Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Kaupan ala tyytyväinen: Yrityslähestymiskielto etenee eduskunnassa

Ranne: Jäänmurtajien toimintavarmuutta vahvistetaan – uudet kotisatamat Poriin ja Kemiin

Grönroos: Vieraskielisiä Suomessa kohta jo 700 000 – Vantaa voi olla pian enemmistöltään maahanmuuttajataustainen

Strandman: Datakeskukset on saatava ruotuun

Antikainen bensapaketista: ”Sysihuono ratkaisu jättää varsinaisen ongelman korjaamatta”

Virkamiehet ehdottavat ruuhkamaksuja – perussuomalaiset sanovat ei

Elomaa: Korjaamme Marinin hallituksen aiheuttaman YEL-katastrofin

Sara Seppänen: EU:n strategisten raaka-aineiden listalle pääsy ei anna kaivoshankkeille oikaisukaistaa – yhtiöiden on noudatettava Suomen lakeja

Reijonen torjuu kilometriveron maaseutua kurittavana hömppäverona: ”Helsingin seutu olisi ylivoimainen voittaja”

Vasemmistopuolueella on Berliinissä vaikeuksia tehdä pesäeroa antisemitismiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Greta Thunberg hilluu jo Pariisissa – ilmasto ja Gaza unohtuivat

Elina Hiltusen islamkritiikki vaiennettiin kokoomuksessa: ”Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka aidosti välittää sananvapaudesta”

Lapsensa murhannut mies vaihtoi Ruotsissa sukupuolta – pääsi naisvankilaan ahdistelemaan ja herättämään pelkoa

Purra oikoo kokoomuksen bensaväitteitä: Se ainoa vaikuttava bensan hintaa laskeva toimi ei ole kokoomukselle ja RKP:lle mitenkään käynyt

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Perussuomalaiset ja Leena Meri laittoivat lopun rikollisten hyysäämiselle – katso 23 kohdan lista

Bergbom sanasodassa kokoomusedustajan kanssa – harhaanjohtava lainaus vaihtui ilmastonmuutosdenialismisyytöksiin

Valkoisen punta on vain 88 penniä – yleisradioyhtiö BBC syrjii valkoisia työntekijöitään palkkauksessa

kiinteistöverolaki

Maatalouden kriisipakettiin kuuluvan kiinteistöverotuen suhteen osalle osakeyhtiömuotoista maataloutta harjoittavista tuottajista on selvinnyt vasta hakuprosessin yhteydessä, <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/abd52ce1-f6d9-442d-852b-25774b2bd26a">etteivät he saakaan tukea</a>. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää tyrmistyi, kääri hihat ja jätti viime viikon perjantaina lakialoitteen korjaamaan esille noussutta ongelmaa.

Juha Mäenpään uudessa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_57+2022.aspx">lakialoitteessa</a> esitetään, että kiinteistöverolakia muutetaan siten, että myös elinkeinoverolain alaisten toimijoiden maataloustoimintaan käyttämien tuotantorakennusten (teollisuus- ja varastorakennukset) kiinteistöverotukseen olisi mahdollista hakea tukea samoin perustein kuin mitä maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennusten (maatalousrakennukset, maatalouden tuotantorakennukset) osalta on säädetty.
Elinkeinoverolain alaisia tuottajia ongelmissa
Tällä hetkellä tukea myönnetään hakemuksesta alentamalla maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla. Riippuen siitä, miten rakennus on merkitty kiinteistörekisteriin, laki ei kuitenkaan mahdollista tuen saantia kaikkiin elinkeinoverolain alaisten maatalouden harjoittajien tuotantorakennuksiin.
&#8211; Viime vuoden joulukuussa tekemäni <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2021.aspx">lakialoitteen</a> pohjalta kiinteistöverolakia muutettiin siten, että verohallinnon on mahdollista alentaa määrättyä veroa hakemuksesta maatalouden tuotantorakennusten osalta kuluvalle vuodelle 2022.
&#8211; Alkuperäisen lakialoitteeni lähtökohta oli, että kaikki maataloustoimintaan käytetyt tuotantorakennukset olisivat olleet kiinteistöveronpalautuksen piirissä ja että kiinteistöverohelpotus olisi ollut pysyvä helpottamaan jo pitkään kustannuskriisistä kärsineen maatalouden tilannetta samalla varmistaen ruokaturvaamme, Mäenpää toteaa tuoreessa lakialoitteessaan.
&#8211; Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista lainkaan kiinteistöverotuen hakemista osakeyhtiömuotoisten maataloustoiminnan harjoittajien elinkeinoverolain alaisiin maatalouden tuotantorakennuksiin, hän jatkaa.
Mäenpään mielestä kyseessä on vakava yhdenvertaisuusongelma erilaisilla yhtiömuodoilla toimivien tuottajien välillä. Kustannuskriisi koettelee kaikkia riippumatta yhtiömuodosta.
Maatalousyrittäjille suurehko rasite
&#8211; Nyt esitetyn kiinteistöverotuen laajentaminen elinkeinoverolain alaisesti toimiviin maatalouden harjoittajiin ei merkittävästi vähennä valtion saamia verotuottoja. Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella. Kuntien menettämä raha korvattaisiin tarvittaessa valtionosuusjärjestelmän kautta, Mäenpää päättää aloitteensa perustelutekstin.
Kiinteistöverohelpotus kohdistuu suurelta osin nuoriin merkittäviä investointeja tehneisiin maatalousyrittäjiin. Lakialoite osaltaan turvaa täten maamme maatalouden jatkuvuutta.
&nbsp;

Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää hämmästelee maaseudun edunvalvojana usein esiintyvän keskustan äänestyskäyttäytymistä eduskunnassa viime perjantaina. Puolue äänesti muun hallituksen mukana maatalousrakennusten kiinteistöveron pysyvää poistamista vastaan.

Ensimmäisen käsittelyn <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+4.aspx">äänestyksessä</a> oli viime perjantaina hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää oli yleiskeskustelussa kristillisdemokraattien Sari Essayahin kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvät lakiehdotukset, millä tarkoitettiin tässä kohtaa Mäenpään joulukuussa 2021 jättämää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2021.aspx">lakialoitetta</a>.
Sen mukaan olisi kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon lisätty maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan.
Mäenpää katsoisi mallia Ruotsista
Mäenpää perusteli lakialoitettaan:
&#8211; Hallituksen esitys on kyllä ihan oikeansuuntainen, mutta mielestäni olisi tasa-arvoista, jos me täällä Suomessa kohtelisimme omia maanviljelijöitämme samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa kohdellaan. Siellä ei ole maatalouden rakennuksissa ollenkaan kiinteistöveroa. Sillä tavalla tämä olisi myös Euroopan unionin sisällä tasa-arvoista, että eri maista olevat ihmiset, maanviljelijät tässä tapauksessa, voitaisiin katsoa tasa-arvoisiksi omassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_73+2022+11+2+2.aspx">työssään</a>, Mäenpää avasi asiaa.
Mäenpää huomautti, että hänen lakialoitteensa jätettiin jo joulukuun ensimmäisenä päivänä 2021, kun taas hallituksen toukokuun lopulla 2022 annettuun esitykseen johtaneista toimenpiteistä kerrottiin vasta helmikuulla 2022. Mäenpäätä voidaan siis pitää hallituksenkin lopulta antaman esityksen alkuperäisenä ideanikkarina, vaikka perussuomalaisen kansanedustajan alkuperäinen aloite olikin maatalousyrittäjien kannalta hallituksen esitystä parempi.
Hallitus äänesti kumoon
Koko hallitus keskusta mukaan lukien äänesti kuitenkin Mäenpään lakialoitteen kumoon. Kaikki paikalla olleet oppositioryhmät <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=4&amp;istuntonro=76&amp;vuosi=2022">äänestivät</a> sen sijaan aloitteen puolesta. Hallituspuolueiden tuen puuttuminen on siitäkin syystä kummastuttavaa, että jopa Mäenpään oman lakialoitteen allekirjoittajissa oli hallituspuolueiden jäseniä, etenkin <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2021.aspx">keskustalaisia</a>.
Hallituksen oma esitys on vesitys Mäenpään lakialoitteesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia väliaikaisesti ottamalla lakiin säännös vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa sovellettavasta maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotuesta. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia sekä verotusmenettelystä annettua lakia.
Kiinteistöverotuki perustuisi Euroopan komission hyväksymiin tilapäisiin valtiontukisääntöihin talouden tukemiseksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta. Tuki myönnettäisiin hakemuksesta alentamalla maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla. Verohallinto poistaisi kiinteistöveron maksuvelvoitteen alennusta vastaavalta osalta ja palauttaisi suoritetun veron.
Politiikassa merkitystä on sanojen sijaan teoilla
&#8211; Täällä hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että kyse on väliaikaisesta toimenpiteestä, jota sovellettaisiin vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa. Siis yhtenä vuotena, ja sitä perustellaan maatalouden kustannuskriisillä. Se lähtökohta, mistä minä olen tätä lakialoitetta lähtenyt tekemään, on se, että maatalouden kustannuskehitys on ollut jo pitkäaikaisesti heikentynyt, selvensi Mäenpää oman aloitteensa ja hallituksen esityksen keskeisiä eroja.
Politiikassa sanojen sijaan merkitystä on kuitenkin teoilla eli sillä, miten päätöksen tullessa eteen äänestää. Tässä valossa keskustalaiset eivät saa viime viikon perusteella korkeita pisteitä. Maatalousyrittäjän kannattaakin jatkossa äänestää perussuomalaisia, mikäli haluaa aitoa ja pysyvää helpotusta ahdinkoonsa eikä vain väliaikaisia almuja.
&nbsp;

