämä pitkät perinteet ovat nyt vaarassa murentua.

– Asenneilmapiiri maaseutua kohtaan on huonontunut ja media antaa helposti kuvan, että Suomen maaseutu saa valtavia tukia, vaikka todellisuudessa tuet ovat täysin riittämättömiä. Lisäksi maanviljelijöitä ja suomalaisia kuluttajia syyllistetään jatkuvasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen edistämisestä sekä vesistöjen pilaamisesta. Maaseudusta pitäisi alkaa puhua mediassa positiivisemmin, jotta voitaisiin luoda oikeanlainen kuva.

Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen. Perussuomalaisten tänään julkaistussa maaseutupoliittisessa ohjelmassa esitetään laajasti erilaisia toimia maaseutuelinkeinojen tukemiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi ja maaseudun pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Ohjelma pitää sisällään 100 perussuomalaista toimenpidettä maaseudun hyväksi.