

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä maatalouden kriisistä ja ruuantuotannon turvaamisesta – Purra: ”On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruuantuotannon todellisuutta”
Oppositiopuolueet jättivät tänään välikysymyksen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että maatalousministerin salkku on ollut liki kahdeksan vuotta keskustalaisella ministerillä ja siitä huolimatta maataloudessa menee huonommin kuin koskaan.
Eduskunnan oppositioryhmät jättivät perjantaina välikysymyksen hintojen nousun aiheuttamasta maatalouden kriisistä, jonka aikaansaama ahdinko uhkaa vaarantaa ensi talvena kotimaisen ruuantuotannon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että inflaatio laukkaa yli kahdeksassa prosentissa, ja alkutuottajien kustannukset nousevat valtavalla tahdilla. Tällä on dramaattisia vaikutuksia suomalaiseen ruuantuotantoon ja huoltovarmuuteen.
– Kasvinviljelytilat ovat pulassa. Lannoitteiden hinnat ovat yli tuplaantuneet muutaman edellisen vuoden aikana. Ensi kesän lannoitelaskut ja muut tuotantopanokset ovat ennätyskalliit. Kasvihuoneviljelijät ovat pulassa kohonneiden sähkölaskujen takia. Kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua kaupoista, kun kasvihuoneet kylmenevät. Samoin kotieläintilat ovat pulassa. Neljäsosa päätoimisista kotieläintiloista on pahoissa maksuvalmiusongelmissa.
– Samaan aikaan hallitus ei ole päässyt sopuun maatalouden tukemisesta. Maataloudesta on tullut hallituksen riitelyn uhri. Suomalaisesta ruoasta on tullut hallituksen riitelyn uhri. On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruoantuotannon todellisuutta. Keväällä annettu tukipaketti oli riittämätön, se tuli liian myöhään ja kohdistui väärin. Ylipäätänsä kaiken tuen pitää mennä ruoantuotantoon. Emme tarvitse uusia himmeleitä tai tukea näennäisviljelyyn, Purra sanoo.
Jopa kolme tilaa päivässä lopettaa
Perussuomalaiset kysyi maatalousaiheesta eduskunnan kyselytunnilla jo eilen torstaina. Purra vaati tuolloin sääntelyn ja ilmastotoimien helpottamista.
– Kuten eilen kyselytunnilla pääministeriltä kuulimme, myöskään byrokraattista taakkaa ja kustannuksia aiheuttavista vaatimuksista esimerkiksi ilmastotoimiin liittyen ei olla luopumassa, vaikka tilanne on tällainen. Ruoantuottajan mahdollisuuksia toimia rusikoidaan monesta suunnasta, ja tämän korjaamiseen ei raha riitä.
– Haluammeko me Suomeen samaa kuin vaikkapa Hollannissa on nähty, jossa EU:n toimesta ajettava ilmastolaki maatalouden typpipäästöjen laskemiseksi ajaa valtavan määrän tiloja alas ja ruoantuotanto uhkaa supistua murto-osaan? Tällaisena aikana, kun kansallisesta ruokaturvasta pitäisi erityisesti pitää huolta. Valitettavasti on todettava, että pääministerin ja keskustaministerien suusta nämä sanat, ruokaturva ja huoltovarmuus, ovat pelkkää sanahelinää.
Alkutuottajien saama yrittäjätulo on laskenut koko ajan dramaattisesti per tila. Purra huomauttaa, että joka päivä noin kolme tilaa lopettaa toimintansa.
– Näitä ei saada takaisin, ainakaan kovin helposti. Kun ala ja osaaminen on ajettu alas, sitä ei niin vain ylös nosteta. Kun väki samaan aikaan pakkautuu tänne kasvukeskuksiin, mistä se ruoka tulee kauppoihimme ja suomalaisten pöytiin? Tämä on perustavanlaatuinen asia olemassaolomme kannalta, ei mitään identiteettipolitiikkaa, Purra sanoo.
Kotimainen ruuantuotanto ansaitsee arvonpalautuksen
Purra huomauttaa, että maatalousministerin salkku on ollut liki kahdeksan vuotta keskustalaisen ministerin käsissä, samoin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajuus. Silti maataloudessa menee huonommin kuin vuosikymmeniin.
– Me tarvitsemme suomalaisen ruoantuotannon arvonpalautuksen ja vuosikausien ilmastosyyllistämisen jälkeen maatalouden tuottajalle ennemminkin soviteltavaksi sankarin viitan. Suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa. Tätä menoa sitä ei vain ole kukaan tuottamassa.
