LEHTIKUVA
Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunta esittää alueellisia ruuhkamaksuja ja ajoneuvoveron kytkemistä tienpidon kustannuksiin. Perussuomalaisten kansanedustajat Sheikki Laakso ja Petri Huru torjuvat ehdotukset.
Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) virkakunta julkaisi keskiviikkona viestinsä tulevalle hallitukselle. Muistio otsikolla ”Rohkeutta ja ratkaisuja” on tarkoitettu hallitusvaihdoksen 2027 pohjaksi. Sen mukaan liikenteen hinnoittelua pitäisi uudistaa ”pala kerrallaan”.
LVM:n ehdotuksessa ajoneuvovero kytkettäisiin tienpidon kustannuksiin. Suurille kaupunkiseuduille tulisi alueelliset ruuhkamaksut, ja niiden käyttöönotosta sovittaisiin kaupunkiseutujen kanssa.
Suurten tieinvestointien osarahoituksessa arvioitaisiin tiemaksun mahdollisuudet. Liikenteen verotuloja kerättäisiin vähintään liikenteen valtiolle aiheuttamia menoja ja haittakustannuksia vastaava määrä.
Muistio ottaa esiin verotuksen korottamisen. Perusteluna on rahantarve.
Ruuhkamaksut vahvistaisivat LVM:n virkamiesten mukaan suurten kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän rahoitusta. Käyttövoimasiirtymä ja automaatio ruuhkauttavat kaupunkiliikenteen ilman hinnoittelua. Väyläverkon korjausvelka on muistion mukaan 4,3 miljardia euroa.
Perusväylänpidon rahoitus pitäisi nostaa keskimäärin 1,5 miljardiin euroon vuodessa, kun vuoden 2027 talousarvioehdotuksessa siihen on varattu 1,285 miljardia. Päästöihin perustuvat verotulot vähenevät liikenteen sähköistyessä.
Ajoneuvoveron kytkemistä tienpitoon muistio perustelee verotuksen hyväksyttävyydellä. Hyväksyttävyyden kasvu voisi sen mukaan mahdollistaa verotuksen korottamisen perusväylänpidon tarpeisiin.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vastasi keskiviikkona, että muistio on virkakunnan näkemys, ei istuvan ministerin tai perussuomalaisten linja. Ranteen mukaan esitykset eivät kaikilta osin vastaa nykyisen hallituksen päätöksiä eivätkä välttämättä tulevia poliittisia linjauksia.
Hän korosti, ettei kotitalouksia ja yrityksiä pidä kuormittaa uusilla maksuilla, ja totesi seuraavien hallitusneuvottelujen olevan kriittiset autoilijoiden kohtelun kannalta.
Perussuomalaiset on kuvannut nykyistä hallitusta Suomen historian autoilijamyönteisimmäksi. Hallitus on keventänyt muun muassa polttoaine- ja ajoneuvoveroa.
Muistion linja on toinen: jakeluvelvoitetta ei sen mukaan pidä alentaa, ja ajoneuvoveron kytkeminen tienpitoon voisi mahdollistaa verotuksen korottamisen.
Eduskunnan liikennevaliokunnan perussuomalaiset jäsenet eivät jaa LVM:n virkamiesten näkemyksiä.
Liikennevaliokunnan jäsen Sheikki Laakso torjuu ruuhkamaksut suoraan. Tiemaksuillekin hän jättää vain teoreettisen oven.
– Puolueena emme lämpene ruuhkamaksuille. Jokin yksittäinen hanke – esimerkiksi tietty tieosuus – voitaisiin teoriassa kustantaa osittain tienkäyttäjien maksuilla, mutta tällaisia hankkeita ei ole näköpiirissä, Laakso sanoo.
Muistio esittää myös, ettei valtion pitäisi rahoittaa kotimaan lentoliikennettä ja että osa lentoasemaverkostosta siirrettäisiin muiden kuin Finavian ylläpidettäväksi. Valtion kustannus oli muistion mukaan vuonna 2025 Porin reitillä 190 euroa matkaa kohden.
Liikennevaliokunnan jäsen Petri Huru vastaa sekä veroihin että maakuntalentoihin.
– Perussuomalaiset ei halua kurittaa autoilijoita ja kotitalouksia verotuksella. Perusväylänpitoon täytyy panostaa, mutta se tarkoittaa priorisointia eli tinkimistä muista vähemmän tärkeistä menoista.
– Maakuntalentoyhteydet on myös tärkeä säilyttää esimerkiksi Satakuntaan, joka on Suomen vientitilastojen ykkönen suhteutettuna väkilukuun, Huru sanoo.
Virkamiehet voivat vapaasti ehdottaa mitä haluavat, mutta päätökset tehdään hallitusneuvotteluissa kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen. Viime kädessä liikennepolitiikankin linjauksiin pystyy parhaiten vaikuttamaan äänestyskopissa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunta nostaa esiin seuraavalle hallituskaudelle muun muassa kilometriveron, ajoneuvoveron korottamisen ja ruuhkamaksut. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vastustaa uusia autoilun maksuja ja varoittaa niiden osuvan erityisen kovaa pitkien välimatkojen alueisiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ei hyväksy kilometriveroa. Reijonen pitää sellaisen veron ajattelemistakin järjettömänä tilanteessa, jossa autoilun kustannukset ovat muutenkin koko ajan kasvussa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo, ettei Suomi tarvitse autoveroa. Hän korostaa, että autoilun kustannusten pitää pysyä nykyisellä tasolla. Ranne avaa näkemyksiään Autoliiton Luulot pois -podcastissa.
Suomalaisten kykyä ja halua nousta karuista olosuhteista menestykseen, puolustaa kotimaataan kaikissa tilanteissa sekä ratkaista ongelmia sisulla ja insinööriotteella voidaan hyvinkin kutsua Suomi-ilmiöksi, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kirjoittaa. Ministeri muistuttaa että kumipyöräliikenne on Suomen moottori, ja siksi autojen on liikuttava sujuvasti, turvallisesti ja kohtuuhintaisesti myös jatkossa.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila muistuttaa, että nykyinen hallitus on jo selvästi alentanut autoilun kustannuksia polttoaineveron kevennyksellä ja jakeluvelvoitteen muutoksella. Ylen Aamussa vieraillut Junnila ei kuitenkaan odota uusia veronkevennyksiä kehysriihessä, vaikka Iranin kriisillä on ollut vaikutuksia bensan hintaan.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Yleisradioyhtiö BBC maksaa etnisiin vähemmistöihin kuuluville työntekijöilleen korkeampaa palkkaa kuin valkoisille. Myös vammaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät tienaavat enemmän kuin muut samoissa työtehtävissä. Vähemmistöjen näkyvyyttä on lisätty myös ohjelmissa. Nyt vähemmistöjen edustajia näkyy ruudulla niin usein, että se tuntuu monien katsojien mielestä pakkosyötöltä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