Mäenpää ihmettelee keskustan äänestyskäyttäytymistä – ”maaseudun edunvalvojat” maatalousrakennusten kiinteistöveron pysyvää poistamista vastaan

Tänään kello 16 alkavassa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-3-2022">täysistunnossa</a> käsitellään perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2021.aspx">lakialoite</a> laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Kyseessä on lakialoitteen lähetekeskustelu. Aloitteen on allekirjoittanut sekä hallituksen että opposition kansanedustajia. Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maenpaa-maatalouden-tuotantorakennusten-kiinteistovero-poistettava/">uutisoi</a> joulukuussa 2021 Mäenpään jättäneen kyseisen lakialoitteen eduskunnassa.

Kansanedustaja Juha Mäenpään jättämän lakialoitteen tavoitteena on lisätä kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan.
– Kotimaisen ruoan alkutuotannon olemassaolo ei ole vain maatalousyrittäjien asia vaan koko yhteiskunnan, sillä kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta, Mäenpää perusteli lakialoitettaan joulukuussa.
Monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta
Aloitteen taustalla oli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n lokakuussa 2021 jättämä varoitus siitä, että maatalous on ajautunut vaaralliseen talouskriisiin. Viljelijöiden ja lihantuottajien tilat eivät kannata, ja laskupinot kasvavat. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta. Mäenpää kertoi, että maataloustuottajien kyky tehdä tulosta on heikentynyt jo pitkään.
– Osin kuitenkin kyse on ihan viimeaikaisista muutoksista. Huonon kesän jäljiltä tiloilla on pulaa rehusta, jonka hinta on noussut. Esimerkiksi maitotiloilla itse tuotettu rehuvilja menetettiin, minkä vuoksi tilat ovat joutuneet ostamaan kallista rehua ulkopuolelta. Samaan aikaan on osunut myös energian hinnannousu ja koneiden, koneenosien sekä lannoitteiden kallistuminen, Mäenpää kertoi.
Valtiolle melko pieni tulo
Kiinteistövero on vuosittain maksettava kiinteistön omistukseen perustuva vero, joka koskee sekä maata että rakennuksia. Vuonna 2020 Suomessa kiinteistöveroa kerättiin kokonaisuudessaan jopa 1 955 miljoonaa euroa, josta maatalouden tuotantorakennusten osuus oli vain vähän yli 15 miljoonaa. Kiinteistöverotuksen kokonaisuuteen suhteutettuna kyse on siis suuruusluokaltaan melko pienestä tulosta valtiolle.
– Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella, Mäenpää sanoi.
Lakialoitteen allekirjoittajien joukossa oli sekä hallituksen että opposition edustajia.
Eduskunnan täysistuntoa voi seurata eduskunnan sivuilta <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-3-2022">verkkolähetyksenä</a>. Myös <a href="https://areena.yle.fi/1-3411685">Yle Areena</a> näyttää sivuillaan täysistunnot. Mäenpään aloite käsitellään päiväjärjestyksen kohdassa 7: Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Kyseessä on päiväjärjestyksen toiseksi viimeinen käsiteltävä kohta, minkä vuoksi tarkkaa käsittelyaikaa on vaikea arvioida, mutta se venynee pitkälle iltapäivään.
&nbsp;

Mäenpää vaatii maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista: ”Kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta”

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>