Perussuomalaiset esittivät aiemmin kiinteistöveron poistoa maa- ja metsätalouden talousrakennuksilta, ja tähän hallitus osittain tarttuikin.
– Lisäksi olemme peräänkuuluttaneet nopeita toimia suomalaisen ruoan viennin edistämiseksi. Omilla markkinoillamme kotimainen ruoka ei ole samalla viivalla tuonnin kanssa. Esimerkiksi Suomessa aivan oikein vaadittavat korkeammat tuotantoeläinten hyvinvoinnin standardit eivät ole voimassa monessa maassa, joista Suomeen ruokaa tuodaan. Tämä näkyy hinnassa.
Purra vaatii, että tuontiruoalta edellytetään samoja korkeita standardeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyen kuin kotimaassakin.
Perussuomalaisilta uusi maatalouspoliittinen ohjelma
Perussuomalaiset julkaisee ensi viikolla puolueen uuden maatalouspoliittisen ohjelman.
– Siinä käsittelemme näitä asioita ja esitämme keinoja korjata ongelmia. Ohjelma huomioi maatalouden, metsät, metsästyksen ja monta muuta tärkeää maaseudun ja koko maan asiaa, Purra toteaa.
Alkutuottaja painettu maahan, muut korjaavat voiton
Kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan perussuomalaiset on mukana opposition yhteisessä välikysymyksessä siksi, koska hallitus ei ole onnistunut näiden vakavien ongelmien korjaamisessa tai edes helpottamisessa. Elomaa huomauttaa, että maatalous on syvässä kriisissä ja asia on ratkaistava välittömästi.
– Viljelijöiltä kysyttiin, mitkä ovat suurimmat haasteet, joita he tällä hetkellä kohtaavat. Keskeistä on kannattavuuskriisi eli se, että kun tuottaa jotain, viivan alle ei jää kuin pitkä miinus. Alkutuotanto saa siis minimaalisen korvauksen. Alkutuottaja tuotteineen ryömii maassa, ja muut korjaavat voiton, Elomaa sanoo.
Vaikka viljelijät pitivät kustannuskriisiä suurimpana ongelmana, myös se huolettaa, mikä on heidän henkilökohtainen jaksamisensa lähitulevaisuudessa.
– Paine ja velat ovat kovia, ensi kevään kylvöt edessä ja eläimet odottavat navetassa ruokaa ja heiniä.
Myös kuluttajan etu kyseessä
Elomaa huomauttaa, että monia askarruttaa sekin, kuka jatkaa tilalla.
– Kuka on se nuori, joka jatkaa tilalla? Jos jatkajaksi tuleekin tilallisen oma jälkeläinen tai joku muu ostaa tilan, voi kysyä, mitkä ovat tulevaisuudennäkymät. Vastaus on, että ne ovat heikot. Se, että tuet maksetaan viivästyneenä, ei vaan voi mennä niin. Tukien maksaminen tapahtuu epämääräisesti. Periaatteessa viljelijät eivät tukea tarvitsisi vaan sen, että tuotteella on oikea hinta.
Elomaa huomauttaa, että nyt on kyse myös kuluttajan edusta ja huoltovarmuudesta.
– Kuluttajille pitää turvata mahdollisuus saada kotimaassa valmistettua ruokaa. Meidän kaikkien etu on se, että viljelijät ja tuottajat voivat jatkaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maatalouspoliittinen ohjelma ilmastosyyllistäminen maatalouden kriisi maatalouden tukipaketti ruokaturva eläinten hyvinvointi kustannuskriisi alkutuottajat metsät ilmastotoimet Identiteettipolitiikka ruuantuotanto kotimainen ruoka Riikka Purra Ilmastolaki Inflaatio Huoltovarmuus Ritva Elomaa Maatalous Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Hallitus keskittyy ideologiseen puuhasteluun ja keskinäiseen riitelyyn – Meri: Hallituksen toimintakyky ja asioiden priorisointikyky ovat täysin hukassa

Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea

PS kyselytunnilla: Ruoantuotantoa rusikoidaan monesta suunnasta – tätä menoa kukaan ei ole tuottamassa suomalaista ruokaa

Viljelijän kurimus – kimpussa hanhet ja hallitus

Reijonen huolissaan maatalouden kriisistä: Unohtiko keskusta maatalouden, koska se sai himoitsemansa sote-uudistuksen?

Ranne: Maaseutukaan ei pelastu maahanmuutolla

Koskela: Tekeekö hallitus vaalikampanjaa maataloustuottajien kustannuksella?

Perussuomalaiset: Kuntien hallintoa paisutetaan ilmastobyrokratialla
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat
Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää












