

LEHTIKUVA
Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea
Maatalouden kriisipakettiin kuuluvan kiinteistöverotuen suhteen osalle osakeyhtiömuotoista maataloutta harjoittavista tuottajista on selvinnyt vasta hakuprosessin yhteydessä, etteivät he saakaan tukea. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää tyrmistyi, kääri hihat ja jätti viime viikon perjantaina lakialoitteen korjaamaan esille noussutta ongelmaa.
Juha Mäenpään uudessa lakialoitteessa esitetään, että kiinteistöverolakia muutetaan siten, että myös elinkeinoverolain alaisten toimijoiden maataloustoimintaan käyttämien tuotantorakennusten (teollisuus- ja varastorakennukset) kiinteistöverotukseen olisi mahdollista hakea tukea samoin perustein kuin mitä maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennusten (maatalousrakennukset, maatalouden tuotantorakennukset) osalta on säädetty.
Elinkeinoverolain alaisia tuottajia ongelmissa
Tällä hetkellä tukea myönnetään hakemuksesta alentamalla maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla. Riippuen siitä, miten rakennus on merkitty kiinteistörekisteriin, laki ei kuitenkaan mahdollista tuen saantia kaikkiin elinkeinoverolain alaisten maatalouden harjoittajien tuotantorakennuksiin.
– Viime vuoden joulukuussa tekemäni lakialoitteen pohjalta kiinteistöverolakia muutettiin siten, että verohallinnon on mahdollista alentaa määrättyä veroa hakemuksesta maatalouden tuotantorakennusten osalta kuluvalle vuodelle 2022.
– Alkuperäisen lakialoitteeni lähtökohta oli, että kaikki maataloustoimintaan käytetyt tuotantorakennukset olisivat olleet kiinteistöveronpalautuksen piirissä ja että kiinteistöverohelpotus olisi ollut pysyvä helpottamaan jo pitkään kustannuskriisistä kärsineen maatalouden tilannetta samalla varmistaen ruokaturvaamme, Mäenpää toteaa tuoreessa lakialoitteessaan.
– Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista lainkaan kiinteistöverotuen hakemista osakeyhtiömuotoisten maataloustoiminnan harjoittajien elinkeinoverolain alaisiin maatalouden tuotantorakennuksiin, hän jatkaa.
Mäenpään mielestä kyseessä on vakava yhdenvertaisuusongelma erilaisilla yhtiömuodoilla toimivien tuottajien välillä. Kustannuskriisi koettelee kaikkia riippumatta yhtiömuodosta.
Maatalousyrittäjille suurehko rasite
– Nyt esitetyn kiinteistöverotuen laajentaminen elinkeinoverolain alaisesti toimiviin maatalouden harjoittajiin ei merkittävästi vähennä valtion saamia verotuottoja. Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella. Kuntien menettämä raha korvattaisiin tarvittaessa valtionosuusjärjestelmän kautta, Mäenpää päättää aloitteensa perustelutekstin.
Kiinteistöverohelpotus kohdistuu suurelta osin nuoriin merkittäviä investointeja tehneisiin maatalousyrittäjiin. Lakialoite osaltaan turvaa täten maamme maatalouden jatkuvuutta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- elinkeinoverolaki kiinteistöverotuki ruokaturva kriisipaketti kustannuskriisi verotuotot maatalouden tuotantorakennukset kiinteistöverolaki maataloustuottajat lakialoite Yhdenvertaisuus Juha Mäenpää Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää: Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistettava

Mäenpää vaatii maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista: ”Kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta”

Koskela: Maatalouden kriisi on ratkaistava tehokkaasti ja kestävästi

Ruuan hinta räjähtämässä, maatiloja suljetaan jopa 1 200 vuodessa – veronalennukset eivät sovi hallitukselle

Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

PS kyselytunnilla: Ruoantuotantoa rusikoidaan monesta suunnasta – tätä menoa kukaan ei ole tuottamassa suomalaista ruokaa

Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä maatalouden kriisistä ja ruuantuotannon turvaamisesta – Purra: ”On karmaisevaa, miten vähän Helsingissä halutaan ymmärtää ruuantuotannon todellisuutta”

Viljelijän kurimus – kimpussa hanhet ja hallitus
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










